Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Lähtövalmisteluja > Harkintaa (edit: )

Har­kin­taa

Jesh, Af­rik­ka on kieh­to­nut minua pikku­po­jas­ta saak­ka. Ensin tie­tys­ti sa­van­nien ja sade­met­sien isot eläi­met, sit­tem­min muut­kin Af­ri­kan luon­non ih­meet. Af­rik­ka-elo­ku­vien upei­siin mai­se­miin olen aina ha­lun­nut. Van­hem­pa­na minua alkoi kieh­toa af­rik­ka­lai­nen tapa asen­noi­tua elä­mään. Miksi niin moni Af­ri­kas­sa elä­nyt eu­roop­pa­lai­nen on vie­hät­ty­nyt sii­hen? Olin juuri lu­ke­nut ubuntu-filosofiasta. Eletäänkö Afrikassa sen mukaan? Ainakin Afrikassa eletään mielenkiintoisella tavalla toisin kuin Suomessa.

Dip­lo­maat­te­ja kier­rä­te­tään kol­men tai nel­jän vuo­den vä­lein maas­ta toi­seen ja vä­lil­lä ta­kai­sin Suo­meen, ett­eivät he eh­ti­si liiak­si ko­tiu­tua asema­maa­hansa ja unoh­taa mil­lai­nen maa on Suomi — hei­dän työn­an­ta­jan­sa. Siksi mekin olim­me jo mieli­kuva­mat­kail­leet muu­ta­mas­sa mah­dol­li­ses­sa asema­maas­sa, joi­hin vaimo voisi anoa siir­toa. Mieli­kuva­mat­koil­lam­me olim­me len­näh­tä­neet Af­ri­kan yli, koska vai­mo­ni sanoi, ettei hänen ko­ke­muk­sen­sa ke­hi­tys­yh­teis­työs­tä riitä Af­rik­kaan ni­mit­tä­mi­seen. Vai­mon soit­taes­sa en siis tien­nyt Ni­ge­rias­ta kuin pikku­pojan unel­mat Af­ri­kas­ta.

Asioi­den mu­reh­ti­mi­ses­ta vas­taa­va aivo­loh­ko­ni sen­tään muis­tut­ti, ettei Af­ri­kas­ta ole tul­lut kuin huo­no­ja uu­ti­sia: sotaa, rais­kauk­sia, väki­val­taa, kor­rup­tio­ta, köy­hyyt­tä, ryös­tö­jä, …

"Ei liene hen­gen­vaa­ral­li­nen paik­ka", tulin vas­tan­neek­si vai­mon il­moi­tuk­seen.

Tuo­rees­sa avio­lii­tos­sa ja Brys­se­lin lep­peäs­sä ilma­pii­ris­sä on ollut mu­ka­va elää, enkä ole al­ka­nut kai­va­ta jän­ni­tys­tä ja seik­kai­lu­ja elä­mää­ni. Mi­nul­le olisi seu­raa­vak­si asema­pai­kak­si so­pi­nut tur­val­li­nen lintu­koto lep­peäs­sä ilman­alas­sa, mutta puu­de­lin on men­tä­vä minne puu­de­lin työ vie.

Uu­ti­set ja ur­baa­nit le­gen­dat Af­ri­kas­ta ker­to­vat köy­hyy­des­tä ja yh­teis­kun­nal­li­sis­ta on­gel­mis­ta. Olen yrit­tä­nyt ar­vuu­tel­la syi­tä­kin ke­hi­tyk­sen vai­keu­teen . Ellei Afrikka olisikaan pikkupojan unelma, saisin ainakin tilaisuuden perehtyä paikan päällä afrikkalaisiin yhteiskuntiin ja elämäntapoihin ja yrittää löytää stereotypioita syvällisempiä selityksiä ongelmiin. Vai luiskahdanko kyyniseksi sivustaseuraajaksi, joka antaa ennakkoluulojensa vahvistua? Pökerryttävässä paahteessa sopeutumisvaikeuksin kanssa painiskelu ei välttämättä kasvata analyyttista avarakatseisuutta.

"Saat­tai­si olla mie­len­kiin­toi­nen pesti", jat­koin vai­mol­le vas­taa­mis­ta.

Mi­nus­ta pää­tök­siä on hyvä kyp­sy­tel­lä rau­has­sa, ettei in­tui­tii­vi­nen ensi­vai­ku­tel­ma vie har­haan. Ju­tel­la tut­tu­jen kans­sa, lues­kel­la, surf­fail­la we­bis­sä jne. Yk­sit­täi­set fak­tat eivät si­nän­sä ole tär­kei­tä, mutta ne an­ta­vat vi­rik­kei­tä poh­tia asiaa eri näkö­kul­mis­ta niin, että oma koko­nais­nä­ke­mys kyp­syy.

"Kuin­ka pian mei­dän pitää päät­tää?", ky­syin hä­täi­ses­ti pe­lä­tes­sä­ni, että vaimo on rien­tä­mäs­sä seu­raa­van työ­teh­tä­vän kimp­puun.

"Sain hei­dät lu­paa­maan har­kin­ta-aikaa huo­mis­aa­muun", vaimo il­moit­ti yl­peä­nä. "Näh­dään töi­den jäl­keen koti­ka­tum­me kah­vi­lan te­ras­sil­la ja ju­tel­laan lisää."

Kah­vi­las­sa vaimo su­pi­see pari kolme tun­tia kän­nyk­kään­sä ja ra­por­toi pu­he­lu­jen vä­lil­lä mi­nul­le pää­koh­dat kuu­le­mas­taan: Mie­len­kiin­toi­nen teh­tä­vä; Abuja ei ole var­si­nai­nen hu­vit­te­lu­kau­pun­ki, mutta veh­reä; lä­he­tys­tös­sä kaik­ki mal­lil­laan; Ni­ge­ria on ihan oman­lais­taan Af­rik­kaa; Ni­ge­ria ei ole ke­hi­tys­avun kohde­maa; elämä ek­soot­ti­sen eri­lais­ta kuin Eu­roo­pas­sa; …. Lo­pul­ta vaimo näyt­tää siltä kuin olisi saa­nut sel­vil­le kai­ken mie­les­tään oleel­li­sen ja olisi tyy­ty­väi­nen kuu­le­maan­sa.

Ei­kö­hän asia ole pää­tet­ty mi­nun­kin osal­ta­ni. Eh­din­hän minä pai­kan pääl­lä­kin kyp­sy­tel­lä koko­nais­nä­ke­mys­tä­ni Ni­ge­rias­ta. Tus­kin Brys­se­lis­tä käsin edes voi oppia Ni­ge­rias­ta mi­tään oleel­lis­ta.

Pi­kai­nen in­tui­tii­vi­nen pää­tök­sen­teko tun­tuu kup­li­van ke­peäl­tä ver­rat­tu­na pe­rus­teel­li­seen tosi­asioi­den sel­vit­te­lyyn ja pun­ta­roin­tiin.

Seu­raa­va­na päi­vä­nä surf­fai­lin we­bis­sä: Sai­sin­ko sit­ten­kin sel­vil­le jo­tain siitä, mitä tuli lu­vat­tua?

Tut­kis­ke­lin sa­tel­liit­ti­kuvaa mah­dol­li­ses­ta uu­des­ta koti­ka­dus­tam­me Abujassa: En löy­tä­nyt mi­tään kah­vi­lan nä­köis­tä.

Vil­kai­sin Ni­ge­rian hal­li­tuk­sen si­vu­ja, mutta tarkemmin luen nigeriaworldin ja allafrican uutisia, jotka tuolloin kertoivat Nigerian itsenäisyyden 50-vuotispäivästä: Abujan juhlaparaatissa oli räjäytetty kaksi autopommia.

Parin pom­min pe­rus­teel­la Ni­ge­rian ti­lan­tees­ta ei tie­ten­kään voi pää­tel­lä mi­tään, mutta pom­mit he­rät­ti­vät huo­leh­ti­mi­sil­le alt­tiin aivo­loh­ko­ni: Maail­ma — vai­mo­ni työ­maa — ei ole mi­kään lintu­koto!

Pommi-uutinen in­noit­ti ni­ge­ria­lai­sel­la kes­kus­te­lu­pals­tal­la aja­tus­ten­vaih­don siitä, onko Ni­ge­ria ro­mah­ta­mas­sa oleva val­tio vai onko Ni­ge­ria nou­se­mas­sa maail­man kes­keis­ten suur­val­to­jen jouk­koon. Ni­ge­ria­lai­set näyt­tä­vät roh­ke­ne­van esit­tää aja­tuk­siaan rä­vä­käs­ti. Kum­man­kin vaih­to­ehdon tuek­si esi­tet­tiin hyviä pe­rus­te­lui­ta, mutta enem­mis­tö tun­tui us­ko­van Ni­ge­rian me­nes­tyk­seen.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Lähtövalmisteluja > Odottelua (edit: )

Odot­te­lua

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Lähtövalmisteluja > Verhoja mittaamassa (edit: 2011-05-18)

Ver­ho­ja mit­taa­mas­sa

Ju­tuis­sa­ni on auk­ko­ja, jotka saat­ta­vat häm­men­tää lu­ki­jaa. Kuu­len, näen ja koen asioi­ta pää­asias­sa vai­mo­ni työn kaut­ta, mutta ar­ve­len, että suur­puu­de­lin pes­ti­ni lop­pui­si al­kuun­sa, jos se­kaan­tui­sin vai­mo­ni tai suur­lä­he­tys­tön työ­hön kir­joit­ta­mal­la siitä. Toi­von, että ajan kans­sa mie­le­ni kyp­syt­tää ko­ke­muk­sis­ta­ni jo­tain ylei­sem­pää, suur­lä­he­tys­tön työs­tä etään­ny­tet­tyä poh­din­taa, josta voin kir­joit­taa.

Ni­ge­rian on­gel­mia en ryhdy esil­le kai­ve­le­maan enkä Af­rik­kaa neu­vo­maan, mutta ni­ge­ria­lais­ten pyr­ki­myk­sis­tä ke­hit­tää maa­taan tun­tuu luon­te­val­ta kir­joit­taa. En aio kir­joit­taa omis­ta aja­tuk­sis­ta­ni Suo­men ja Ni­ge­rian yh­teis­työn ke­hit­tä­mi­sek­si vaan kes­kus­te­len niis­tä kah­den kes­ken tu­le­van suur­lä­het­ti­lään kans­sa. Yleen­sä hän ynäh­te­lee ju­tuil­le­ni myön­ty­väs­ti, mutta näyt­tää ajat­te­le­van val­lan muita, tär­keäm­piä asioi­ta.

Sa­ha­ra

Odot­te­lin in­nol­la tun­net­ta jän­nit­tä­vän ek­soot­ti­ses­ta mat­kas­ta uu­teen maan­osaan. Mistä Af­rik­ka alkaa? Ai­na­kaan odot­te­lu Brys­se­lin ken­täl­lä ei tun­tu­nut Af­rik­kaan läh­döl­tä. Mo­ti­voi­duin sen­tään vii­mein­kin va­rus­tau­tu­maan: Ostin kesä­ken­gät ja ke­säi­siä suk­kia. Kotoa en ollut löy­tä­nyt mu­kaan mi­tään hie­man kulahtaneita san­daa­le­ja ja mus­tia villa­suk­kia ke­säi­sem­pää.

Odo­tin Frank­furt—Abuja len­nol­ta af­rik­ka­lais­ta mei­nin­kiä. En rum­mu­tus­ta, mutta vil­kas­ta pu­heen­so­ri­naa ja vä­rik­käi­tä vaat­tei­ta. Odo­tin tur­haan.

Af­ri­kan ran­nik­ko toi mie­lee­ni Li­byan lentokielto-alueen. Täs­tä­kö Af­rik­ka alkaa? Vai­mol­le Al­ge­rian ran­nik­ko sen­tään toi mie­leen mu­ka­via muis­to­ja hänen en­sim­mäi­ses­tä ulko­maan­ko­men­nuk­ses­taan.

Alpit ja Väli­meren yli­tim­me hu­jauk­ses­sa, mutta Sa­ha­raa tun­tui jat­ku­van lo­put­to­miin. Pit­kiin ai­koi­hin al­haal­ta ei erot­ta­nut kuin ki­vik­koa tai orans­sia heh­kua. Millä ih­mi­set elät­tä­vät it­sen­sä Touggourtin kaltaisissa paikoissa?

Sa­ha­ran etelä­osa oli pil­vien pei­tos­sa. To­dis­tin­ko har­vi­nais­ta luon­non­il­miö­tä vai py­syy­kö Sa­ha­ran hiek­ka kui­va­na siksi, että Sa­ha­ran pil­vet eivät sada? (Oli pakko tar­kis­taa: Sa­ha­rak­si kat­so­taan alue, jossa sataa keski­mää­rin alle 150mm vuo­des­sa. Yksi sade voi täyt­tää useam­man vuo­den "kiin­tiön", joten joka vuosi ei vält­tä­mät­tä sada.)

En­sim­mäi­set as­ke­leet Af­ri­kas­sa

Vie­raan kult­tuu­rin kes­kel­lä asioi­ta tul­kit­see hel­pos­ti vää­rin. Aa­sias­sa vit­sil­le­ni ei nau­re­ta­kaan sen haus­kuu­den takia vaan nau­ruun pei­te­tään so­pi­mat­to­man vit­si­ni ai­heut­ta­ma häm­men­nys. Yh­des­sä kult­tuu­ris­sa hil­lit­ty käy­tök­se­ni tul­ki­taan luuseriudeksi, minä taas tul­kit­sen öyk­kä­reik­si reip­paa­seen itse­il­mai­suun tot­tu­neet.

Jän­nit­tä­vin­tä on jou­tua niin ek­soot­ti­sen kult­tuu­rin pa­riin, ettei sen il­miöil­le osaa kek­siä edes vää­rää tul­kin­taa, ei edes luule ym­mär­tä­vän­sä mitä ta­pah­tuu, pää­see seik­kai­le­maan kar­tan val­koi­sel­le alueel­le. Abujan ken­täl­lä odo­tin koh­taa­va­ni kar­tal­ta pu­dot­ta­vaa ek­so­tiik­kaa.

Pas­sin­tar­kas­ta­ja viit­ta­si meitä ys­tä­väl­li­ses­ti jat­ka­maan eteen­päin, mutta piti pas­sim­me it­sel­lään vaikk­en olisi ha­lun­nut niis­tä luo­pua. Mars­sit­tuam­me ter­veh­ti­mään pai­kal­lis­ta vas­taan­ot­ta­jaam­me jos­tain pö­läh­ti ys­tä­väl­li­nen nuori mies jut­te­le­maan kans­sam­me niitä näitä ja antoi lo­puk­si pas­sim­me ta­kai­sin.

Kat­soin ohi pal­ve­luk­siaan tar­joa­vien kan­ta­jien sa­mal­la ta­val­la kuin Hel­sin­gis­sä kat­son ohi minua hä­tyyt­te­le­vien feissarien. Kan­ta­jat eivät ol­leet agressiivisiä, mutta mi­nul­la ei ollut nairan nairaa tas­kus­sa­ni eikä kan­ta­jil­la var­maan­kaan olisi ollut antaa ta­kai­sin 50 euron se­te­lis­tä.

Koh­te­liaam­pi käy­tös olisi kan­nat­ta­nut. Yksi "kan­ta­jis­ta" oli­kin tulli­vir­kai­li­ja eikä hän suh­tau­tu­nut hy­väl­lä yli­mie­li­syy­te­ni: "Sir, I am talking to you!" En tiedä, olisinko selvinnyt kentältä ulos ilman paikallisen vastaanottajan selityksiä. Varsinkaan kun matkatavaroiden vastakuitit unohtuivat koneeseen ja virkailijat noudattivat periaatetta, että matkalaukut saa mukaansa vain kuittia vastaan. Olenkin aina ihmetellyt niiden pienten tarralappujen perimmäistä tarkoitusta.

Vaik­ka lento­ken­tän läpi kul­kies­sa­ni olin­kin vähän pi­hal­la, en jaksa usko, että Abujan kent­tä olisi ek­soot­ti­sin­ta Af­rik­kaa.

Vai­mon kän­nyk­kä luk­kiu­tui "Mo­bi­le security lock"-ti­laan heti Ni­ge­rian maa­pe­räl­le jou­dut­tuaan: "Olet­taa­ko se tul­leen­sa va­ras­te­tuk­si jou­dut­tuaan Ni­ge­riaan vai is­ki­kö sii­hen joku ni­ge­ria­lai­nen virus?" Ni­ge­rian huono maine lait­toi ha­ke­maan se­li­tys­tä Ni­ge­rias­ta, vaik­ka vi­ka­na oli ku­lu­nut SIM-kort­ti. Tö­pät­tyään ulko­maa­lai­set saat­ta­vat sanoa lei­kil­li­sen ival­li­ses­ti: "Welcome to Ni­ge­ria", ikään kuin kaik­ki vas­toin­käy­mi­set joh­tui­si­vat Ni­ge­rias­ta. Toi­saal­ta, han­ka­luuk­siin on hyvä varautua.

Lento­ken­täl­tä kau­pun­kiin vie moot­to­ri­tien oloi­nen väylä. Kais­to­jen vä­lis­sä on kol­mi­sen­kym­men­tä met­riä jättö­maata, pu­nai­se­na pö­li­se­vää af­rik­ka­lais­ta maa­perää. Mat­kan puoli­vä­lis­sä tien mo­lem­mil­le puo­lil­le ja kais­to­jen vä­liin le­vit­täy­tyy jonkimmoinen tori, leiri ja/tai kylä ja moot­to­ri­tie muut­tuu kilo­met­rin mat­kal­ta jalan­kul­ki­joi­ta vi­li­se­väk­si piha­ka­duk­si.

Tien var­rel­la, vasta­päätä jo­tain mi­nis­te­riö­tä, iso kylt­ti ju­lis­taa: "Virka vel­voit­taa kan­saa koh­taan. Älä vää­rin­käytä sitä." Eng­lan­nin­kie­li­nen slo­gan oli su­ju­vam­pi, mutt­en enää muis­ta sitä. Muis­tai­sin var­maan, jos nä­ki­sin kyl­tin päi­vit­täin työ­huo­nee­ni ik­ku­nas­ta.

Maas­sa maan ta­val­la

Kasku ker­too ryh­mäs­tä af­rik­ka­lai­sia nuo­ria, jotka tans­si­vat ka­dul­la köm­pe­lös­ti af­rik­ka­lai­sen mu­sii­kin tah­dis­sa. Tou­hua kum­mas­te­le­val­le he ker­to­vat mat­ki­van­sa eu­roop­pa­lai­sia, jotka yrit­tä­vät oppia af­rik­ka­lai­sia ta­po­ja.

Tääl­lä riit­tää maan ta­po­ja opit­ta­vak­si. Maa on ja­kau­tu­nut kol­meen isoon et­ni­seen ryh­mään ja ne edel­leen kym­me­niin pie­nem­piin ryh­miin. Kul­la­kin lie­nee oman­lai­sen­sa pe­rin­teet, koh­te­liai­suus­sään­nöt, tavat pu­keu­tua jne. Kie­liä­kin pu­hu­taan kym­me­niä. (Lähde­teok­sis­sa pu­hu­taan sa­dois­ta — ei kym­me­nis­tä — li­mit­täin ja lo­mit­tain me­ne­vis­tä et­ni­sis­tä ryh­mis­tä ja kieli­alueis­ta, mutta eihän ku­kaan moi­sia lu­ku­ja minun kir­joit­ta­ma­na­ni us­koi­si.)

Mus­li­meil­la on mos­kei­jan­sa ja kadun var­sil­la ru­kous­paik­kan­sa, eri­lai­sil­la kris­ti­tyil­lä kirk­ko­kun­nil­la py­hät­tön­sä. Moni ottaa us­kon­toon­sa vai­kut­tei­ta pe­rin­tei­sis­tä af­rik­ka­lai­sis­ta us­kon­nois­ta.

Koh­te­lias, kun­nioit­ta­va ja ys­tä­väl­li­nen käy­tös on tie­tys­ti aina pai­kal­laan, mutta miten tääl­lä ke­nen­kin kans­sa ol­laan koh­te­liaan kun­nioit­ta­via ja ys­tä­väl­li­siä? Pi­tä­nee hank­kia cultural mentor.

Lä­he­tys­tös­sä lä­he­tys­tön ta­val­la

Pi­tää­kö minun ope­tel­la jonkimmoinen suur­lä­het­ti­lään puo­li­son rooli? Mie­luum­min tie­tys­ti kor­jai­li­sin mui­den kä­si­tyk­siä dip­lo­maa­tin puo­li­son roo­lis­ta.

Erään­kin ker­ran vai­mo­ni pääsi mies­ten kans­sa tu­tus­tu­maan mie­len­kiin­toi­sen in­no­vaa­tio­yli­opis­ton pro­fes­so­rei­hin, mutta minua läh­det­tiin vie­mään rou­vien kans­sa lasi­teh­taan myyn­ti­näyt­te­lyyn. Odo­tet­ta­vis­sa oli maailman­kuu­lua lasia, mutta miksi aina ko­ris­te­lasia tai jo­tain ikebanaa? Mat­kan ajan har­mit­te­lin, etten ollut yrit­tä­nyt vai­kut­taa oh­jel­maa­ni. On­nek­si pää­sim­me myös "pajan" puo­lel­le. Näin pätkä­töi­den aika­kau­del­la oli mu­ka­va nähdä toi­sen ja kol­man­nen pol­ven käsi­työ­läi­siä, jotka oli­vat saa­neet hioa tai­to­jaan vuo­sia. "Paja" tun­tui niin ajat­to­mal­ta, että ny­kyis­ten tai­ta­jien isät ja iso­isät oli­si­vat var­maan vie­lä­kin osan­neet tart­tua siel­lä heti toi­meen.

Toi­vot­ta­vas­ti en joudu liian usein is­tu­maan yksi­toik­kois­ten juhla­ti­lai­suuk­sien ylei­sö­nä. Ehkä Af­ri­kas­sa ei edes jär­jes­te­tä yksi­toik­koi­sia juhla­ti­lai­suuk­sia. Väit­tä­vät ju­ma­lan­pal­ve­luk­sia­kin san­gen sven­gaa­vik­si. Ai­na­kaan tulo-il­lak­sem­me osu­nut Eu­roop­pa-päi­vän juhla ei ollut yksi­toik­koi­nen ti­lai­suus.

Minun ole­te­taan seu­rus­te­le­van kai­ken­lais­ten ih­mis­ten kans­sa. Mi­nul­le siis tar­jou­tuu hyviä ti­lai­suuk­sia kuul­la mie­len­kiin­tois­ten ih­mis­ten nä­ke­myk­siä Af­ri­kas­ta. Jos­kus ih­mis­ten ju­tut­ta­mi­nen sujuu mi­nul­ta mu­ka­vas­ti ja tun­tuu haus­kal­ta, toi­si­naan kes­kus­te­lu tak­kuaa ikä­väs­ti. Vai onko niin, että tai­ta­vim­mat kes­kus­te­li­jat osaa­vat ju­tut­taa jopa minua?

Pi­tä­nee yrit­tää ope­tel­la aja­maan tääl­lä, koska jul­kis­ta lii­ken­net­tä ei ole eikä tak­se­ja pi­de­tä kovin luo­tet­ta­vi­na eikä tur­val­li­si­na. Useim­mat kadut näyt­ti­vät lähes tyh­jil­tä, mutta ruuh­ka-ai­koi­na pul­lon­kau­lois­ta än­get­tiin läpi kuin Mar­seil­les­sa kon­sa­naan. Minä en osaa pitää puo­lia­ni ete­län ruuh­kis­sa, vaan annan tun­kea it­se­ni väl­jim­pään — vää­rään — suun­taan. Va­sem­mal­ta tu­le­vat eivät väis­tä­neet vaan tyyt­tä­si­vät. Ehkä tääl­lä le­veäm­pi ja suo­rem­pi katu on etu­oi­keu­tet­tu. ( Getting Around Abuja City )

On­nek­si suur­lä­he­tys­tös­sä on auto ja sille kul­jet­ta­ja. Nii­tä­kin ti­lai­suuk­sia on, joi­hin suur­lä­het­ti­läs ei edes voi mennä kuin is­tuen pro­to­kol­lan mu­kai­sel­la pai­kal­laan virka-auton oi­keal­la taka-istuimella. Näin siksi, että kaik­ki — vas­taan­ot­ta­jat, turva­mie­het, kid­nap­paa­jat — tie­tä­vät kuka on kuka. Pro­to­kol­lan tar­koi­tus on estää vää­rin­kä­si­tyk­set ja säh­läi­ly.

Vaimo vih­ja­si, että hän ha­luai­si dip­lo­maat­tien voi­van kes­kit­tyä työ­hön­sä ja minä so­pi­van jou­ti­laa­na voi­sin talk­ka­ri/huol­to­mies/puu­tar­hu­rin kans­sa sel­vit­tää, miten pitää sähkö­ge­ne­raat­to­ri hen­gis­sä, vesi­pump­pu käyn­nis­sä, vesi­put­ket eh­ji­nä, katot tii­vii­nä jne. Vie­rai­lum­me ai­ka­na saim­me vettä ja säh­köä enim­män aikaa. Koska sade­kau­den enteista huo­li­mat­ta vie­rai­lum­me ai­ka­na ei sa­ta­nut, en tiedä katon nyky­kun­nos­ta.

Lap­suu­des­sa­ni isä yrit­ti opet­taa mi­nul­le kai­ken­lais­ta huol­to- ja kor­jaus­tou­hua, vaan eipä ar­van­nut eväs­tää, miten sel­vi­tä Af­ri­kas­sa. Eipä isä kyllä tain­nut tie­tää Af­ri­kas­ta kuin Tar­zan-kir­jois­ta lu­ke­man­sa. On­nek­si suur­lä­he­tys­tön väel­le on ker­ty­nyt run­saas­ti ko­ke­mus­ta af­rik­ka­lai­ses­ta kiin­teis­tö­huol­los­ta, joten pää­sen hy­vään op­piin.

Hu­vi­tuk­sil­taan hil­jai­sis­sa asema­pai­kois­sa päi­väl­li­set ja kut­sut ovat suo­sit­tua ajan­vie­tet­tä ja siksi oiva tapa so­lut­tau­tua "asiois­ta yleen­sä pe­ril­lä ole­viin" pii­rei­hin.

En tiedä, edel­ly­tet­tiin­kö ennen van­haan, että suur­lä­het­ti­läs oli po­kan­nut it­sel­leen vai­mon, joka isän­maal­li­ses­sa tal­koo­hen­ges­sä puu­na­si re­si­dens­siä päi­vät pit­kät, val­mis­ti suur­lä­het­ti­lään vie­rail­le mauk­kaan päi­väl­li­sen, tar­joi­li sen sa­mal­la hen­ke­väs­ti seu­rus­tel­len ja vie­raat hy­väs­tel­tyään tis­ka­si aamu­tun­neil­le, jotta kaik­ki oli siis­tiä suur­lä­het­ti­lään mah­dol­li­sia lou­nas­vie­rai­ta var­ten.

Minun kok­kauk­sia­ni vie­raat — vaik­ka ter­vei­nä sel­viäi­si­vät­kin — tus­kin tu­li­si­vat tois­te mais­ta­maan vaan jäi­sim­me kes­ke­näm­me vaih­ta­maan "tie­to­jam­me" Ni­ge­rias­ta. Vielä pari viik­koa sit­ten luu­lin, että bush-meat tar­koit­taa her­kul­lis­ta riis­taa, mutta Abujassa mi­nul­le väi­tet­tiin, että se tar­koit­taa­kin mitä hy­vän­sä pus­kaan kuol­lut­ta eluk­kaa. Olin jo suun­ni­tel­lut, että yl­lä­tän vai­mo­ni vie­mäl­lä hänet syö­mään sa­van­nil­le erään opas­kir­jan ylis­tä­mään bush-meat gril­liin. (Vaik­ka kir­jan nimi onkin "Rough guide to …" voiko se silti suo­si­tel­la sel­lais­ta bush-meatia?)

Lu­pau­duin tähän hom­maan ruoka­pal­kal­la, joten kai sekin pi­täi­si hy­väk­syä, että jou­tui­sin haa­li­maan pal­kak­se­ni so­vi­tun ruuan af­rik­ka­lai­sil­ta to­reil­ta. Ek­soot­tis­ten ruo­kien har­ras­ta­jal­le saat­tai­si olla unel­mien täyt­ty­mys pääs­tä haa­li­maan päi­vit­täi­sen ate­rian­sa raaka-ai­neet Abujan to­reil­ta, pe­reh­tyä ta­poi­hin tap­paa niis­tä ameebat ja muut pöpöt ja yrit­tää keit­to­kirja­ko­koel­man­sa avul­la sel­vit­tää, miten val­mis­taa saa­liin­sa. Mi­nul­le sopii, että saan syödä vai­mon "työ­maa­ruo­ka­las­sa" — Mui­den töi­den­sä ohes­sa kokki val­mis­taa meil­le arki­ruuan.

Re­si­dens­sin sii­voa­mi­sen, mui­den kodin­hoito­töi­den, tar­joi­lun yms. li­säk­si si­säk­kö käy imu­roi­mas­sa yk­si­tyis­puo­lel­lam­me. Minun­lai­sel­le­ni suo­ma­lai­sel­le, joka tyh­jen­tää itse mökin huus­sin­kin, ei olisi mi­kään on­gel­ma imu­roi­da ylä­kerta itse — vaik­ka joka kuu­kausi. Luu­len kui­ten­kin, etten mil­lään il­veel­lä saisi si­säk­köä enkä ke­tään muu­ta­kaan pai­kal­lis­ta ym­mär­tä­mään, miksi por­tai­kon puoli­vä­lis­sä menee raja, jonka ylä­puo­lel­le si­säk­kö ei saa imu­roi­neen tulla.

Pe­rin­teis­tä Länsi-Afrikkalaista elä­män­menoa ku­vaa­vas­sa kir­jas­sa mie­hel­lä oli neljä vai­moa, jotka vuo­ro­tel­len kä­vi­vät sii­voa­mas­sa mie­hen majan ja val­mis­ti­vat hä­nel­le ate­rian. Ar­ve­len minun­lai­se­ni puu­de­lin he­rät­tä­vän tääl­lä riit­tä­väs­ti huo­mio­ta ilman oma­toi­mi­sen sii­voa­mi­sen kal­tais­ta eri­koi­suu­den ta­voit­te­lua. Jäy­kän kaa­va­mai­nen pönötys on tar­pee­ton­ta, mutta ylen­mää­räi­sel­lä to­tu­tuis­ta ta­vois­ta poik­kea­mi­sel­la ei kan­na­ta huo­mio­ta he­rät­tää. Ennen kuin tie­tää tark­kaan mitä tekee.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Vihdoinkin Afrikassa > Läksiäisiä (edit: )

Läk­siäi­siä

—  Terve­tuloa. Haus­ka nähdä. Odota hetki. La­taan pi­kai­ses­ti TomTomiin Ni­ge­rian kar­tan.

"Error writing file"

"Pahus", sa­noin TomTomille. "Ha­luai­sit­ko teetä?", ky­syin kuo­puk­sel­ta.

—  Mie­lel­lään.

—  Lait­tai­sit­ko veden kie­hu­maan. Tässä menee vielä hetki.

"Error writing file"

"Error writing file climP#TMP"

"Error writing file?"

"Error writing file a07@659"

"Error writing file"

—  Tee on val­mis­ta.

—  Kii­tos.

Lo­pe­tin TomTomin kans­sa tak­kua­mi­sen, mutta pääs­sä­ni pyöri niin monta kä­sit­tä­mä­tön­tä virhe­il­moi­tus­ta, etten kyen­nyt kes­kus­te­le­maan jär­ke­väs­ti, saati että oli­sin älyn­nyt esi­tel­lä Af­rik­kaa var­ten va­raa­maam­me ek­soot­tis­ta va­rus­tus­ta: Röyk­kiö­tä ma­la­ria­lää­ket­tä ja … No, eipä mi­nul­la mi­tään tuon ek­soot­ti­sem­paa olisi ollut näyt­tää.

Kuo­puk­sen läh­det­tyä har­mit­te­lin, etten tul­lut sa­no­neek­si mi­tään hen­ke­vää ja läm­min­tä. Muis­te­lin niitä ker­to­ja, joina olin yrit­tä­nyt sanoa jo­tain hen­ke­vää ja läm­min­tä. Ehkä oli pa­rem­pi, että jäi yrit­tä­mät­tä.

Yöllä unes­sa TomTom neu­voo kuo­pus­ta­ni poh­joi­seen ja minua län­teen. Läh­den kui­ten­kin kuo­puk­sen ja ka­ve­rien­sa mat­kaan jon­ne­kin poh­joi­seen. Seu­raan si­vus­ta, kun kuo­pus seu­rus­te­lee ka­ve­rei­den­sa kans­sa. Vii­pyi­len, en malta läh­teä, vaik­ka aa­muk­si pi­täi­si ehtiä töi­hin sinne län­teen — Ruoho­lah­teen? Ota­nie­meen? Miten kuo­pus edes löy­täi­si tur­val­li­ses­ti ta­kai­sin jos jätän hänet? Näp­päi­len epä­toi­voi­ses­ti TomTomia kun­nes se tun­nis­taa osoit­teen "Kamp­pi". Annan lait­teen kuo­puk­sel­le ja läh­den. Eksyn itse. Edes­sä­ni on ro­mah­ta­nut silta.

Meil­lä on lupa 4x23 ki­loon matka­ta­va­raa. En­sim­mäi­nen lauk­kum­me pai­naa 17 kg, seu­raa­va 24kg. Olen pa­ka­tes­sa hu­ti­loi­nut hen­ki­lö­vaa­kam­me kans­sa.

—  Men­kää si­vuun siir­tä­mään tästä yli­pai­noi­ses­ta kilo tuo­hon ke­vyem­pään.

Tar­kis­tan sul­je­tun tis­kin vaa­al­la muut lau­kut: Ras­kain pai­naa 28kg. Vä­häl­tä piti. 28-ki­loi­sel­la lau­kul­la oli­sim­me var­maan saa­neet port­ti­kiel­lon lähtö­sel­vi­tyk­seen. Avaam­me lau­kut lat­tial­le ri­viin ja ryh­dym­me ta­saa­maan niitä. Pie­nes­tä ke­vyes­tä, mutta täy­des­tä alus­vaat­tei­ta isom­paan ja pa­pe­rei­ta plus läp­pä­ri ti­lal­le. Täy­teen lauk­kuun lisää ke­vyt­tä ta­va­raa. Vai miten tämä nyt on­nis­tui­si?

Rau­hoit­te­len it­seä­ni hö­pöt­tä­mäl­lä, että hen­ki­lö­kun­nan on hel­pom­pi nos­taa ko­neen ruu­maan neljä 23 kg:n lauk­kua kuin esi­mer­kik­si yksi 12 kg:n ja yksi 80 kg:n lauk­ku. Saat­tai­si ko­ne­kin kei­kah­taa epä­tasa­pai­noon, jos lauk­ku­jen pai­nos­sa ei olisi mi­tään tolk­kua.

Ta­saam­me pak­kauk­set par­haan ky­kym­me mu­kaan ja jo­no­tam­me toi­sel­le vir­kai­li­jal­le. Ras­kain lauk­ku pai­naa vie­lä­kin 24.4 kg, mutta pää­sem­me läpi.

Vie­rei­ses­sä jo­nos­sa joku on­ne­ton yrit­tää käsi­matka­va­rak­si vir­kai­li­jan mie­les­tä ison nä­köis­tä lauk­kua. Mitat ovat kui­ten­kin OK, joten lauk­ku pun­ni­taan: 9kg! Sitä pitää ke­ven­tää, koska turva­mää­räyk­set sal­li­vat vain 8 kiloa käsi­matka­ta­va­raa. Siis Hel­sin­ki-Frank­furt len­nol­la. Frankfurt-Abuja vä­lil­lä näyt­tää ole­van aivan eri turvamäärykset — af­rik­ka­lai­set? Nooh, onhan ko­ne­kin eri­lai­nen, isom­pi­kin.

Olen tul­lut va­ran­neek­si pai­kat sii­ven koh­dal­ta. Eipä tar­vit­se niska ke­nos­sa kuikuilla Alp­pe­ja, Väli­merta eikä Sa­ha­raa. Nehän näh­tiin jo ekalla len­nol­la.

Abujan ken­täl­lä mei­dät ote­taan ys­tä­väl­li­ses­ti vas­taan ja kaik­ki sujuu jou­he­vas­ti. Silti ruuh­kas­sa ken­täl­tä kau­pun­kiin alkaa vä­syt­tää. Ju­tel­laan lii­ken­teen vaa­rois­ta, tur­val­li­suus­ti­lan­tees­ta, yms. Mah­dan­ko ha­lu­ta­kaan kokea kaik­kea, mitä tämä maa tar­joaa?

Ko­to­na meitä odot­taa hyvä päi­väl­li­nen ja 0.6 lit­ran pul­lot ni­ge­ria­lais­ta Star-olutta. Mi­tä­hän kaik­kea mie­len­kiin­tois­ta tämä vie­raan­va­rai­nen ja ys­tä­väl­li­nen maa tu­le­kaan tar­joa­maan?

Kämp­päm­me ei tar­joa af­rik­ka­lais­ta ek­so­tiik­kaa, mutta yöl­li­nen ukkos­myrs­ky sen­tään muis­tut­taa, että olem­me suo­ma­lai­sia vä­ke­väm­pien luon­non­voi­mien ar­moil­la.

Aa­mul­la tai­vas on kir­kas. Hy­mäh­dän lap­suu­des­ta juon­tu­val­le kä­si­tyk­sel­le­ni, että sade­kau­te­na sataa koko ajan.

Toi­mit­ta­ja kir­joit­taa The Guardianissa: "Sade­kuuro yl­lät­ti eilen minut ja vie­rai­lul­le pii­pah­ta­neen vel­je­ni. 'Tei­dän kel­paa tääl­lä Abujassa', vel­je­ni ka­deh­ti. 'Meil­lä La­go­sis­sa sataa yötä päi­vää.'"

Siksi siis tv-uu­ti­sis­sa ker­ro­taan ete­län ja ran­ni­kon tul­vis­ta.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Vihdoinkin Afrikassa > Stephen's pottery (edit: )

Stephen's pottery

Tut­ta­vam­me vie­vät mei­dät ys­tä­väl­li­ses­ti heti en­sim­mäi­se­nä vii­kon­lop­pu­nam­me Stephen's potteryyn Abujan toi­sel­le lai­dal­le. On hyvä pääs­tä kompoundin muu­rien ja "nuk­ku­ma­lä­hiöm­me" ulko­puo­lel­le.

"My teacher" Step­hen sanoo pu­hues­saan erääs­tä eng­lan­ti­lai­ses­ta. Step­hen lie­nee ollut jon­kun Ni­ge­rias­sa asu­neen eng­lan­ti­lai­sen ke­ra­miik­ka­pa­jas­sa oppi­poi­ka­na. Länsi-Af­ri­kas­sa on tehty ke­ra­miik­kaa jo tu­han­sia vuo­sia sit­ten ja kaup­paa­kin on osat­tu käydä, mutta Step­hen oppi tai­ton­sa eng­lan­ti­lai­sel­ta "opet­ta­jal­taan". Avoi­mes­sa maail­mas­sa tieto ja osaa­mi­nen kier­tä­vät te­hok­kaas­ti.

Step­hen esit­te­lee meil­le kaik­ki ke­ra­mii­kan te­ke­mi­sen työ­vai­heet. Yksi työn­te­ki­jöis­tä hier­tää veden avul­la raaka­savea sii­vi­län läpi. Pi­hal­la on ym­pä­riin­sä huo­koi­sia savi­ruuk­ku­ja, joi­hin sii­vi­löi­ty liemi kaa­de­taan. Vesi tih­kuu ulos ja hieno­ja­koi­nen savi jää ruuk­kuun. Muu­ta­man muun työ­vai­heen jäl­keen savea voi muo­toil­la.

Alan miet­tiä miten isäni — koti­ky­läm­me pelle pe­lo­ton — olisi ko­neel­lis­ta­nut saven kä­sit­te­lyn. Hän ei pi­tä­nyt yksi­toik­koi­sis­ta ru­tii­ni­teh­tä­vis­tä, mutta jak­soi yö­kau­det ra­ken­nel­la van­hois­ta ro­muis­ta lait­tei­ta, jotka hel­pot­ti­vat tilan töitä; ko­keil­la ja pa­ran­nel­la kek­sin­töään, kun­nes kone teki työn. Vaan oli­si­ko isäl­lä Af­ri­kas­sa ollut varaa edes ro­mui­hin saati tar­vit­ta­viin työ­ka­lui­hin ja lait­tei­den tar­vit­se­maan säh­köön?

Step­hen ei pa­jas­saan käytä säh­köä. Hän käyn­nis­tää pie­nen ge­ne­raat­to­rin­sa vain pum­pa­tak­seen ko­tin­sa vesi­säi­liön täy­teen ja an­taak­seen las­ten kat­soa TV:tä pari tun­tia il­las­sa.

Houkutun te­ke­mään maailman­his­to­rial­li­sia johto­pää­tök­siä kult­tuu­ri­erois­ta ver­tai­le­mal­la isäni ja Step­he­nin tapaa toi­mia. Af­rik­ka­lai­nen Step­hen tie­tää kai­ken ke­ra­mii­kan te­ke­mi­ses­tä ja mark­ki­noin­nis­ta, mutta ei näytä tun­te­van tar­vet­ta ra­tio­na­li­soi­da ja te­hos­taa tuo­tan­toa. Suo­ma­lai­nen isäni ei in­nos­tu­nut te­ke­mään ko­nei­ta, jotka oli­si­vat tuot­ta­neet suu­ria mää­riä jo­tain myy­tä­väk­si kel­paa­vaa. So­pi­vas­ti va­lit­tu esi­merk­ki­ta­paus ve­tä­vän ta­ri­nan muo­dos­sa on in­nos­ta­vam­pi ja mie­liin­pai­nu­vam­pi kuin tylsä ana­lyyt­ti­nen ver­tai­lu ja syi­den ja seu­raus­ten jär­jes­tel­mäl­li­nen päh­käi­ly. Näin­kö syn­ty­vät tämän maail­man suo­si­tut, mutta niin höh­lät to­tuu­det.

—  Työs­ken­te­lin pari kuu­kaut­ta ke­ra­miik­ka­pa­jas­sa Bel­gias­sa, Step­hen ker­too se­koit­taes­saan isol­la kä­del­lään ruuk­ku­jen vär­jäyk­seen tar­koi­tet­tua pu­nais­ta lien­tä. — Lo­raus vettä ja tästä tulee juuri so­pi­vaa.

—  Bel­gias­sa kiel­si­vät minua työn­tä­mäs­tä kät­tä­ni väri­lie­meen. He se­koit­ti­vat lie­men ko­neel­la. Ehkä hei­dän oli pakko, koska he käyt­ti­vät vä­reis­sään ke­mi­kaa­le­ja.

Step­hen vär­jää ke­ra­miik­kan­sa pai­kal­li­sis­ta ki­vis­tä jau­he­tuil­la vä­reil­lä ilman ke­mi­kaa­le­ja. Hän mai­nit­si ke­mi­kaa­lit aivan ohi­men­nen, mutta luu­len hänen aa­vis­te­le­van, että hänen asia­kas­kun­tan­sa vie­ras­taa "ke­mi­kaa­le­ja" ja ar­vos­taa puh­tai­ta luon­non­tuot­tei­ta.

Step­hen on ra­ken­ta­nut vie­rai­li­joil­leen gril­li­pai­kan ja pik­nik­ka­tok­sen. Gril­li on val­miik­si läm­min. Pik­ni­kil­lä jut­te­lem­me Step­he­nin kans­sa Li­byas­ta, Gaddafista, Ni­ge­rian vaa­leis­ta, nomadi-paimenista, jotka pai­men­ta­vat lau­mo­jaan lä­hel­lä Step­he­nin tilaa, yms. Step­hen näyt­tää ka­me­ras­taan miten hän val­mis­taa shea-butteria, tois­ta tuo­tet­taan.

Shea-puun he­del­män si­säl­lä on "päh­ki­nä", jonka si­suk­sis­ta val­mis­te­taan moni­vai­hei­sel­la pro­ses­sil­la koo­kos­ras­van olois­ta voi­det­ta, jota käy­te­tään ihon ja hius­ten hoi­toon. Vaimo osti shea-butteria pie­nen pur­nu­kal­li­sen ja lait­toi sitä hiuk­siin­sa pa­rik­si tun­nik­si ennen sau­naa. Tu­kas­ta tuli 76.5% eloi­sam­pi ja kuoh­keam­pi.

—  Eu­roo­pas­sa näin kal­lis­ta hoito­ai­net­ta, jossa oli shea-butteria 0.37%. Tämä on sata­pro­sent­tis­ta.

Tuo oli enin, mitä Step­hen antoi pe­rik­si mai­non­nal­le. Step­hen ei ke­hu­nut tuot­tei­taan, pa­jaan­sa eikä it­seään. Ei tyr­kyt­tä­nyt. Step­he­nin kans­sa lep­poi­sas­ti ju­tel­les­sa tuli mu­ka­va olo. Sa­mal­la Step­he­nin ju­tus­te­lus­ta vä­lit­tyi kui­ten­kin am­mat­ti­yl­peys ja luot­ta­mus omaan osaa­mi­seen.

Shea-butter ku­vien li­säk­si Step­hen näyt­ti kuvia potteryssään vie­rail­leis­ta eri mai­den dip­lo­maa­teis­ta. Nii­den jat­kok­si otet­tiin vielä yh­teis­kuva Step­he­nis­tä ja uu­des­ta Suo­men suur­lä­het­ti­lääs­tä. Tuol­la lail­la brand-image ra­ken­tuu kuin huo­maa­mat­ta.

Abujasta teh­tiin pää­kau­pun­ki pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Step­hen seu­rai­li viisi vuot­ta, mitä Abujasta tulee. Sit­ten hänen business-vainunsa neu­voi siir­tä­mään ke­ra­miik­ka­pajan Abujan lie­peil­le.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Vihdoinkin Afrikassa > Sailing on the seven seas (edit: )

Sailing on the seven seas

Meitä va­roi­tet­tiin, ettei Abujaan saa ta­va­roi­ta kuin lento­rah­ti­na, meri­kul­je­tuk­set jää­vät ho­meh­tu­maan ja ke­rää­mään va­ras­toin­ti­mak­su­ja La­go­sin sa­ta­maan. Lento­rah­ti­na meil­lä ei kui­ten­kaan olisi ollut varaa lä­het­tää tänne juuri muuta kuin vähän vaat­tei­ta ja ir­tai­mis­to Brys­se­lis­sä olisi pi­tä­nyt myydä (hal­val­la) ja yrit­tää hank­kia uutta Abujasta. Hou­ku­tus lä­het­tää val­mis setti Brys­se­lis­tä Abujaan oli liian suuri.

Asian­tun­te­van ja ko­ke­neen oloi­nen muut­to­fir­man ka­ve­ri va­kuut­ti, että he osaa­vat hoi­taa hom­man: "Me olem­me yksi har­vo­ja muut­to­fir­mo­ja, joil­la on La­go­sis­sa oma agent­ti. Hän tie­tää, miten toi­mia. Lä­he­täm­me kon­tin La­go­siin vasta kun meil­lä on kaik­ki pa­pe­rit kun­nos­sa ja kont­tin­ne vä­li­tön kul­je­tus sa­ta­mas­ta Abujaan on kai­kin puo­lin var­mis­tet­tu." Miksen uskoisi?

Eräs ve­nä­läi­nen virka­mies kir­ja­si ko­ke­muk­siaan 1800-luvun Suo­mes­sa: "Suo­ma­lai­set ovat to­del­la eri­koi­sia. He pi­tä­vät minkä lu­paa­vat, he te­ke­vät työn­sä hyvin ei­vät­kä yritä nyh­tää koh­tuu­ton­ta voit­toa pal­ve­luk­sis­taan. Hei­dän kans­saan suul­li­seen so­pi­muk­seen voi luot­taa." Olenko erikoinen suomalainen, jos uskon muuttofirman kaveria?

Kuu­lin ta­ri­nan ka­ve­ris­ta, joka ajoi kaksi tun­tia oma­koti­talon esit­te­lyyn. Kun ka­ve­ris­ta alkoi näkyä, että hän ha­luaa talon, vä­lit­tä­jä vei hänet tu­tus­tu­maan kel­la­riin. Hy­väl­tä näyt­ti sekin. Pe­rim­mäi­sen kel­la­ri­huo­neen ovel­la vä­lit­tä­jä kai­ve­li pit­kään tas­ku­jaan ja salk­kuaan ja pyysi an­teek­si, että oli unoh­ta­nut kel­la­ri­huo­neen avai­men toi­mis­tol­le. "Oven ta­ka­na on saman­lai­nen 3x4 met­riä kel­la­ri­huone kuin tuo, johon juuri vil­kai­sim­me. Voim­me toki tulla vaik­ka huo­men­na kat­so­maan sitä, jos ha­luat.", välittäjä sanoi palvelualttiisti.

Koska kaik­ki, minkä ka­ve­ri oli näh­nyt, oli ok ja vä­lit­tä­jä oli mu­ka­va ja luo­tet­ta­van oloi­nen, ka­ve­ri alle­kir­joit­ti kaup­pa­kir­jan saman tien. Ajaa kaksi tun­tia suun­taan­sa kat­so­maan ta­val­lis­ta kel­la­ri­ko­me­roa tun­tui tur­hal­ta. Olisi ollut no­loa­kin vai­va­ta vä­lit­tä­jää moi­sen takia.

Avai­met saa­tuaan ka­ve­ri löysi sul­jet­tu­na ol­leen kel­la­ri­ko­me­ron lat­tial­ta puoli met­riä vettä ja sei­nil­tä pak­sul­ti ho­met­ta.

"So­pi­mus on so­pi­mus", välittäjä totesi ylpeänä ammattitaidostaan.

Adaobi Tricia Nwaubanin ni­ge­ria­lais­kir­jeis­tä yms. ker­to­va kirja "I do not come to you by chance" sai mielikuvitukseni laukkaamaan ja sai minut katsomaan muuttofirman toimintaa uusin silmin.

"Tie­däm­me, että joil­la­kin muut­to­fir­moil­la on ollut vai­keuk­sia, mutta me olem­me vii­mei­sen vuo­den ai­ka­na toi­mit­ta­neet Brys­se­lis­tä Abujaan on­gel­mit­ta 32 muut­to­kuor­maa." kaveri vakuutti. Jälkeenpäin harmittelin, etten tarkistanut, ovatko he oikeasti yrittäneet viedä muuttokuormaa edes Belgian rajojen ulkopuolelle. Nwaubanin kirjan luettuani ymmärrän, kuinka hyödytöntä tarkistaminen olisi ollut. Asiallisen firman sopivasti valikoitu asiakas kehuu, koska on tyytyväinen saamaansa palveluun, huijarin 'asiakas' kehuu, koska on tyytyväinen saamansa palkkioon.

Löy­sim­me muut­to­fir­mam­me nimen EU:n ym. ta­ho­jen sään­nöl­li­ses­ti käyt­tä­mien fir­mo­jen lis­tal­ta. Hyvä­mai­nei­nen yri­tys siis? Nwaubanin kir­jan maail­mas­sa itse 'il­mai­lu­mi­nis­te­ri' suo­sit­te­lee hui­ja­rin yri­tys­tä ja 'il­mai­lu­mi­nis­te­ri' alle­kir­joit­taa so­pi­muk­set ar­vo­kas­hen­ki­ses­sä mi­nis­te­riön työ­huo­nees­sa (jonka oikea käyt­tä­jä on ulko­maan­mat­kal­la).

Muut­to­fir­mal­lam­me on hyvin teh­nyt web-sivut. Nwaubanin maail­mas­sa vain ama­töö­ri­hui­ja­ri te­ki­si ole­mat­to­man muut­to­fir­man web-sivut huo­li­mat­to­mas­ti. Muut­to­fir­mal­tam­me saa­ma­ni "Ni­ge­riaan muut­ta­jan op­paan" tiedot tuntuvat asiallisilta. Oppaassa jopa on Nigerian oloista muutama anekdoottimainen 'sisäpiiritieto', joilla voin brassailla läksiäisissä. Asiakkaat arvostavat sitä, että pienikin yksityiskohta on tehty laadukkaasti. Erityisesti, jos asiakkaalle ei ole tarjota kuin pari toisarvoista yksityiskohtaa, ne kannattaa tehdä laadukkaasti.

Elo­kuun alku­puo­lel­la muut­to­fir­man pai­kal­li­nen agent­ti il­moit­ti, että in­ter­ne­tis­sä ole­van seu­ran­ta­jär­jes­tel­män mu­kaan kont­tim­me sei­soo La­go­sin sa­ta­mas­sa. "Minne las­kut kon­tin sei­sot­ta­mi­ses­ta lä­he­te­tään?"

Il­moi­tim­me, että te­ke­mäm­me (suul­li­sen) so­pi­muk­sen mu­kaan kont­ti ei tule sei­so­maan sa­ta­mas­sa päi­vää­kään, joten las­kut voi lä­het­tää muut­to­fir­man Brys­se­lin toi­mis­toon. Sen jäl­keen kon­tis­tam­me ei pit­kään ai­kaan kuu­lu­nut­kaan mi­tään.

Seu­raa­vak­si meil­le ehkä il­moi­te­taan, että kon­tis­ta on löy­ty­nyt jo­tain tuon­ti­kiel­los­sa ole­vaa ta­va­raa, josta mei­dän pi­täi­si mak­saa sak­koa. Sakko on tie­tys­ti niin suuri, että kiel­täy­dym­me.

Enin mitä lo­pul­ta saam­me lie­nee lau­sun­to, jossa kor­kea sa­ta­ma­viran­omai­nen va­kuut­taa va­kuu­tus­yh­tiöl­lem­me, että ta­va­ram­me ovat ho­meh­tu­neet pi­loil­le. Toi­vot­ta­vas­ti va­kuu­tus­kor­vaus riit­tää edes sa­ta­ma­mak­su­jen mak­sa­mi­seen.

To­del­li­suu­des­sa ta­va­ram­me lie­nee myyty vä­lit­tö­mäs­ti kon­tin saa­vut­tua sa­ta­maan. Ehkä we­bis­sä on jopa sa­lai­nen netti­kaup­pa, jossa 'muut­to­firma' jul­kai­see muut­to­kuor­mien­sa pak­kaus­lis­tat.

Nwaubanin kirja in­nos­ti mieli­ku­vi­tuk­se­ni lauk­kaa­maan. To­del­li­suu­des­sa odo­tam­me vielä luot­ta­vai­si­na muut­to­kuor­maam­me eikä meil­lä ole ai­het­ta epäil­lä muut­to­fir­man am­mat­ti­tai­toa saati ole­mas­sa­oloa. Muut­to­kuor­mas­ta­kin kuu­lui juuri jo­tain. Ei tosin mi­tään ym­mär­ret­tä­vää.

Nwaubani on su­ju­va ta­ri­nan­ker­to­ja, mutta kirja alkoi tun­tua ole­van ah­det­tu yli­am­pu­van täy­teen vää­rin­käy­tök­siä. En ollut vielä toi­pu­nut edel­li­ses­tä hui­jauk­ses­ta, kun kir­jan san­ka­ri jo ostaa pääsy­ko­keis­sa täy­sin epä­on­nis­tu­neel­le pikku­sis­kol­leen opis­ke­lu­pai­kan oi­keus­tie­teel­li­ses­tä. Voi­han tuol­lais­ta­kin olla sat­tu­nut, mutta pi­tää­kö jo­kai­nen sa­tun­nai­nen vää­rin­käy­tös tun­kea kir­jaan ikäänkuin kuin ne oli­si­vat maan tapa?

Il­lal­la vaimo si­tee­raa lu­ke­maan­sa lehti­jut­tua:"Haas­tat­te­lin vasta­val­mis­tu­nut­ta mie­len­kiin­toi­sen gra­dun teh­nyt­tä mais­te­ria. Ka­ve­ri ei tien­nyt mi­tään opin­alas­taan eikä sel­väs­ti­kään ollut vai­vau­tu­nut edes lu­ke­maan gra­duaan. "

Olen ihail­lut sitä, miten va­paas­ti tääl­lä voi kir­joit­taa leh­tiin kriit­ti­siä ar­tik­ke­lei­ta. Tä­nään mi­nul­le väi­tet­tiin, että leh­tiin saa ha­lua­man­sa sä­vyi­sen jutun mak­sa­mal­la toi­mit­ta­jal­le. Sama lehti saat­taa yh­des­sä ju­tus­saan kehua jo­tain uu­dis­tus­ta ja seu­raa­vas­sa kri­ti­soi­da sitä. Yksi on mak­sa­nut yh­del­le toi­mit­ta­jal­le ja toi­nen toi­sel­le.

Nwaubanin kir­jas­sa idea­lis­ti­nen usko osaa­mi­seen, kou­lu­tuk­seen, re­hel­li­seen työ­hön ja ah­ke­ruu­teen joh­taa köyhyteen ja sitä kaut­ta ennen­ai­kai­seen kuo­le­maan.

—  Neu­lo­ja, let­ku­ja, tippa­pullo, ou­to­ja lääk­kei­tä, … Mikä lista tämä on?, hän kysyy hoi­ta­jal­ta.

—  Isäsi on saa­nut sydän­koh­tauk­sen. Hanki nuo, niin pääs­tään aloit­ta­maan hoito. Eihän me ilman lääk­kei­tä ja hoito­vä­li­nei­tä voida tehdä mi­tään.

"Loh­dul­lis­ta" Nwaubanin kir­jas­sa oli, että hui­ja­tuk­si jou­tui­vat pää­asias­sa ah­neet herk­kä­us­koi­set höh­lät.

Ennen läh­töä kir­joi­tin, että on ty­pe­rää alkaa kaik­ki­tie­tä­väs­ti lis­ta­ta uuden ym­pä­ris­tön epä­koh­tia heti en­sim­mäi­sen vuo­den ai­ka­na. Reilu viik­ko tääl­lä ja jo kir­joit­te­len täl­lais­ta. Mitenkäs tätä nyt paik­kai­si?

Epä­koh­tia tääl­lä riit­tää, mutta mi­nul­la ei — ai­na­kaan tois­tai­sek­si — ole edel­ly­tyk­siä suh­teut­taa niitä ko­ko­nai­suu­teen.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Vihdoinkin Afrikassa > Päiväkahveilla rouvien kanssa (edit: )

Päivä­kah­veil­la rou­vien kans­sa

Ko­kouk­ses­sa pai­kal­la oli kaksi mies­tä ja pari­kym­men­tä nais­ta. Sveit­si­läi­nen mies oli pai­kal­la osan aikaa lä­hin­nä siksi, että Sveit­sin lä­he­tys­tö oli lu­pau­tu­nut hyvän­te­ke­väi­syys­ba­saa­rin pää­or­ga­ni­saat­to­rik­si.

Aloi­tus­kah­ve­ja naut­ties­sam­me sain rou­vil­ta hyviä vink­ke­jä länsi-afrikkalaista kir­jai­li­jois­ta, kat­sauk­sen Af­ga­nis­ta­nin on­gel­mien his­to­riaan ja nyky­ti­laan, yms. Näin brit­tien ele­gan­tin re­si­dens­sin, …

Pää­pu­heen­aihe oli puoli­yh­dis­tyk­sen pro­jek­ti yh­des­sä DAREn kanssa. Puolisoyhdistys tukee kahdenkymmenen lieden lahjoittamista kylään Pohjois-Nigeriassa. Vastineeksi kyläläiset lupaavat istuttaa metsää ja pitää siitä huolta. Taimet he saavat aavikoitumisen ehkäisyyn keskittyneeltä säätiöltä.

Yksi DARE:n ak­tii­veis­ta esit­te­li sen ta­voit­tei­ta:

En­sim­mäi­nen kuva: hiek­ka­dyy­niä. "Kou­lus­sa meil­le ker­rot­tiin, että näh­däk­seen aa­vik­koa, pitää mat­kus­taa Ni­ge­rin poh­jois­osiin, mutta tämä kuva on otet­tu poh­jois-Ni­ge­rias­ta."

Toi­nen kuva: Nai­nen kan­taa iso taak­kaa puita olal­laan. (Hänen edel­lään mies kan­taa pien­tä saa­lis­eläin­tä olal­laan.) "Siinä on polt­to­puita yh­dek­si päi­väk­si. Tuon ke­rää­mi­sek­si voi jou­tua kä­ve­le­mään kuu­si­kin kilo­met­riä."

Kuva: Musta pata isois­ta pöl­kyis­tä ka­sa­tul­la sa­vut­ta­val­la avo­tu­lel­la. "Kun­non liesi tar­vit­see vain vii­des­osan tuos­ta puu­mää­räs­tä." Näyttää reilua kourallista risun pätkiä. "Avo­tu­lel­la ko­ka­tes­sa näitä ri­su­ja ei edes kan­na­ta ke­rä­tä."

"HIV:in ja ma­la­rian jäl­keen pahin nais­ten tap­pa­ja on keit­to­tulen savu. Lie­des­säm­me puut pa­la­vat puh­taas­ti sa­vut­ta­mat­ta."

Kuvia: Tank­ki­auton säi­liön pääl­le on si­dot­tu polt­to­puuta puo­len met­rin ker­ros. Vi­han­nes­rekan ka­tol­la on iso lasti polt­to­puuta."Lait­to­mas­ti ha­kat­tua puuta kul­je­te­taan Etelä-Ni­ge­rian met­sis­tä poh­joi­seen." Kuljettajat näköjään pyörittävät pientä omaa kuljetusbissnestä.

Kuva: Lauma ih­mi­siä ka­nis­te­rei­neen huol­to­ase­man var­jos­sa. "He odot­ta­vat kol­mat­ta päi­vää keroseeniä. Puuta pol­te­taan, jos ei ole varaa keroseenin tai sitä ei ole saa­ta­vil­la."

Kuva: Jouk­ko ni­ge­ria­lai­sia nuo­ria vään­tää teräs­le­vys­tä lie­siä. "Lie­det on ke­hit­tä­nyt Sak­sas­sa ryhmä af­rik­ka­lai­sia opis­ke­li­joi­ta yh­des­sä uu­siu­tu­vas­ta ener­gias­ta kiin­nos­tu­neen pro­fes­so­rin­sa joh­dol­la. Olem­me opet­ta­neet ni­ge­ria­lai­sia nuo­ria ko­koa­maan lie­siä. Lie­siin so­pi­van teräs­levyn jou­dum­me tuo­maan Sak­sas­ta, koska lie­sien pitää kes­tää käyt­töä vä­hin­tään kym­me­nen vuot­ta."

Kuvia: Nai­set ko­kei­le­vat ruuan­lait­toa lie­del­lä; Iso jouk­ko nai­sia kool­la, mel­kein kaik­ki viittavat; Sama jouk­ko, mutta vain pari nais­ta viit­taa."Mel­kein kaik­ki liet­tä ko­keil­leet ha­luai­si­vat sel­lai­sen, mutta vain har­val­la olisi varaa mak­saa siitä käypä hinta." "Joil­lain seu­duil­la nai­set ovat mak­sa­neet lie­den vä­hi­tel­len polt­to­pui­den os­ta­mi­ses­ta sääs­ty­neil­lä va­roil­la."

Kuva: Mies kul­jet­taa moot­to­ri­pyö­räl­lä kahta puita sääs­tä­vää liet­tä. "Va­ra­kas mies, jolla kaksi vai­moa."

Vii­mei­nen kuva: Jouk­ko mie­hiä syö heil­le val­mis­tet­tua ruo­kaa.

Met­sien is­tu­tus on huo­lel­la mie­tit­ty. Polt­to­puun ku­lu­tuk­sen vä­he­tes­sä vii­des­osaan, on toi­voa, että is­tu­tet­tu­ja puita ei va­ras­te­ta. Par­haas­sa ta­pauk­ses­sa pel­käs­tään kui­vu­neet oksat riit­tä­vät ruoan­lait­toon. Puut tu­le­vat tuot­ta­maan myy­tä­viä he­del­miä ja sie­me­niä, jois­ta voi pu­ris­taa bio­die­se­liä. Pu­ris­tus­jäte sopii lan­noit­teek­si.

Mi­nul­le, inho­rea­lis­ti­sel­le kyy­ni­kol­le tuli mie­leen Il­ma­ri Susi­luo­don siteraama ve­nä­läi­nen virka­mies: "Meil­lä oli hie­not suun­ni­tel­mat, mutta sit­ten meil­le kävi niin kuin meil­le aina käy." Nigeriakin tunnetaan maana, jossa hyviä suunnitelmia ei aina ole helppo toteuttaa. Pieni ruohonjuuritason hanke ei kuitenkaan huku korruptioon yhtä helposti kuin isot. Kehityshankkeita yleensä kuppaavat eivät välttämättä edes huomaa tällaista hanketta eikä tällaisessa hankkeessa ole paljoa kupattavaa. En edes keksi välistävedon paikkoja tällaisesta hankkeesta.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Vihdoinkin Afrikassa > Viljelijän arkea (edit: )

Vil­je­li­jän arkea

Tors­tai­na, kun pak­ka­sim­me ti­lauk­sian­ne, tut­ta­vat Josin kau­pun­gis­ta — 30 km:n pääs­tä — soit­ti­vat vii­den mi­nuu­tin vä­lein ja il­moit­ti­vat, että siel­lä am­mu­taan jat­ku­vas­ti ja mei­dän olisi pa­ras­ta pa­la­ta ko­tiin. Niis­sä olo­suh­teis­sa oli vai­kea kes­kit­tyä ko­koa­maan ti­lauk­sian­ne. Olen pa­hoil­la­ni mah­dol­li­sis­ta vir­heel­li­sis­tä toi­mi­tuk­sis­ta.

Jän­nit­ty­neen ti­lan­teen takia emme pääs­seet lain­kaan ti­lal­le per­jan­tai­na em­me­kä lauan­tai­na. Tur­val­li­suus­jouk­ko­ja oli kaik­kial­la ja tiet oli sul­jet­tu.

Maa­nan­tai­na, kun olin läh­dös­sä ti­lal­le, yksi työntekijöistemme soit­ti ja ker­toi, että yhden ti­lam­me var­ti­jan asun­toon oli hyö­kät­ty ja neljä per­heen­jä­sen­tä ta­pet­tu. Hän ker­toi, että tilan lä­hel­tä kuu­lui am­mun­taa kaik­ki työn­te­ki­jät ovat läh­dös­sä ko­tiin. Sa­noin tie­tys­ti, että niin on pa­ras­ta. Lin­nut käyt­ti­vät pois­sa­oloamme hy­väk­seen ja söi­vät juuri poimintavalmiiksi kyp­sy­neen ma­kean mais­sin.

Jot­kut päät­ti­vät kos­taa hyök­käyk­sen ja sul­ki­vat kes­kei­sen lii­ken­ne­ym­py­rän. He hyök­kä­si­vät heitä hää­tä­mään tul­lei­ta so­ti­lai­ta vas­taan, polt­ti­vat neljä isoa kuor­ma-autoa ja Josiin pyr­ki­neen hen­ki­lö-auton ja tap­poi­vat tiel­lä mat­kan­nei­ta mus­li­me­ja.

Kai­ken tämän kes­kel­lä olem­me on­nis­tu­neet pak­kaa­maan ti­lauk­sen­ne ja tätä kir­joit­taes­sa­ni B. on mat­kal­la Abujaan. Toi­vot­ta­vas­ti hän pää­see tur­val­li­ses­ti pe­ril­le. Viime vii­kol­la tie­sulut vii­väs­tyt­ti­vät häntä neljä tun­tia ja hän ehti Abujaan vasta kello 16. Olen pa­hoil­la­ni vii­väs­tyk­ses­tä, mutta emme voi­neet tehdä asial­le mi­tään.

Pel­kään, että näis­sä olo­suh­teis­sa emme ky­ke­ne tuot­ta­maan tar­peek­si riit­tä­vän kor­kea­laa­tui­sia tuot­tei­ta. Vil­je­lyk­set vaa­ti­si­vat jat­ku­vaa huo­len­pitoa, mutta joko työn­te­ki­jät eivät voi tulla ti­lal­le tai he eivät ole pe­lol­taan saa­neet nu­kut­tua ja ovat liian vä­sy­nei­tä kes­kit­ty­mään työ­hön­sä.

Olen su­rul­li­nen kat­soes­sa­ni nyt ti­laa­ni. Kym­me­nen vuot­ta — tammi­kuun 2010 le­vot­to­muuk­siin asti — ti­lam­me kas­voi ja ke­hit­tyi. Työ­väki oli in­no­kas­ta ja ha­lu­kas­ta op­pi­maan uutta ja ky­ke­nin mak­sa­maan heil­le pal­kat ajal­laan. Et­ni­sis­tä, kie­lel­li­sis­tä ja us­kon­nol­lis­ta erois­ta huo­li­mat­ta meis­tä oli mu­ka­vaa tehdä työtä yh­des­sä.

Le­vot­to­muuk­sis­sa osa heis­tä kuoli ja moni jou­tui läh­te­mään seu­dul­ta. Ti­lan­teen rau­hoi­tut­tua toi­voin, että he voi­si­vat pa­la­ta ja sai­sim­me tilan taas ku­kois­ta­maan. Nyt mi­nus­ta tun­tuu, etten halua heit­tää loppu­elä­mää­ni — olen jo 68 — huk­kaan tääl­lä. Olem­me päät­tä­neet siir­tää tilan toi­seen osa­val­tioon.

Tääl­lä ei ole enää so­siaa­lis­ta elä­mää. Kaik­ki luk­kiu­tu­vat ko­tei­hin­sa kuu­del­ta il­lal­la. Ennen asuin­alueel­la­ni asui su­las­sa so­vus­sa mus­li­me­ja ja kris­tit­ty­jä. Nyt mus­li­mit ovat muut­ta­neet pois. Jos joku mus­li­mi­ys­tä­vä­ni tulee ta­paa­maan minua, naa­pu­ri­ni ky­se­le­vät, mitä he tääl­lä te­ke­vät.

En anna yk­si­tyis­koh­tais­ta sato­ra­port­tia, koska mi­nul­la ei ole pal­joa uutta ker­rot­ta­vaa. Ti­laus­kaa­vak­kees­ta näet­te, että meil­lä on monen­lais­ta hyvää tar­jol­la, vaik­ka ei niin pal­joa kuin toi­voi­sim­me.

Meil­lä on uusia pe­ru­noi­ta — "beautiful baby new potatoes (small in size and delicious)"

To end bloodshed in Plateau State

(2013-02-28)

Ka­hak­ka

Vä­häl­tä piti, ett­ette jää­neet tällä vii­kol­la ilman ti­laa­mian­ne vi­han­nek­sia. Ky­läs­sä muu­ta­man kilo­met­rin pääs­sä ti­lal­tam­me on ollut le­vo­ton­ta vii­kon ver­ran. Il­mei­ses­ti kaik­ki alkoi siitä, että jouk­kio fulani-paimenia hyök­kä­si vil­je­lyk­sil­lään työs­ken­nel­lei­den vil­je­li­jöi­den kimp­puun. Kolme saman vil­je­li­jä­per­heen jä­sen­tä kuoli. Pai­kal­li­set nuo­ret päät­ti­vät kos­taa. Tur­val­li­suus­jou­kot me­ni­vät vä­liin ja kaksi po­lii­sia kuoli ja yksi so­ti­las haa­voit­tui. Näyt­tää siltä, että tämän jäl­keen tur­val­li­suus­jou­kot an­toi­vat pai­kal­li­sil­le nuo­ril­le luvan tap­paa kar­jan­kas­vat­ta­jien leh­mät. Vi­ral­lis­ten tie­to­jen mu­kaan 23 leh­mää ta­pet­tiin, mutta eri läh­teis­tä tul­lei­den epä­vi­ral­lis­ten tie­to­jen mu­kaan leh­miä ta­pet­tiin pal­jon enem­män. Kuol­leit­ten ih­mis­ten lukua ei tie­de­tä. Hyvin ve­ri­nen ka­hak­ka kesti kaksi päi­vää.

Monen työn­te­ki­jöis­täm­me, eivät us­kal­ta­neet tulla töi­hin, koska hei­dän työ­mat­kan­sa kul­kee ky­sei­sen kylän kaut­ta. Nii­den lähi­ti­lo­jen, joil­ta han­kim­me pap­ri­koi­ta, työn­te­ki­jät eivät us­kal­ta­neet tulla töi­hin, joten pap­ri­kat jou­tui­vat ole­maan monta päi­vää ilman vettä ja kas­voi­vat huo­nos­ti. Siksi emme kyen­neet toi­mit­ta­maan teil­le pap­ri­kaa niin pal­jon kuin olit­te ti­lan­neet.

Ti­lan­ne oli muu­ta­man päi­vän hyvin kaaottinen, mutta eilen näyt­ti sen ver­ran rau­hal­li­sem­mal­ta, että pää­tim­me pa­ka­ta au­tom­me ja yrit­tää toi­mit­taa teil­le ti­lauk­sen­ne.

Yri­täm­me saada ti­lam­me tuo­tan­non va­kaam­mal­le poh­jal­le, vaik­ka se onkin vai­keaa koska ih­mi­set eivät us­kal­la tulla töi­hin.

Jou­dum­me vielä odot­te­le­maan uuden sadon en­dii­ve­jä ja re­tii­se­jä. Kii­nan­kaali on jo val­mis­ta ja näyt­tää iha­nal­ta. Lehti­sa­laat­ti on val­mis­tu­mas­sa, mutta koska se ei tällä vii­kol­la saa­nut tar­peek­si vettä, sitä ei ole pal­joa. Toi­vom­me ti­lan­teen rau­hoit­tu­van niin, että voim­me alkaa kas­tel­la niitä kun­nol­la.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Historiaa, kulttuuria, politiikkaa, … > Maan tapa (edit: 2011-12-14)

Maan tapa

Suomi on maail­man vä­hi­ten kor­rup­toi­tu­nei­ta maita, Ni­ge­ria pa­hi­ten kor­rup­toi­tu­nei­ta. Ihan eri maail­mo­ja siis. Mil­lai­nen olisi suo­ma­lais-ni­ge­ria­lai­nen vei­ja­ri­ta­ri­na kor­rup­tios­ta — juttu koijareiden kon­fe­rens­sis­ta tai ta­ri­na suo­ma­lais­ten ja ni­ge­ria­lais­ten koijarien tu­tus­tu­mis­käyn­neis­tä tois­ten­sa luona?

Kor­rup­tios­ta on han­ka­la kir­joit­taa tut­ki­van jour­na­lis­tis­ta jut­tua, koska siitä on usein vai­kea saada ju­ri­di­ses­ti pi­tä­viä to­dis­tei­ta ja koska osa mä­dän­näi­syyk­sis­tä on lain kir­jai­men jos­kaan ei lain hen­gen mu­kai­sia. Vei­ja­ri­ta­ri­na taas voisi olla tosi­ta­pah­tu­mien li­säk­si hu­hui­hin ja epäi­lyk­siin pe­rus­tu­va va­lis­tu­nut ar­vaus siitä mil­lais­ta on yh­tei­ses­tä hy­väs­tä piittamaton oman edun ta­voit­te­lu. Sel­vyy­den ja haus­kuu­den ni­mis­sä voisi vähän liioi­tel­la­kin. Toi­saal­ta, minun on ollut vä­lil­lä vai­kea uskoa tosi­jut­tu­ja­kaan.

Kor­rup­tios­ta tulee en­sik­si mie­leen mal­til­li­nen lah­jon­ta: Jou­dut mak­sa­maan 10% urak­ka­tar­jouk­sen ar­vos­ta ti­lauk­ses­ta päät­tä­väl­le virka­mie­hel­le, mak­sat 10% kios­ki­si voi­tos­ta suo­je­lu­rahaa pai­kal­li­sel­le jen­gil­le, su­jau­tat tie­su­lul­la po­lii­sil­le pari pien­tä se­te­liä pääs­täk­se­si jat­ka­maan mat­kaa, et pääse so­vit­tuun ta­paa­mi­seen su­jaut­ta­mat­ta se­te­liä vahti­mes­ta­ril­le. Voisi luul­la, että sys­tee­mi toi­mii kun­han muis­taa 'tipata'. Vaan ei. 'Corrupt' = 'mätä' ja sys­tee­mi voi olla niin läpi­mätä ettei mi­kään enää toimi. Läpi­mä­däs­sä sys­tee­mis­sä lah­jus voi olla 200% tai 500% ura­kan to­del­li­ses­ta ar­vos­ta. Kios­kin tai tilan tuo­tos­ta kym­me­nyk­siään voi kek­siä ru­ve­ta vaa­ti­maan niin moni eri taho, että yrit­tä­jä jou­tuu lait­ta­maan lapun luu­kul­le. Lah­jon­nan li­säk­si yh­teis­kunta voi olla mätä us­ko­mat­to­man mo­nel­la muul­la­kin ta­val­la. Vaa­lit ovat sil­män­lu­met­ta, oi­keus­lai­tos pal­ve­lee kor­rup­toi­tu­nut­ta eliit­tiä tai par­hai­ten mak­sa­vaa asia­kas­ta, val­tion virat ovat pal­kin­to­ja us­kol­li­suu­des­ta, …

Vei­ja­ri­ta­ri­nas­sa kun­non ih­mi­set­kin kuu­li­si­vat hel­pon rahan kut­sun: "Minä myös, kun ker­ran kaik­ki muut­kin." Ehkei mä­däs­sä sys­tee­mis­sä edes sel­viä kuin toi­mi­mal­la sen eh­doil­la.

Vei­ja­ri­ta­ri­nan suo­ma­lai­set ja ni­ge­ria­lai­set koijarit voi­si­vat aloit­taa ko­ke­mus­ten vaih­don ver­tai­le­mal­la isän­mai­den­sa silta­rumpu­po­li­tiik­kaa.

Suo­ma­lai­sen kan­san­edus­ta­jan mie­les­tä hänen vaali­pii­riin­sä kuu­lu­val­le saa­rel­le vievä lossi pitää kor­va­ta neli­kais­tai­sel­la sil­lal­la. Leveä silta olisi hyvä pe­rus­te vaa­tia myö­hem­min avus­tus­ta itse tien le­vit­tä­mi­sek­si neli­kais­tai­sek­si. Toi­nen kan­san­edus­ta­ja ha­luaa omaan vaali­pii­riin­sä moot­to­ri­radan. Hank­kei­siin tar­vi­taan 85% val­tion tukea, koska saa­ren 678 asu­kas­ta eivät tie­ten­kään ky­ke­ne sil­taa yk­si­nään kus­tan­ta­maan ja kaik­ki­han ym­mär­tä­vät, ettei syr­jäi­sel­le moot­to­ri­ra­dal­le kos­kaan saada kyl­lik­si mak­sa­via kat­so­jia. "Minä kan­na­tan sil­taa­si, jos sinä kan­na­tat moot­to­ri­ra­taa­ni."

Pai­kal­lis­ten päät­tä­jien ja ura­koit­si­joi­den hyvä-veli ver­kos­to hoi­taa ura­kan omal­le hirvi­po­ru­kal­le. Hirvi­po­ru­kan te­ke­mis­tä kol­mes­ta tar­jouk­ses­ta hal­vin­kin ylit­tää kus­tan­nuk­set 30%:lla niin, että val­tion tuki kat­taa mu­ka­vas­ti myös kun­nan 15% osuu­den.

Silta­rumpu­po­li­tii­kan eh­doin ra­ken­ne­tut tie tai sil­lat ovat yleensäkansantalouden kan­nal­ta hukka­in­ves­toin­te­ja ja saat­ta­vat ole­mas­sa­olol­laan ikä­väs­ti muis­tut­taa kor­rup­tios­ta. Ni­ge­ria­lai­sil­ta kol­le­goil­taan suo­ma­lai­set vei­ja­rit op­pi­vat­kin sofistikoidunpaa silta­rumpu­po­li­tiik­kaa: Ote­taan rahat, mutta jä­te­tään tiet, sil­lat ja sähkö­lin­jat ra­ken­ta­mat­ta. Kun kor­rup­tio on le­vin­nyt riit­tä­vän laa­jal­le, kaik­kien asian­osais­ten etu on, että tie­dot raha­lii­ken­tees­tä, so­pi­muk­sis­ta ja pro­jek­tien ta­voit­teis­ta hä­mär­ty­vät ja 'huk­ku­vat'. Mikä pro­jek­ti? Kelle mak­set­tiin? Pal­jon­ko? Minä vuon­na? Virka­val­lan kans­sa jou­tuu te­ke­mi­siin vain jos astuu kil­pai­li­jan var­pail­le niin pa­has­ti, että tämä sui­vaan­tuu lah­jo­maan po­lii­sin ja/tai tuo­ma­rin. Sil­loin taas ei ole mer­ki­tys­tä sillä, onko oi­keas­ti teh­nyt jo­tain vää­rää.

Ta­ri­nan ni­ge­ria­lai­set saat­tai­si­vat huo­les­tu­nei­na ky­sel­lä lais­ta, joka vaa­tii kil­pai­lut­ta­maan han­kin­nat. Ett­eivät vaan meil­lä­kin al­kai­si mois­ta to­teut­taa. Keski-Vihantalan Taksi­bussi Oy:n joh­ta­ja rau­hoit­te­lee heitä:

"Haas­toin Keski-Vihantalan kun­nan oi­keu­teen, koska he ti­la­si­vat van­hus­ten kul­je­tus­pal­ve­lut tu­tul­ta pai­kal­li­sel­ta yrit­tä­jäl­tä vaik­ka sen tar­jous oli 30% minun te­ke­mää­ni kal­liim­pi. Oi­keu­des­sa he pe­rus­te­li­vat va­lin­taan­sa sillä, että hei­dän tu­tul­laan on hyvä ka­lus­to val­mii­na — inva­tak­si­kin, hei­dän ko­ke­neet työn­te­ki­jän­sä tun­te­vat kun­nan ja sen van­huk­set ja hei­dän tut­tun­sa yri­tys on vaka­va­rai­nen. Oi­keus ei hy­väk­sy­nyt moi­sia se­lit­te­ly­jä — "ti­laa­van virka­mie­hen sub­jek­tii­vis­ta, to­den­ta­ma­ton­ta, ar­vio­ta" — vaan mää­rä­si sakon uhal­la kun­nan an­ta­maan ura­kan mi­nul­le. Vip­pa­sin rahat kah­teen käy­tet­tyyn au­toon ja palk­ka­sin pari kus­kia."

Ni­ge­ria­lai­set liike­mie­het ky­se­le­vät, onko val­von­ta Suo­mes­sa niin tark­kaa, että ti­lauk­sen saa­tuaan ta­va­ran tai pal­ve­lun jou­tuu toi­mit­ta­maan. "Jou­duit os­ta­maan au­to­ja­kin yhden ti­lauk­sen takia?"

"Tark­kaan kyy­lää­vät. Kunta jopa haas­toi minut oi­keu­teen, kun eräs maan­tien var­teen jät­tä­mä­ni de­men­tik­ko lähti pöl­jyyk­sis­sään har­hai­le­maan pi­meään met­sään. Maan­tien var­res­ta sen koti­pi­hal­le ei ollut kuin rei­lut sata met­riä, mutta met­sään piti läh­teä seik­kai­le­maan. Olisi pi­tä­nyt kuu­lem­ma saat­taa tu­paan asti. Pi­haan asti oli­sin toki voi­nut ajaa, mutta kun tietä ei ollut au­rat­tu. Mi­nä­hän en pikku­ken­gis­sä lähde umpi­han­kea tal­lo­maan."

"Myö­häs­ty­mi­sis­tä­kin va­lit­ti­vat tavan takaa. On kuu­lem­ma it­ses­tään­sel­vää, ettei lii­kun­ta­vam­mai­sia van­huk­sia saa odo­tut­taa tunti­tol­kul­la lumi­py­rys­sä. It­ses­tään­sel­vää! Eivät jul­ki­sen puo­len pöl­jät osaa edes it­ses­tään­sel­vyyk­siä kir­ja­ta ti­lauk­seen. Tai­si­vat yrit­tää hui­ja­ta minua. Vaa­din heitä kir­jaa­maan kaik­ki 'it­ses­tään­sel­vyy­det'. So­pi­mus­teks­ti kas­voi kym­men­ker­tai­sek­si. Nos­tin hinta­pyyn­nön kol­min­ker­tai­sek­si. An­toi­vat taas ura­kan sille pai­kal­li­sel­le. Myin au­to­ni ro­muk­si ja haas­toin kun­nan oi­keu­teen so­pi­mus­rik­ko­muk­ses­ta. Ha­luan kun­non kor­vauk­sen vai­vois­ta­ni."

Kil­pai­lu­tus on vai­kea laji. Moni han­kin­nois­ta vas­taa­va virka­mies onkin siir­ty­nyt käyt­tä­mään pal­ve­lun­tuot­ta­jien kar­tel­lin tar­joa­maa yhden luu­kun pal­ve­lua, josta voi ti­la­ta kil­pai­lu­tus­lain edel­lyt­tä­män mää­rän tar­jouk­sia. Pie­nes­tä lisä­mak­sus­ta kar­tel­li laa­tii pe­rus­te­lut kar­tel­lin va­lit­se­man yri­tyk­sen pa­rem­muu­des­ta.

Vei­ja­ri­ta­ri­nas­sa 20+ mil­joo­nan asuk­kaan La­go­sin alueel­ta saat­tai­si tulla de­le­gaa­tio pe­reh­ty­mään Hel­sin­gin met­ro­po­li­aluee­seen. "Kol­me­ko kau­pun­kia teil­lä tässä on? Vai nel­jä­kö? Mistä saat­te asuk­kaat? Ve­nä­jäl­tä­kö?" Kaupunkien välisen kilpailun he ymmärtäisivät oikein hyvin. Sitähän politiikka on: Yhteisten varojen kahmimista omalle heimolle.

Suo­ma­lai­sen kaa­voi­tuk­sen ja kiinsteistöjalostuksen peri­aat­tei­ta suo­ma­lais­ten koijarien tus­kin tar­vit­si­si se­lit­tää ni­ge­ria­lai­sil­le vie­rail­leen. He ym­mär­täi­si­vät, miksi ura­kat me­ne­vät vuo­des­ta toi­seen yri­tyk­sil­le, joi­den te­ke­mät talot al­ka­vat ra­pis­tua ennen kuin edes ra­ken­ta­mi­sen vir­heet ja puut­teet eh­di­tään kor­ja­ta. Sitä vie­raat saat­tai­si­vat ih­me­tel­lä, että Suo­mes­sa jo­kai­nen so­vit­tu ra­ken­nus­pro­jek­ti kui­ten­kin aloi­te­taan ja useim­mat ol­laan vie­vi­nään lop­puun asti. Sitä on suo­ma­lai­nen sisu: Pus­ke­taan läpi har­maan kiven, vaik­ka rahat voisi kään­tää ti­lil­leen tur­hia huh­ki­mat­ta.

Kiin­teis­tö­ja­los­ta­mi­nen yh­teis­toi­min­nas­sa kaa­voit­ta­jien ja mui­den yh­teis­kun­nan päät­tä­jien tuel­la osa­taan Ni­ge­rias­sa­kin, mutta jo­tain tääl­lä on sel­lais­ta, mistä suo­ma­lai­nen kiin­teis­tö­ja­los­ta­ja voi vain unel­moi­da: Saman ton­tin myy­mi­nen mo­neen ker­taan. Tääl­lä voi­daan jopa myydä ta­lo­si sillä aikaa kun olet lo­mal­la, eikä ole var­maa, voi­tat­ko omis­tus­rii­dan oi­keu­des­sa. Tämän takia monen talon, vaa­ti­mat­to­man­kin, sei­näs­sä on kylt­ti, jossa va­roi­te­taan sini­sil­mäis­tä os­ta­jaa: "This house is not for sale."

Val­tio lah­joit­ti ura­koit­si­jal­le Abujan lie­peil­tä alueen, jolle tämä lu­pa­si ra­ken­taa malli­lä­hiön. Ura­koit­si­ja löysi alueel­ta toi­mi­via maa­ti­lo­ja. "Ehkä vil­je­li­jät läh­te­vät muual­le, jos mak­sat heil­le tar­peek­si." ehdotti alueen lahjoittanut poliitikko.

Vaa­lit käy­vät eh­dok­kaan kuk­ka­rol­le kaik­kial­la. Ni­ge­rias­sa kus­tan­nuk­sia on las­ke­nut re­hel­li­sem­piin vaa­lei­hin siir­ty­mi­nen, mutta vei­ja­ri­ta­ri­na voi­si­kin poh­jau­tua ai­kai­sem­paan ni­ge­ria­lai­seen käy­tän­töön. Pitää lah­joa jen­ge­jä pe­lot­te­le­maan vas­tus­ta­jan ää­nes­tä­jiä, pitää pai­nat­taa omia ää­nes­tys­lip­pu­ja ja pal­ka­ta po­ru­koi­ta täyt­te­le­mään niitä. Vaali­avus­ta­jat pitää lah­joa vaih­ta­maan uur­nat. Ai­na­kin ni­ge­ria­lai­sis­sa ro­maa­neis­sa asei­ta­kin pitää hank­kia kau­hun tasa­pai­non säi­lyt­tä­mi­sek­si; Vas­tus­ta­ja­kin aseis­tau­tuu.

Vaa­leis­sa on pal­jon pe­lis­sä. Läpi­pää­se­mi­nen on ainoa mah­dol­li­suus pääs­tä ja­ka­maan val­tion öljy­tu­lo­ja omal­le hei­mol­le, su­vul­le, ka­ve­reil­le ja it­sel­le. Nwaubanin kir­jas­sa ni­ge­ria­lais­kir­jei­tä teh­tai­le­van toi­mis­ton joh­ta­ja sanoo: "Olen juos­sut rahan pe­räs­sä niin monta vuot­ta, että nyt on aika rahan alkaa tulla minun luok­se­ni. Siir­ryn po­li­tiik­kaan."

Erääs­sä toi­ses­sa ni­ge­ria­lai­ses­sa ro­maa­nis­sa eh­do­kas jär­jes­ti suu­ren kan­san­juh­lan, jolla ke­rät­tiin rahaa kai­vo­jen kai­va­mi­seen eh­dok­kaan koti­seu­dul­le. Kansa lah­joit­ti, ku­ver­nöö­ri lah­joit­ti, liit­to­val­tio lah­joit­ti — siis tuttu pai­kal­li­nen liit­to­val­tion edus­ta­ja lah­joit­ti liit­to­val­tion rahaa ka­ve­ril­leen.

Vähän ennen vaa­le­ja en­sim­mäi­sen kai­von pai­kal­le il­mes­tyi työ­po­ruk­ka. Viisi mies­tä, lapio, olut­ta. Hyvän­te­ki­jä sai ääniä. Aut­toi siinä kai sekin, että hä­nel­lä nyt oli varaa kun­non kam­pan­jaan. Vaa­lien jäl­keen oluet oli juotu ja mie­het hä­vi­si­vät. Kai­vo­ja eivät kai­va­neet, mutta jät­ti­vät sen­tään la­pion. Eipä kai heil­le mon­taa nairaa palk­kaa­kaan he­ru­nut. Vaali­kam­pan­jat ovat kal­lii­ta.

Suo­ma­lais­vei­ja­rit voi­si­vat opet­taa, miten vaali­raha­sää­tiö toi­mii. Sää­tiö anoo val­tiol­ta, kun­nil­ta, yri­tyk­sil­tä ja veik­kauk­sel­ta va­ro­ja hyvän­te­ke­väi­syy­teen. Sää­tiö voi esi­mer­kik­si ra­ken­nut­taa nuo­ril­le asun­to­ja, joi­den vuok­raa se sub­ven­toi. (Ra­ken­nus­ura­kat an­ne­taan ka­ve­reil­le vasta­pal­ve­lus­ten toi­vos­sa.) Asun­to­jen vuok­ra on halpa, mutta hoito­vas­ti­ke kal­lis, koska sää­tiön sol­mi­ma huol­to­so­pi­mus omis­ta­man­sa huol­to­yri­tyk­sen kans­sa on kal­lis. Asuk­kaat eivät va­li­ta, koska ko­ko­nai­suu­te­na asu­mi­nen sää­tiön asun­nois­sa on saman hin­tais­ta kuin va­pail­la mark­ki­noil­la.

Saa­man­sa yh­teis­kun­nan avus­tuk­set sää­tiö käyt­tää tun­nol­li­ses­ti vuok­ran sub­ven­toin­tiin, mutta huol­to­yri­tyk­sen tuot­ta­mal­la voi­tol­la se ostaa sää­tiö­tä lä­hel­lä ole­val­ta puo­lueel­ta suo­ma­lais­ta maa­lais­mai­se­maa esit­tä­viä tau­lu­ja nuor­ten asun­toi­hin. Näin tue­taan nuor­ten asuk­kai­den taide­kas­va­tus­ta, muis­tu­te­taan heitä juu­ris­taan ja pa­ran­ne­taan asun­to­jen viih­tyi­syyt­tä. Lah­joi­tus puo­lueel­le näyt­täi­si huo­nol­ta kir­jan­pi­dos­sa, mutta täl­lai­nen hyvin pe­rus­tel­tu "vas­tik­keel­li­nen kaup­pa" on aivan toi­nen juttu.

Pi­dem­mäl­le kor­rup­toi­tu­neis­sa mais­sa "vas­tik­keel­li­nen kaup­pa" on ja­los­tet­tu huip­puun­sa: Koska os­ta­ja ja myyjä tie­tä­vät 'vas­tik­keen' sy­vim­män ole­muk­sen, kuit­ti riit­tää — itse vas­ti­ket­ta ei tar­vit­se toi­mit­taa. Yh­teis­ym­mär­rys os­ta­jan ja myy­jän vä­lil­lä löy­tyy eri­tyi­sen hel­pos­ti sil­loin kun os­ta­ja ja myyjä ovat sama taho:

Vuo­sia sit­ten Kenia osti Anglo-Lea­sing ni­mi­sel­tä eng­lan­ti­lai­sel­ta yri­tyk­sel­tä huip­pu­sa­lais­ta puo­lus­tus­ma­te­riaa­lia, he­li­kop­te­rei­ta ja sen sel­lais­ta. Aloit­teen teki ja kau­pat ju­nai­li kolme Ke­nian hal­li­tuk­sen mi­nis­te­riä. "Anglo-Lea­sing olem­me me", he ke­hai­si­vat ka­ve­ril­leen. Pelk­kä posti­laa­tik­ko Man­ches­te­rin lie­peil­lä. Mi­nis­te­ri kuit­ta­si he­li­kop­te­rit vas­taan­ote­tuk­si ja Anglo-Lea­sing sai ra­han­sa val­tion kas­sas­ta. He­li­kop­te­rien si­joi­tus­paik­kaa oli tie­tys­ti so­ti­las­sa­lai­suus. Kasku ker­too­kin, että yleen­sä kor­rup­tio vie 10%, mutta eni­ten kor­rup­toi­tu­neis­sa mais­sa vä­hin­tään 100%.

Eu­roo­pas­sa ei vielä olla näin ra­tio­naa­li­sia. Esi­mer­kik­si Krei­kan te­ke­mien pans­sa­ri­os­tos­ten jär­ke­vyys on ky­seen­alais­tet­tu, mutt­ei sen­tään sitä, ett­eikö Kreik­kaan olisi toi­mi­tet­tu ti­lauk­sen mu­kai­nen määrä jon­kin­lai­sia pans­sa­rei­ta.

Sa­mai­set Ke­nian mi­nis­te­rit ju­nai­li­vat pas­sien pai­na­mi­seen tar­koi­te­tun lait­teen han­kin­taa. Hal­vin tar­jous tuli rans­ka­lai­sel­ta yri­tyk­sel­tä, mutta mi­nis­te­rit hy­väk­syi­vät neljä ker­taa kal­liim­man Anglo-Lea­sin­gin tar­jouk­sen. Suun­ni­tel­maan kuu­lui, että Anglo-Lea­sing tilaa lait­teen rans­ka­lai­sel­ta toi­mit­ta­jal­ta niin, että po­lii­si ihan oi­keas­ti saisi lait­teet ja Anglo-Lea­sing koh­tuul­li­sen 300%:n voi­ton.

Vei­ja­ri­ta­ri­nas­sa voisi hah­mo­tel­la val­von­ta­me­ka­nis­me­ja, joil­la kor­rup­tio voi­tai­siin estää ja sit­ten ker­toa, miten nii­den implementointi sa­bo­toi­daan. Itä­mai­sis­sa tais­te­lu­la­jeis­sa kuu­lem­ma käy­te­tään vas­tus­ta­jan omaa voi­maa hänen nu­jer­ta­mi­seen­sa. Kun vas­tus­ta­ja käy pääl­le, älä puske vas­taan kuin pässi, vaan väis­ty ja ny­käi­se vas­tus­ta­jal­le lisää vauh­tia sen ver­ran, että hän me­net­tää tasa­pai­non­sa ja tö­mäh­tää ke­toon. Jos kor­rup­tion vas­tai­nen elin esit­tää hal­li­tuk­sen jä­sen­ten te­ke­mien iso­jen ulko­mais­ten tal­le­tus­ten val­von­taa, älä vas­tus­ta, vaan in­nos­tu ja eh­do­ta kaik­kea ko­ti­mais­ta­kin raha­lii­ken­net­tä val­vot­ta­vak­si. Toden­nä­köi­ses­ti loppu­tu­lok­se­na on komp­ro­mis­si, joka tu­keh­tuu omaan mah­dot­to­muu­teen­sa.

Mi­kä­hän olisi suo­ma­lai­sen ja ni­ge­ria­lai­sen vei­ja­rin ero? Joku ta­ri­nan suo­ma­lai­sis­ta voisi vil­pit­tö­mäs­ti uskoa ole­van­sa puh­das kuin pul­mu­nen, pe­laa­van­sa rei­lua ja re­hel­lis­tä peliä maan tavan mu­kaan. Yl­lät­tyi­si ja louk­kaan­tui­si jou­tues­saan syyt­tee­seen. Ni­ge­ria­lai­set­kaan vei­ja­rit eivät mie­les­tään tee mi­tään vää­rää. Hei­dän mie­les­tään on ihan OK olla 'ovela' liike­asiois­sa, kaik­ki ovat. Heil­le kor­rup­tio­syy­tök­set ovat kui­ten­kin osa liike­mie­hen elä­mää, he eivät häpeä niitä ei­vät­kä louk­kaan­nu niis­tä. Noloa tie­tys­ti saada ran­gais­tus. Tai­ta­va liike­mies sel­viää kor­rup­tio­syy­tök­sis­tä näen­näis­ran­gais­tuk­sel­la.

Vei­ja­ri­ta­ri­nan juo­neen so­pi­si uhka vaali­ra­hoi­tuk­sen sään­tö­jen uu­dis­ta­mi­ses­ta ja miten siitä sel­vi­tään Or­wel­lin kiel­tä pu­hu­mal­la. Vei­ja­rien mie­les­tä po­lii­ti­kon teh­tä­vä on poi­mia ru­si­nat pul­las­ta it­sel­leen ja ka­ve­reil­leen, muut lei­po­koot ja kyl­vä­kööt. Vei­ja­ri­po­lii­tik­ko­jen pitää voida ra­ken­taa pal­ve­lus­ten ja vasta­pal­ve­lus­ten yhteensitoma hyvä-veli ver­kos­to. He on­nis­tu­vat esit­tä­mään tämän 'ideo­lo­gian­sa' niin kauno­pu­hei­ses­ti, että se kuu­los­taa ta­lous­po­liit­ti­sel­ta vii­sau­del­ta, epä­it­sek­kääl­tä isän­maal­li­suu­del­ta ja ja­lol­ta vähä­osais­ten aut­ta­mi­sel­ta. Niin ja­lol­ta, ettei ku­kaan halua ra­sit­taa heitä tur­hal­la val­von­ta­byro­kra­tial­la. Mitä nyt rah­vaan rau­hoit­ta­mi­sek­si sää­de­tään pari muo­dol­li­suut­ta.

Fi­nans­si­pank­kii­rit­ko muu­ten lait­toi­vat liik­keel­le aja­tuk­sen, että ahne it­sek­kyys yleen­sä ja hei­dän bo­nuk­sen­sa eri­tyi­ses­ti ovat siu­nauk­sek­si maail­man köy­hil­le?

Ketä po­li­tiik­ka kiin­nos­tai­si, jos kansa vaa­ti­si po­lii­ti­koil­ta rei­lun pelin ja suo­ma­lais­ten hyvin­voin­nin edis­tä­mis­tä, rei­lun mah­dol­li­suu­den an­ta­mis­ta kai­kil­le, par­hai­den ky­ky­jen va­lit­se­mis­ta vir­koi­hin, jne. Po­lii­tik­ko, joka ei saa su­ku­lai­siaan, puo­lue­to­ve­rei­taan, uskon­vel­jiään, golf-ka­ve­rei­taan eikä luot­to­avus­ta­jiaan tär­keil­le pai­koil­le, on voi­ma­ton.

Van­hem­man pol­ven suo­ma­lai­set muis­ta­ne­vat miten ää­nes­tä­jät kat­soi­vat suo­ma­lai­sel­le kan­san­edus­ta­ja­eh­dok­kaal­le eduk­si kor­rup­tio­tuo­mion: "Osan­nee käh­miä etuja meil­le­kin."

Illan­is­tu­jai­sis­sa suo­ma­lai­set ja ni­ge­ria­lai­set vie­raat voi­si­vat vaih­taa nä­ke­myk­siään his­to­rias­ta.

Sorto­vuo­det, pal­ve­lu vie­raan val­lan ar­mei­jas­sa, sota­kor­vauk­set, …; Siir­to­maa-aika.

Kieli­rii­dat; Ni­ge­rian eri hei­mot pu­hu­vat muu­ta­maa sataa eri kiel­tä. Kie­len takia ei rii­del­lä — moni osaa vi­ral­lis­ta yh­teis­tä kiel­tä eng­lan­tia, mutta toki jo­kai­sen hei­mon täy­tyy pitää puo­len­sa saa­dak­seen osan­sa val­tion öljy­tu­lois­ta.

Otto-Ville Kuu­si­nen; Saman­lai­sen siir­to­maa­isän­tä jär­jes­ti kul­le­kin Ni­ge­rian hei­mol­le oman­sa. Moni heis­tä pääsi tär­keään ase­maan it­se­näis­ty­mi­sen alku­ai­koi­na. Mos­ko­van kor­til­la pe­laa­mi­sen­kin ni­ge­ria­lai­set siis ym­mär­täi­si­vät.

Kan­sal­li­suus­aate? Suomi ni­mi­nen alue ja suht yh­te­näi­nen kansa on ollut ole­mas­sa vuosi­sa­to­ja. Ni­ge­rian rajat piir­si mieli­val­tai­ses­ti siir­to­maa­isän­tä rei­lut sata vuot­ta sit­ten ja nimen antoi hänen vai­mon­sa (tyt­tä­ren­sä? ra­kas­ta­jat­ta­ren­sa?). Ni­ge­ria­lai­set tun­te­vat ole­van­sa ni­ge­ria­lai­sia, mutta oma heimo ja alue lie­nee kui­ten­kin lä­hei­sem­pi.

Sai­vat­ko suo­ma­lai­set mi­tään hyvää Ve­nä­jäl­tä, ni­ge­ria­lai­set Eng­lan­nil­ta? Joo, mutta kal­liil­la. Oltais ehkä itekin osat­tu ke­hit­tyä.

Ni­ge­rias­sa val­taa­pi­tä­vien merk­ki­päi­vi­nä leh­dis­sä jul­kais­taan sivun ko­koi­sia päi­vän­san­ka­rin an­sioi­ta ylis­tä­viä il­moi­tuk­sia. Öljy-yh­tiöt ylis­tä­vät öljy­mi­nis­te­riä, alai­set pomoa, yri­tyk­set asia­kas­yri­tyk­sen joh­ta­jaa jne. Li­säk­si toi­mit­ta­jat te­ke­vät tär­kei­den hen­ki­löi­den synt­tä­reis­tä monen sivun mit­tai­sia kuva­re­por­taa­se­ja. Ka­teel­li­set suo­ma­lai­set saat­tai­si­vat pitää mois­ta hen­ki­lö­pal­von­ta­na. Suo­mes­sa ei voi edes jär­jes­tää ka­ve­ril­leen kun­non synt­tä­rei­tä ilman että ka­teel­li­set hastaavat oi­keu­teen lah­jon­nas­ta.

Luin­ko suo­ma­lai­ses­ta leh­des­tä pari vuot­ta sit­ten liike­mie­hen lau­sun­non: "Hyvä, että on tuttu oman kylä poika ulko­mi­nis­te­ri­nä. Saa hätä­ti­las­sa pas­sit ja vii­su­mit jonon ohi."

Sitä ni­ge­ria­lai­set vie­raat eivät ym­mär­täi­si, että Suo­mes­sa ydin­voima­luvat me­ni­vät voima­yh­tiöil­le, jotka oi­keas­ti al­koi­vat ra­ken­taa voi­ma­loi­ta. Ni­ge­ria­lai­set koijarit os­ti­vat li­sens­sit öljyn­ja­los­ta­mi­seen voi­dak­seen jat­kaa Ni­ge­rian raaka­öljyn ja­los­ta­mis­ta Aa­sias­sa. Kun val­tio vielä sub­ven­toi näin ja­los­te­tun ben­san hin­taa, öljyn kier­rät­tä­mi­nen valta­meren ta­ka­na on kan­nat­ta­vam­paa ja vä­hem­män vai­val­lois­ta kuin omien öljyn­ja­los­ta­mo­jen pyö­rit­tä­mi­nen. Vas­taa­vas­ta syys­tä valta­kun­nan­ver­kos­ta saa säh­köä vain sa­tun­nai­ses­ti. Kan­nat­ta­vaa vara­ge­ne­raat­to­rien tuon­tia ei kan­na­ta häi­ri­tä voima­lai­tok­sia ra­ken­ta­mal­la.

Suo­ma­lai­set koijarit saat­tai­si­vat vi­noil­la, että kyse ei ole liike­ta­lou­del­li­ses­ta ove­luu­des­ta vaan siitä, että öljyn­ja­los­tus ja voima­lai­tos­ten ra­ken­ta­mi­nen on tek­ni­ses­ti liian vaa­ti­vaa af­rik­ka­lai­sil­le. Ni­ge­ria­lais­ten jou­kos­ta nou­si­si heti Biaf­ran jou­kois­sa tais­tel­lut vanha herra ker­to­maan, että sodan ai­ka­na pii­ri­tet­ty Biaf­ra ja­los­ti omis­sa ja­los­ta­mois­saan kai­ken tar­vit­se­man­sa polt­to­ai­neen. Pie­niä lait­to­mia ja­los­ta­mo­ja epäil­lään ny­kyään­kin toi­mi­van jos­sain vii­da­kon kät­köis­sä. Ar­viol­ta 30% tuo­te­tus­ta raaka­öl­jys­tä ka­toaa. Osa ehkä näi­hin ja­los­ta­moi­hin.

Öljyn mu­ka­na maas­ta pu­hi­se­vaa kaa­sua soihdutetaan. Kasvi­huone­kaa­su­ja, nokea, happo­sa­tei­ta. Jo 60-lu­vul­la soihduttaminen pää­tet­tiin lo­pet­taa ja ottaa kaasu hyöty­käyt­töön. Sen jäl­keen vas­taa­va pää­tös on tehty aika ajoin, mutta yhä kaa­sus­ta soihdutetaan mer­kit­tä­vä osa. Pro­jek­te­ja on aloi­tet­tu, mutta raha on yleen­sä lop­pu­nut ennen kuin on pääs­ty voima­lai­tok­sien ja kaasu­put­kien ra­ken­ta­mi­sen al­kuun.

Suo­mes­sa täl­lai­nen ei ole mah­dol­lis­ta, koska Suo­mea ohjaa in­si­nöö­ri­ajat­te­lu ja in­si­nöö­rin sydän vuo­taa verta, jos ko­neet ja sys­tee­mit voi­vat huo­nos­ti. In­si­nöö­riä ei saa edes ta­lou­del­li­sil­la kan­nus­ti­mil­la luo­pu­maan ko­nei­den, teh­tai­den ja yh­teis­kun­nan pro­ses­sien hoi­vaa­mi­ses­ta.

So­pi­si­ko vei­ja­ri­ta­ri­nan ni­ge­ria­lais­vie­raat viedä Lap­piin sille kuu­lui­sal­le moot­to­ri­kelk­ka­teh­taal­le? Tus­kin­pa he siitä mi­tään uutta op­pi­si­vat, mutta hei­dän deja vu fii­lis­tään voisi olla haus­ka ku­va­ta: Noin meil­lä­kin teh­tai­ta pe­rus­te­taan.

Ta­ri­nan suo­ma­lais­vei­ja­rit voi­si­vat häm­mäs­tel­lä, miten re­hel­li­nen hui­ja­ri yli­pää­tään voi toi­mia ja elät­tää per­heen­sä Ni­ge­rias­sa: Po­lii­ti­kot pu­hu­vat koko ajan kor­rup­tion murs­kaa­mi­ses­ta ja maas­sa on toi­nen tois­taan jä­mä­käm­piä kor­rup­tion vas­tai­sia vi­ras­to­ja.

Ni­ge­ria­lais­vei­ja­rit kan­nat­ta­vat kor­rup­tion vas­tais­ta tais­te­lua: "Tiu­kan nä­köi­nen kor­rup­tion vas­tai­nen tais­te­lu rau­hoit­taa ulko­mai­sia ra­hoit­ta­jia, lah­joit­ta­jia ja muita yh­teis­työ­ta­ho­ja. Kil­pai­li­jan­sa saa kä­te­väs­ti pois pe­lis­tä lah­jo­mal­la kor­rup­tion vas­tai­sen viran­omai­sen syyt­tä­mään häntä kor­rup­tios­ta."

Ni­ge­ria­lais­vei­ja­rit eivät ym­mär­rä suo­ma­lais­ten luot­ta­mus­ta po­lii­siin ja oi­keus­is­tui­miin. Ni­ge­ria­lais­vei­ja­reil­le oi­keus­viran­omai­nen on yh­teis­työ­taho, jonka pal­ve­luk­sia voi tar­vit­taes­sa ostaa. Toi­saal­ta se on uhka, koska kil­pai­li­ja­kin voi ostaa sen pal­ve­luk­sia.

Las­ten aut­ta­mi­nen ural­la eteen­päin on tie­tys­ti kaik­kien van­hem­pien — myös ta­ri­nam­me koijarien — sy­dän­tä lä­hel­lä.

Van­hem­pa­ni muis­te­li­vat, että hei­dän koulu­ai­koi­naan rik­kaat vei­vät opet­ta­jil­le jou­luk­si kin­kun tai muita joulu­herk­ku­ja. Ne, joil­la ei moi­seen ollut varaa hu­hu­si­vat rik­kai­den las­ten saa­van kin­kun ver­ran pa­rem­pia arvo­sa­no­ja. Tääl­lä ei to­dis­tus­ta saa vält­tä­mät­tä lain­kaan, ellei maksa opet­ta­jal­le tai työs­ken­te­le hänen pel­loil­laan. Toi­saal­ta, opet­ta­jil­le ei vält­tä­mät­tä mak­se­ta palk­kaa kuin sa­tun­nai­ses­ti, joten hei­dän on an­sait­ta­va elan­ton­sa muil­la kei­noin. Eikö tosin Suo­mes­sa­kin jä­te­tä osa opet­ta­jis­ta pa­ri­na kesä­kuu­kau­te­na ilman palk­kaa?

Tääl­lä opet­ta­jien pal­kan mak­sa­mi­nen saat­taa vii­väs­tyä sik­si­kin, että joku väli­käsi tekee hal­li­tuk­sen ehkä ajal­laan mak­sa­mil­la palk­ka­ra­hoil­la lyhyt­ai­kai­sia si­joi­tuk­sia. Jos si­joi­tus on tap­piol­li­nen, opet­ta­jat kai­ke­ti jää­vät ko­ko­naan ilman sen kuun palk­kaa.

Va­rat­to­muus al­tis­taa kor­rup­tiol­le. Toi­saal­ta par­la­men­tis­sa­kin väi­te­tään ole­van kor­rup­tio­ta, vaik­ka kan­san­edus­ta­jil­le mak­se­taan lähes kym­men­ker­tai­ses­ti se, mitä suo­ma­lai­sil­le virka­vel­jil­le.

Ni­ge­rias­sa vie­rai­le­vat suo­ma­lais­vei­ja­rit yrit­tä­vät ym­mär­tää lehti­jut­tu­ja opis­ke­lus­ta Ni­ge­rias­sa:

Onko oi­kein, että yli­opis­tot tes­taa­vat valta­kun­nal­li­sen ko­keen jo lä­päis­seet opis­ke­li­jat? Yli­opis­to­jen mu­kaan osal­la valta­kun­nal­li­sen ko­keen huip­pu­arvo­sa­noin lä­päis­seis­tä ei ollut mi­tään edel­ly­tyk­siä yli­opis­to-opis­ke­luun. Jot­kut eivät lä­päis­seet yli­opis­ton omaa pääsy­koet­ta, vaik­ka oli käy­tet­ty valta­kun­nal­li­sen ko­keen ky­sy­myk­siä. Yli­opis­to­jen mie­les­tä näyt­ti siltä, että joko valta­kun­nal­li­sen tes­tin arvo­sanan voi ostaa tai sit­ten ko­ke­laat palk­kaa­vat nii­hin si­jai­sia. Yli­opis­to­jen mu­kaan ilman edel­ly­tyk­siä opis­ke­le­maan pääs­seet tur­hau­tu­vat ja ovat syynä kam­pus­ten väki­val­taan. Li­säk­si yli­opis­to­jen maine las­kee kun suu­rel­la osal­la opis­ke­li­jois­ta ei ole edel­ly­tyk­siä eikä mie­len­kiin­toa aka­tee­mi­seen opis­ke­luun.

Toi­set taas syyt­tä­vät yli­opis­to­ja ra­has­tuk­ses­ta, jopa yri­tyk­ses­tä saada osan­sa lah­juk­sis­ta.

Joi­den­kin hu­hu­jen mu­kaan yli­opis­tos­ta val­mis­tu­neil­la ei vält­tä­mät­tä ole mi­tään ym­mär­rys­tä opin­alas­taan tai gra­dun­sa si­säl­lös­tä: Arvo­sanan voi ostaa eikä työ­paik­kaa kui­ten­kaan saa kuin ra­hal­la ja suh­teil­la, joten miksi opis­kel­la. Ni­ge­ria­lai­set vit­sai­le­vat, että ilman suh­tei­ta ja rahaa osaa­val­le nuo­rel­le mie­hel­le on tar­jol­la kaksi vaih­to­ehtoa: Pe­rus­taa kirk­ko tai pe­rus­taa NGO — non governmental avus­tus­jär­jes­tö.

Si­jai­nen ko­kei­siin? Voi­si­ko suo­ma­lai­sia yli­opis­to­jen pääsy­ko­kei­siin val­men­ta­via kurs­se­ja täy­den­tää tar­joa­mal­la toi­vot­to­mil­le ta­pauk­sil­le si­jai­sen pal­ve­lui­ta? Entä kuin­ka rahan tar­pees­sa ko­kei­den val­vo­jat mah­ta­vat olla?

Kor­rup­tios­sa isän­maal­li­suus pitää unoh­taa. On aja­tel­ta­va ja toi­mit­ta­va glo­baa­lis­ti. On verkoistoiduttava eri mai­den ja kan­sain­vä­lis­ten yri­tys­ten koijarien kans­sa köy­hien ja maailman­pa­ran­ta­jien enmmistöä vas­taan.

"It takes two to tango." Po­lii­ti­kon tai virka­mie­hen kan­nat­taa myydä maan luonnovaroja hy­vin­kin edul­li­ses­ti ulko­mai­sel­le ka­ve­ril­leen, jos saa so­vit­tua tämän kans­sa, että osa voi­tos­ta tulee hen­ki­lö­koh­tai­sel­le ti­lil­le ulko­mai­seen pank­kiin eikä mene val­tion kas­saan ja valu köy­hil­le — win-win-loose. Ulko­mai­nen yh­teis­työ­taho suos­tuu tähän vielä ha­na­kam­min, jos sen antaa siir­tää omat voit­ton­sa ve­ro­tet­ta­vak­si jo­hon­kin vero­pa­ra­tii­siin.

Pää­asias­sa ta­ri­nam­me vei­ja­rit pu­hui­si­vat käy­tän­nön liike­toi­mis­ta, mutta erään ker­ran illan hä­mär­tyes­sä alet­tai­siin kes­kus­tel­la ta­lous­teo­riois­ta. Ni­ge­ria­lai­set vei­ja­ri­liike­mie­het kan­nat­ta­vat uus­li­be­raa­lia ta­lous­po­li­tiik­ka: "Ahne it­sek­kyys seu­loo jyvät akanista. Ahne it­sek­kyys tuot­taa val­ta­vas­ti muh­kei­ta lei­vän­mu­ru­ja köy­hil­le." Ove­lal­la ja ah­ke­ral­la on varaa kul­lat­tuun pa­lat­siin, Rolls Royceen tai muu­ta­maan mer­suun eikä hänen tar­vit­se tyy­tyä kan­ta­maan ta­val­lis­ta Rolexia ran­tees­saan, vaan joka vii­kon­päi­väl­le voi ostaa kun­non kel­lon. Rik­kaan elii­tin pon­nis­te­lu­jen an­sios­ta kan­san köyhä enem­mis­tö saa mu­ru­sen­sa — alle taa­lan päi­väs­sä.

Val­tion vahva rooli ta­lou­des­sa ei ole vei­ja­ri­eliit­tiin kuu­lu­vien mie­les­tä hai­tak­si niin kauan kuin heil­lä on mah­dol­li­suus päät­tää, mitä val­tio tekee ja mille ti­lil­le val­tion öljy­tulot oh­ja­taan.

Muu­ta­man sauna­oluen jäl­keen vei­ja­ri­ta­ri­nam­me ni­ge­ria­lai­set voisi lait­taa ke­hus­ke­le­maan hui­jaus­tai­doil­laan.

Öljy­mil­jo­nää­ri Te­xa­sis­ta sai niin lu­paa­van tar­jouk­sen Ni­ge­rias­ta, että otti vas­taan kut­sun saa­pua La­go­siin öljy­mi­nis­te­riä ta­paa­maan. "En ehdi hank­kia vii­su­mia", hän va­lit­te­li. "Olet öljy­mi­nis­te­rin vie­ras, et tar­vit­se vii­su­mia." Totta, vie­ras saa­tet­tiin ko­nees­ta odot­ta­vaan li­mu­sii­niin niin sut­ja­kas­ti, ettei hän eh­ti­nyt edes pas­siaan kai­vaa esiin. Vie­raal­le oli va­rat­tu sviit­ti lois­to­ho­tel­lis­ta. Il­lal­la nau­tit­tiin hyvä päi­väl­li­nen ja seu­raa­va­na päi­vä­nä neu­vo­tel­tiin öljy­mi­nis­te­riös­sä. Öljy­mi­nis­te­riön pää­neu­vot­te­li­ja ojen­si vie­raal­le käyn­ti­kort­tin­sa, jossa luki Yoruban tai Igbon kie­lel­lä: "Olet tyhmä." Vie­ras va­kuut­tui ja siir­rät­ti muu­ta­man kym­me­nen mil­joo­naa öljy­mi­nis­te­riön lon­too­lai­sel­le ti­lil­le. Sen avul­la öljy­mi­nis­te­riön agent­ti saisi isot rahat liik­keel­le ja öljy­po­hat­tam­me net­toai­si 18.63 mil­joo­naa taa­laa.

Seu­raa­va­na aa­mu­na ho­tel­lin respa huo­maut­ti öljy­po­ha­tal­le, että tämän huone on mak­set­tu vain yh­dek­si yöksi. Öljy­mi­nis­te­riön auto ei tul­lut­kaan lu­va­tus­ti ha­ke­maan vie­ras­ta, joten tämä jou­tui me­ne­mään öljy­mi­nis­te­riöön omin avuin. Öljy­mi­nis­te­riö oli tyhjä. Vain yk­si­näi­nen sii­vo­ja la­kai­si af­rik­ka­lai­sel­la luu­dal­la au­tio­ta käy­tä­vää. "Öljy­mi­nis­te­riö? Tämä ra­ken­nus on ollut tyh­jil­lään jo kaksi kuu­kaut­ta." Öljy­po­hat­ta kii­ruh­ti po­lii­si­ase­mal­le te­ke­mään il­moi­tus­ta hui­jauk­ses­ta. "Pas­sin­ne, olkaa hyvä. Teil­lä­hän ei ole vii­su­mia!" Öljy­po­ha­tal­la oli on­nek­si varaa mak­saa po­lii­seil­le sen ver­ran, että nämä pääs­ti­vät hänet läh­te­mään lento­ken­täl­le.

Suo­ma­lai­set koijarit ihai­le­vat vie­rai­den roh­keut­ta lyp­sää uh­riaan pit­kään­kin: "Yl­lät­täen Ni­ge­rian vero­vi­ras­to vaa­tii vielä ohei­sen las­kun mu­kai­ses­ti 3257$ ennen kuin saam­me va­pau­tet­tua perintömiljoonanne." Heikkohermoisempi huijari luovuttaisi viimeistään silloin kun uhri mailaa ymmärtäneensä, että häntä on huijattu ja ilmoittaa ottavansa yhteyttä viranomaisiin, mutta tässä vaiheessa nigerialaishuijari muuntautuu korruption vastaiseksi poliisiksi ja pyytää uhria kertomaan kaikki tapauksen yksityiskohdat. "Hui­ja­ri ja tei­dän ra­han­ne on jo mel­kein kyn­sis­säm­me. Va­li­tet­ta­vas­ti mei­dän pitää ensin pyy­tää teil­tä vaa­ti­ma­ton 4650€:n kor­vaus ohes­sa eri­tel­lyis­tä tak­si- ja toi­mis­to­ku­luis­ta.

Jutut kor­rup­tios­ta var­maan he­rät­tä­vät aja­tuk­sen, että ke­hi­tys­yh­teis­työ valuu huk­kaan ja ta­lou­del­li­nen yh­teis­työ on pelk­kää uus­ko­lo­nia­lis­tis­ta riis­toa. Niin­kin voi olla: Luin juuri jutun, jossa väi­tet­tiin, että Af­ga­nis­ta­nis­sa kor­rup­tio, tai­ta­mat­to­muus, piit­taa­mat­to­muus ja muut int­res­sit kuin aut­ta­mi­nen ovat oh­jan­neet ison osan ame­rik­ka­lais­ten avus­ta ha­ra­koil­le. Kyl­män sodan ai­ka­na itä ja länsi kut­sui­vat liit­to­lais­dik­taat­to­reil­le an­ta­miaan lah­juk­sia ke­hi­tys­avuk­si. Yleis­tä lie­nee ollut oh­ja­ta ke­hi­tys­apu koti­maan yri­tyk­sil­le vien­ti­tuek­si. Tämän kai­ken Af­ri­kas­sa toi­mi­vat jär­jes­töt ja yri­tyk­set var­maan­kin tie­tä­vät. Uskon, että jos osaa, to­sis­saan ha­luaa ja on tark­ka­na, niin tääl­lä yri­tyk­set ja ke­hi­tys­yh­teis­työ­jär­jes­töt voi­vat saada hyvää ai­kai­sek­si.

Ni­ge­ria­lai­set, muut­kin af­rik­ka­lai­set, tun­tu­vat luon­te­van ys­tä­väl­li­sil­tä. Seu­rus­te­lu on ren­toa ja haus­kaa. Asioi­den hoi­ta­mi­nen tun­tuu mu­ka­val­ta, vaikk­ei kaik­ki aina su­ju­kaan niin kuin Suo­mes­sa eikä pie­nen lah­juk­sen pyy­tä­jil­tä ole voi­nut ko­ko­naan vält­tyä. Jos­kus meis­tä on pi­det­ty niin hyvää huol­ta, että olen tar­jon­nut tippiä, mutta se ei ole kel­van­nut. Vain muu­ta­ma li­pe­vän­oloi­nen tyyp­pi on tul­lut vas­taan. En mil­lään osaa aja­tel­la, että tä­kä­läis­ten enem­mis­tö olisi hui­ja­rei­ta luon­teel­taan tai että tä­kä­läi­set arvot ja tä­kä­läi­nen kult­tuu­ri tai mie­len­laatu jo­ten­kin ra­joit­tai­si­vat ke­hi­tys­tä.

Meil­lä vie­rail­leet nuo­ret ky­syi­vät, mitä Suomi tekee kor­rup­tion kit­ke­mi­sek­si Ni­ge­rias­ta. Ky­sy­mys tun­tui ensin tosi ou­dol­ta. Mitä se meil­le kuu­luu? It­se­hän hei­dän pitää lait­taa omat asian­sa kun­toon. Myö­hem­min aloin miet­tiä, onko kor­rup­tio näil­le nuo­ril­le kuin ulko­puo­li­nen val­loit­ta­ja, jota ni­ge­ria­lai­set eivät saa hää­det­tyä omin voi­min.

Maail­man voi vetää monen­lai­sia ra­jo­ja. Val­tioi­den rajat, ihon­väri, … Entä maailman­pa­ran­ta­jat vs. ah­neet va­lis­tu­neen it­sek­käät? Mi­nus­ta maail­maa pitää vään­tää so­li­daa­ri­sem­mak­si yh­tei­sök­si niin, että kaik­ki saa­vat rei­lun mah­dol­li­suu­den elää ihmis­ar­vois­ta elä­mää. Ah­neen it­se­käs maail­ma, jossa kans­sa­ih­mis­ten hy­väk­si­käyt­töä ja heit­teil­le­jät­töä pi­det­täi­siin nor­maa­li­na ja oi­keu­tet­tu­na, ei tun­tui­si mu­ka­val­ta. Pa­hi­ten kor­rup­toi­tu­neet val­tiot ovat ah­neen it­sek­kyy­den koe­la­bo­ra­to­rio­ta, jotka osoit­ta­vat, ettei sel­lai­nen maail­ma edes toimi.

Länsi­mais­sa 'ta­lous' saat­taa näyt­tää li­sään­ty­väl­tä epä­eko­lo­gi­sel­ta tuh­lauk­sel­ta rih­ka­maan. Degrowthin kan­na­tus li­sään­tyy: Maa­pallo ei kestä sitä, että kaik­ki al­kai­si­vat ku­lut­taa länsi­mai­seen mal­liin.

Tääl­lä näkee, mitä seu­raa, kun ta­lous ei toimi. Ei saada ra­ken­net­tua teitä, voima­lai­tok­sia, sähkö­lin­jo­ja; maa jää vil­je­le­mät­tä ja ele­tään tuon­ti­elin­tar­vik­kei­den va­ras­sa; omaa öljyä ei saada ja­los­tet­tua; öljyn mu­ka­na maas­ta puh­ku­vaa kaa­sua pol­te­taan suu­ret mää­rät, koska sen hyöty­käyt­töä ei saada or­ga­ni­soi­tua; mel­kein kai­kes­sa ol­laan tuon­nin va­ras­sa. Nuo­ril­le ei ole muuta työtä kuin kau­pi­tel­la lii­ken­ne­va­lois­sa tuon­ti­rih­ka­maa, he­del­miä ja juoma­vettä pie­nis­sä muovi­pus­seis­sa. En usko, että mark­ki­na­ta­lous on au­to­maat­ti, joka jakaa hyvän oi­keu­den­mu­kai­ses­ti, mutta ilman toi­mi­vaa ta­lout­ta ih­mis­ten yrit­te­liäi­syys menee huk­kaan.

Af­ri­kan ta­louk­sia on yri­tet­ty lait­taa kun­toon länsi­mais­ten kurs­si­kir­jo­jen opein. Huo­nol­la me­nes­tyk­sel­lä. Oppi, mikä toi­mii Ka­li­for­nias­sa, ei vält­tä­mät­tä toimi Kon­gos­sa. Oppi, mikä nyt toi­mii Suo­mes­sa, ei vält­tä­mät­tä olisi toi­mi­nut 1800-luvun Suo­mes­sa eikä ehkä toimi enää 2050-lu­vul­la. Af­ri­kas­sa on toi­mi­via­kin ta­louk­sia osoit­ta­mas­sa, että poh­jim­mil­taan Af­rik­ka on kuin mikä muu paik­ka hy­vän­sä. Eli, missä maailman­kol­kas­sa hy­vän­sä pääs­tää pahan kier­teen al­kuun, ti­lan­teen kor­jaa­mi­nen on hi­das­ta ja vai­keaa.

Leh­des­sä oli juttu nuo­res­ta nai­ses­ta ja hänen pe­rus­ta­mas­taan tieto­kone­ani­maa­tioi­ta te­ke­väs­tä yri­tyk­ses­tä, Smids Animation Studios. Sen sisar­yri­tys Third Academy of Arts and De­sign kou­lut­taa alal­le osaa­jia. (Jos Af­ri­kan in­ter­net sallisi, laittaisin tähän linkit ja selvittäisin naisen nimen.) Pienenä nainen oli halunnut tietokonepelien tekijäksi, mutta huomasi sittemmin, että animaatioiden tekeminen on parempi business ja hauskempaakin. Hänen visionsa Nigeriasta on:

Säh­köä saa ver­kos­ta 24 tun­tia vuoro­kau­des­sa, 365 vuoro­kaut­ta vuo­des­sa. Jo­kai­nen kun­nioit­taa ihmis­elä­mää (pari viik­koa sit­ten erääs­sä pie­nes­sä ky­läs­sä am­mut­tiin muu­ta­mas­sa tun­nis­sa n. 150 asee­ton­ta asu­kas­ta). Yh­teis­kun­nan sys­tee­mit toi­mi­vat. Ih­mi­set aset­ta­vat yh­tei­sen hyvän ja edis­tyk­sen oman edun ta­voit­te­lun edel­le. Jo­kai­sen pitää voida ase­mas­taan riip­pu­mat­ta unel­moi­da ja jo­kai­sel­la pitää olla reilu mah­dol­li­suus yrit­tää to­teut­taa unel­man­sa.

Keski­mää­rin Ni­ge­ria on huo­nos­sa ja­mas­sa, osa uppo­rik­kais­ta on an­sain­nut ra­han­sa epä­re­hel­li­ses­ti eikä edes häpeä sitä, mutta moni pär­jää mu­ka­vas­ti re­hel­li­sel­lä työn­teol­la, ah­ke­ruu­del­la ja osaa­mi­sel­la. 160 — tai niil­lä main — mil­joo­nan väes­töön mah­tuu pal­jon kai­ken­lais­ta.

Tun­tuu, kuin juttu olisi jää­nyt puu­rok­si. Mikä lie vies­ti­kään? Johto­aja­tus? No, olen ollut tääl­lä vasta rei­lut kolme kuu­kaut­ta. Van­han vii­sau­den mu­kaan uu­des­sa maas­sa pi­täi­si eka vuosi kes­kit­tyä unoh­ta­maan, mikä koti­maas­sa on fik­sua. Seu­raa­va­na vuon­na pi­täi­si yrit­tää ym­mär­tää, mikä uu­des­sa asema­pai­kas­sa on fik­sua. Vasta kol­man­te­na vuon­na sopii olla miel­tä asiois­ta.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Historiaa, kulttuuria, politiikkaa, … > Doudang (edit: 2012-01-06)

Doudang

Ni­ge­ria on Eng­lan­nin siir­to­maa­hal­lin­non ra­jaa­ma pinta-alal­taan kol­men Suo­men ko­ko­nai­nen alue Länsi-Af­ri­kas­sa. Ennen eng­lan­ti­lais­ten val­loi­tus­ta alueel­la oli monin eri ta­voin ja tyy­lein hal­lit­tu­ja kan­so­ja. Et­ni­ses­ti ja kult­tuu­ri­ses­ti Eu­roop­pa on ho­mo­gee­ni­nen Ni­ge­riaan ver­rat­tu­na.

Kii­na­lai­set vie­rai­li­vat 1400-lu­vul­la (tai niil­lä main, vuosi­luvut eivät ole vah­vuu­te­ni) isol­la lai­vas­tol­la iso ar­mei­ja mu­ka­naan Af­ri­kan ran­ni­kol­la ja Ara­bian niemi­maal­la. Toi­sin kuin vähän myö­hem­min eu­roop­pa­lai­set kii­na­lai­set eivät ret­te­löi­neet, ryös­tä­neet ja rais­kan­neet. Heil­le riit­ti, että mah­ta­van kes­kus­tan valta­kun­nan edus­ta­jiin suh­tau­dut­tiin asian­mu­kai­sel­la kun­nioi­tuk­sel­la. Ot­ti­vat vie­mi­sik­si Kei­sa­ril­leen ek­soot­ti­sia eläi­miä yms. ja me­ni­vät ta­kai­sin ko­tiin­sa. Sit­ten jos­tain syys­tä Kiina päät­ti sul­keu­tua. Entä jos se oli­si­kin in­nos­tu­nut hank­ki­maan siir­to­maita ja vielä roh­kais­tu­nut käyt­tä­mään voi­maan­sa?

Kii­na­lai­sia yrit­tä­jiä il­maan­tui kes­ke­nään kiis­te­le­vien pikku­val­tioi­den muo­dos­ta­maan Eu­roop­paan 1600-lu­vul­la (asian­tun­te­va his­to­rioit­si­ja kek­sii var­maan so­pi­vam­man vuosi­luvun). Aluk­si it­se­näi­set kii­na­lai­set kaup­piaat os­te­li­vat val­koi­sil­ta alku­asuk­kail­ta kii­na­lais­ten tar­vit­se­mia raaka-ai­nei­ta ja käsi­töitä, toi­set pe­rus­ti­vat maa­ti­lo­ja yms., mutta sit­ten Kii­nan val­tio otti toi­min­nan hal­lin­taan­sa.

Alueel­la oli alun­perin useam­pi eril­li­nen kii­na­lai­nen siir­to­maa, mutta hal­lin­non te­hos­ta­mi­sek­si koko alue Sa­ha­ras­ta Jää­me­rel­le ja Kas­pian­me­res­tä At­lan­til­le yh­dis­tet­tiin saman kii­na­lai­sen ku­ver­nöö­rin alai­suu­teen. Hänen vai­mon­sa ni­me­si alueen Donaungiksi.

Kiina pani Donaungin asuk­kaat ve­rol­le. "Siir­to­maan ainoa tar­koi­tus on tuot­taa emä­maal­le voit­toa." Jos paikallinen kuningas kykeni hoitamaan veronkannon riittävän tehokkaasti, hän sai jäädä valtaan. Pätevimmille kuninkaille kiinalainen kuvernööri jopa maksoi verotuoton mukaan kohtuulliset bonukset. Veronkannossa epäonnistuneiden kuninkaiden suku otettiin panttivangeiksi ja niskuroivat kuninkaat perheineen myytiin orjiksi. Tuottoa se on pienikin tuotto."Donaungilaiset ovat tun­ne­tus­ti lais­ko­ja, ei­vät­kä tee mi­tään ilman jat­ku­vaa val­von­taa ja kun­non kuria."

Ve­ron­sa mak­saak­seen Donaungilaisten piti an­sai­ta je­ne­jä. Je­ne­jä voi an­sai­ta myy­mäl­lä kii­na­lai­sil­le pel­la­vaa, puuta tai rii­siä. Vaih­to­eh­toi­ses­ti voi pes­tau­tua kii­na­lais­ten pal­ve­li­joik­si tai maa­työ­läi­sik­si hei­dän ti­loil­leen. Kii­nan teol­lis­tues­sa Donaung alkoi tuot­taa hiil­tä ja te­räs­tä Kii­nal­le ja moni donaungilainen pääsi töi­hin kai­vok­siin.

Kii­na­lai­set sää­ti­vät verot, pal­kat ja siir­to­maa­tuot­teis­ta mak­set­ta­vat hin­nat sel­lai­sel­le ta­sol­le, että sääs­tä­väi­ses­ti eläen donaungilainen ei kuol­lut näl­kään nor­maa­li­ai­koi­na. Tauti­epi­de­mioi­den ai­ka­na ja luon­non­mul­lis­tus­ten — kui­vuu­den, tul­vien, an­ka­rien tal­vien jne. — seu­rauk­se­na donaungilaisia kuoli kuin kär­pä­siä. "Val­koi­set eivät ym­mär­rä sääs­tää pahan päi­vän va­ral­le. Ne elä­vät päi­vän ker­ral­laan kan­ta­mat­ta huol­ta huo­mi­ses­ta."

Kii­na­lai­set toi­vat ke­hi­tys­tä Donaungiin. Kii­na­lai­sen hal­lin­to­kult­tuu­rin, kii­nan kie­len, ra­ken­si­vat rauta­teitä sa­hoil­ta ja kai­vok­sil­ta sa­ta­miin, opet­ti­vat rii­sin vil­je­lyä, met­sän­hoi­toa ja kii­na­lais­ta ter­vey­den­hoi­toa. Eivät tyr­kyt­tä­neet, mutta ker­toi­vat bud­dha­lai­suu­des­ta (vai Kon­fut­sen ajat­te­lus­ta? Onko se sama?).

Riit­tä­vän älyk­käi­tä ja riit­tä­vän nöy­riä donaungilaisia kii­na­lai­set kou­lut­ti­vat hoi­ta­maan Donaungin hal­lin­to­ru­tii­nei­ta. Hal­lin­to­virka­mies­ten kou­lu­tuk­seen kuu­lui las­ken­to ja lu­ke­mi­nen ja kir­joit­ta­mi­nen — kii­nak­si. Virka­mie­het kou­lu­tet­tiin suo­rit­ta­maan vir­kaan­sa kuu­lu­vat teh­tä­vät an­net­tu­jen oh­jei­den mu­kai­ses­ti. It­se­näi­sen ja luo­van ajat­te­lun roh­kai­se­mi­nen ei kuu­lu­nut virka­mie­hen kou­lu­tuk­seen. Päin­vas­toin. Donaungilaisten ei pi­tä­nyt antaa alkaa ku­vi­tel­la, että he voi­si­vat pär­jä­tä omin avuin — it­se­näis­tyä. "Val­koi­nen mies pysyy ikän­sä lap­se­na. Kel­tai­sen mie­hen taak­ka on pitää niis­tä huol­ta."

Pri­mi­tii­vi­sim­mät donaungilaiset al­koi­vat kui­ten­kin ter­ro­ri­soi­da kii­na­lai­sia. Kii­na­lai­sia ja hei­dän myö­täi­li­jöi­tään pa­hoin­pi­del­tiin ja ta­pet­tiin ja kii­na­lais­ten maa­ti­lo­ja pol­tet­tiin. Kii­na­lai­set puo­lus­ti­vat roh­keas­ti oi­keut­ta ja jär­jes­tys­tä, mutta epä­jär­jes­tys ja tihu­työt te­ki­vät Donaungin ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Kiina lu­pa­si Donaungille it­se­näi­syy­den, tap­poi vii­mei­se­nä pal­ve­luk­se­naan pa­him­mat kan­san­vil­lit­si­jät, eväs­ti nou­dat­ta­maan kii­na­lai­sen tiuk­kaa kes­kus­joh­toa ja lähti ko­tiin.

It­se­näi­sen Donaungin en­sim­mäi­sek­si kei­sa­rik­si va­lit­tiin Euf­ra­tin var­rel­la pie­nes­sä ky­läs­sä syn­ty­nyt Usmallah. Et­ni­ses­ti ja kie­lel­li­ses­ti rikkonaiden maa uh­ka­si ha­jaan­tua. Poh­jois- Eu­roo­pan sha­maa­ni­us­koi­set eivät luot­ta­neet Usmallahiin. Mi­kään et­ni­nen ryhmä ei luot­ta­nut yh­teen­kään toi­seen et­ni­seen ryh­mään.

Kiina mak­soi yksin­oi­keuk­sis­ta Donaungin öl­jyyn ja hii­leen. Ku­kaan ei tiennut pal­jon­ko Kiina mak­saa Usmallahin hal­lin­nol­le, mutta kaik­ki ha­lu­si­vat siitä mah­dol­li­sim­man pal­jon it­sel­leen.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Pieniä havaintoja > Afrikan Internet (edit: )

Af­ri­kan In­ter­net

Sain kyt­ket­tyä ko­nee­ni mokkulan kaut­ta in­ter­ne­tiin. Kal­lis ja hidas. Noin 40€ kuu­kau­des­sa. Bitti maail­mal­le, toi­nen ta­kai­sin. Sit­ten taas odo­tel­laan. Nor­maa­lis­ti sen­tään pääs­tään muu­ta­man kym­me­nen kilo­bitin (kilobyten?) vauh­tiin, jos­kus bit­te­jä voi purs­kah­taa liik­keel­le pa­ri­kin sataa se­kun­nis­sa. Ei tie­ten­kään mon­taa se­kun­tia pe­räk­käin, mutta kui­ten­kin.

Se­lai­men ala­reu­nas­sa lukee "waiting for …" Mitä kaik­kea se­lain odot­taa­kaan vaik­ka Eli­san si­vuil­le pyr­kies­sä­ni: "waiting for adclick …, waiting for doubleclick … , waiting for jimtv … Jimtv? Si­vul­ta au­keaa en­sim­mäi­sek­si eri­lai­sia mai­nok­sia, usein ras­kaas­ti la­tau­tu­vi­na ani­maa­tioi­ta. Tuot­tei­den ja yri­tys­ten boi­kot­ti­lis­ta­ni kas­vaa koko ajan.

Bel­gias­sa opin, että datan mää­räs­tä­kin pitää mak­saa. Suur­ku­lut­ta­jan piti ostaa kal­liim­pi liit­ty­mä tai mak­saa liit­ty­män data­kiin­tiön ylit­tä­väs­tä osas­ta lisä­mak­sua. Tääl­lä dataa vielä li­säk­si sään­nös­tel­lään. Yhden mokkulan kiin­tiö on 5GB kuu­kau­des­sa. Näin mi­nul­le ker­rot­tiin.

Olen har­ras­ta­nut OpenSuse Li­nu­xin uu­sien ver­sioi­den tes­taa­mis­ta, asen­ta­nut ko­nee­see­ni vii­meis­tä tes­taus­ta vail­le val­miin käyt­tö­jär­jes­tel­män ja il­moi­tel­lut oh­jel­moi­jil­le mah­dol­li­sis­ta vir­heis­tä ja puut­teis­ta. Isom­man päi­vi­tyk­sen alla 5GB:n kiin­tiö täyt­tyi pa­ris­sa vii­kos­sa. Lisää kiin­tiö­tä ei voi ostaa in­ter­ne­tis­tä saati että ku­lu­tuk­sen voisi mak­saa las­kul­la. Ei. Mokkula pitää käydää la­taa­mas­sa tele­yh­tiön toi­mis­tos­sa. Lä­he­tys­tön auton­kul­jet­ta­ja lu­pa­si hoi­taa asian kau­pun­gil­la käy­des­sään.

Eivät ol­leet suos­tu­neet la­taa­maan mokkulaa. Saat­tees­sa luki: "Expires 4.12.2011 at 11:48". Elim­me vasta mar­ras­kuun loppu­puol­ta.

En­ti­ses­sä elä­mäs­sä oli­sin ky­sel­lyt jip­po­ja saada heti in­ter­net-yh­teys, os­ta­nut vaik­ka toi­sen mokkulan sala­ni­mel­lä. Afrikkalaistuneena pää­tin ottaa ren­nos­ti. Kir­joit­taa­han minun piti eikä roik­kua in­ter­ne­tis­sä. Käyt­tö­jär­jes­tel­män päi­vi­tys jäi vähän vai­hee­seen. Sähkö­posti ei toimi, mutta mitä siitä — eihän mi­nul­le ole in­ter­net-yh­teyt­tä­kään. Vai­mon val­von­nas­sa voi­nen il­tai­sin vil­kais­ta sähkö­pos­tia­ni ulko­mi­nis­te­riön sa­tel­liit­ti­yh­tey­den kaut­ta.

Ennen mokkulan saa­mis­ta ky­se­lin pää­syä asiak­kaak­si UM:n sa­tel­liit­ti­link­kiin. Ym­mär­tääk­se­ni sa­tel­liit­ti­lin­kis­sä voi olla useam­pi täy­sin eril­li­nen asia­kas. Mi­nus­ta ei siis olisi uhkaa UM:n tieto­tur­val­le — eikä UM:stä minun tieto­tur­val­le­ni. Eh­do­tin vielä, että minun yh­tey­te­ni voisi sul­kea virka-ajak­si, koska hidas on sa­tel­liit­ti­yh­teys­kin. UM vas­ta­si ky­se­lyy­ni, että puo­li­son pitää itse mak­saa in­ter­net-yh­tey­ten­sä. Jäi epä­sel­väk­si, oli­si­ko eh­dot­ta­ma­ni jär­jes­te­ly ollut tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta ja mihin hin­taan. On­nek­si sain sittemin mokkulan, joka siis toi­mii aika usein.

Näin ku­va­sin face­boo­kis­sa en­sim­mäis­tä Af­rik­ka-in­ter­net-yh­teyt­tä:

Yello! eli Hello MTN (af­rik­ka­lai­nen pu­he­lin­ope­raat­to­ri) kie­lel­lä. Mi­nul­la on nyt MTN mokkula. Sii­hen saa ostaa ker­ral­laan max kuu­kau­den ja 5 GB data­pa­ke­tin á 8000 nairaa (n. 40€). Homma käy kä­te­väs­ti:

1) Lä­he­tys­tön auton­kul­jet­ta­ja poik­keaa MTN:n toi­mis­tol­la tank­kaa­mas­sa mokkulan SIM:n. SIM pitää olla mu­ka­na, koska vain rekisteröityhin SIMeihin saa la­da­ta täl­lai­sia sum­mia (luul­lak­se­ni);

2) Laita mokkulan SIM kän­nyk­kää­si (mulla akun kansi ei pysy kiin­ni ilman teip­piä, joten ensin revin tei­pin auki);

3) Näp­päi­le *555*(kui­tis­sa ole­van pin-koodi)#;

4) Tar­kis­ta credit näp­päi­le­mäl­lä *556#. 8000 nairaa, OK;

5) Siir­rä SIM kän­ny­käs­tä mokkulaan, kytke mokkula tieto­ko­nee­seen ja käyn­nis­tä yh­teys­oh­jel­ma;

6) Ak­ti­voi data­pa­ket­ti lä­het­tä­mäl­lä yh­teys­oh­jel­man kaut­ta SMS 101 nu­me­roon 103;

"You do not have sufficient credit to activate the data bundle";

7) Ota SIM mokkulasta, revi tei­pit kän­ny­käs­tä, laita mokkulan sim kän­nyk­kään, näp­päi­le *556#;

"Your credit is 7999,45 nairas";

Kun data­pa­ket­tia ei ole ak­ti­voi­tu, saan hi­taan yh­tey­den, joka mak­saa n. 5 koboa (nairan sadas­osa) per KB. Tieto­ko­nee­ni on eh­ti­nyt ottaa jon­ne­kin yh­tey­den ennen kuin ehdin ak­ti­voi­da data­pa­ket­tia.

8) Ky­sy­mään neu­voa lä­he­tys­tön sih­tee­ril­tä.

"Pyydä, että Joy käy os­ta­mas­sa si­nul­le pre­paid aikaa vaik­ka­pa 100 nairalla. Lataa se mokkulan SIMiin ( kän­ny­käs­sä *555*(pin)# Sil­loin si­nul­la on rei­lut 8000 nairaa SIMilla."

5 min ku­lut­tua Joy tulee il­moit­ta­maan: "Jenny ker­toi, että tar­vit­set jo­tain."

"Pre-paid aikaa. Ei mi­tään kii­ret­tä. Lähi­päi­vi­nä."

Var­tin ku­lut­tua Joy tuo mi­nul­le raa­pu­tus­arvan oloi­sen lap­pu­sen ja raa­put­taa esiin PIN-koo­din.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Pieniä havaintoja > Muistoja Pohjolasta (edit: 2011-12-03)

Muis­to­ja Poh­jo­las­ta

Ri­pus­te­lin sau­nan te­ras­sin kat­toon kei­nua. Mu­ka­vas­ti var­jos­sa, kevyt tuu­len­vire hi­ve­lee ihoa, läm­min­tä 30 as­tet­ta. Tulee mie­leen kiiretön puu­has­te­lu lap­suu­den koti­pi­hal­la kau­niin ke­säi­se­nä pyhä­aa­mu­na.

Sataa. Ei kaa­ta­mal­la niin kuin tääl­lä yleen­sä vaan ti­huut­ta­mal­la. Tulee mie­leen ke­säi­nen tihku­sade Suo­mes­sa. Sel­lai­nen kevyt tihku­sade, jossa voisi het­ken kä­vel­lä pai­dan isom­min kas­tu­mat­ta. Joku tihku­sa­tee­seen liit­ty­vä tun­nel­ma.

Tun­nel­mal­li­nen muis­tu­ma kä­ve­lys­tä met­säs­sä kuu­laa­na syys­päi­vä­nä. Miks­ei ke­vyes­sä syys­sa­tees­sa­kin. Sam­ma­len peit­tä­mil­lä kal­lioil­la.

Ju­lius Bergerin — ison sak­sa­lai­sen yri­tyk­sen — joulu­ba­saa­ris­sa. Sata­kunta met­riä myyn­ti­ko­ju­ja — käsi­töitä, thai-ruokaa, sak­sa­lai­sia mak­ka­roi­ta, ni­ge­ria­lais­ta pip­pu­ri­keit­toa, … Mu­kil­li­nen glö­giä kylmä­kon­tis­sa. Pöytä­seu­rueel­li­nen tut­tu­ja kirk­kaan tähti­tai­vaan alla. Läm­min­tä vähän va­jaat 30 as­tet­ta. Näin pa­ra­tii­sil­lis­ta keliä en muis­ta Poh­jo­las­sa ko­ke­nee­ni.

Pa­ra­tii­si, jonka por­til­la tar­vi­taan Kalashnikoveilla aseis­te­tut var­ti­jat. Joulu­ba­saa­riin ei pääse, ellei nimeä löydy kutsu­vie­ras­lis­tal­ta.

Se­lai­len he­sa­ria mel­kein päi­vit­täin, mutt­en luen va­li­koi­vam­min kuin Suo­mes­sa. Ylen uu­tis­ten kat­so­mi­seen ei riitä in­ter­ne­tin no­peus eikä data­kiin­tiö. Il­tai­sin tele­vi­sios­ta on usein auki joku uutis­ka­na­va: BBC World, AlJazeera, CNN tai Ni­ge­rian TV.

Mo­nis­ta Suo­men asiois­ta mi­nul­la ei enää ole yhtä vah­vaa mieli­pi­det­tä kuin Suo­mes­sa asues­sa. Po­li­tii­kan perus­lin­jois­ta mi­nul­la on sel­keä mieli­pide, mutta en­tä­pä esi­mer­kik­si Hel­sin­kiin kaa­vail­lut torni­talot? Kuu­len­ko niin vähän asiois­ta, etten siksi tiedä, mitä miel­tä oli­sin vai olen­ko niin kau­ka­na, että Suo­men asiat näyt­tä­vät pie­nil­tä? Vai al­kaa­ko vie­ras ym­pä­ris­tö muut­taa ajat­te­lua­ni?

Dip­lo­maat­ti saa olla yh­des­sä maas­sa enin­tään neljä vuot­ta ja ulko­mail­la enin­tään seit­se­män vuot­ta yh­teen me­noon. Kuu­lem­ma siksi, ettei koti­maa unoh­du. Maa, jota pitää pal­vel­la. Alan ym­mär­tää pe­rus­te­lun. Tie­tys­ti dip­lo­maat­ti on päi­vit­täin te­ke­mi­sis­sä koti­maan­sa asioi­den kans­sa toi­sin kuin minä, mutta silti.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Pieniä havaintoja > Vettä! Vettä! (heikolla rahisevalla äänellä) (edit: )

Vettä! Vettä! (hei­kol­la ra­hi­se­val­la ää­nel­lä)

No, sain hänet sen­tään pump­pu­huo­nee­seen asti. Edel­li­se­nä aa­mu­na vuok­ra­isän­nän edus­ta­ja kään­tyi ta­kai­sin heti por­til­ta:

—  Var­ti­jat ker­toi­vat jo kai­ken vesi­on­gel­mas­tan­ne. Pa­laan kohta putki­mies­ten kans­sa.

Ei ole vielä pa­lan­nut. Putki­mie­het ovat var­maan joulu­lo­mal­la. Lähti ehkä it­se­kin jat­ka­maan kes­key­ty­nyt­tä jou­lun­viet­toaan.

Al­kuun ar­ve­lim­me, että vesi lop­puu kui­van kau­den edis­tyes­sä, koska pora­kaivo on liian ma­ta­la.

Ku­lu­tus­mit­taus­ta ei tie­ten­kään ole. Tihruilin tasku­lam­pun va­los­sa vesi­säi­liööm­me lo­ri­se­vaa vettä. Jos tuo­hon saisi äm­pä­rin alle, se täyt­tyi­si alle kym­me­nes­sä se­kun­nis­sa. Noin, ehkä. Yli litra se­kun­nis­sa. Yli 3.6 kuu­tio­ta tun­nis­sa. yli 70 kuu­tio­ta vuoro­kau­des­sa. Noin, ehkä. Silti säi­liö on enim­män aikaa tyhjä. Joulu­lo­mal­la­kin, kun vain me kaksi käy­täm­me vettä. Vaik­ka säi­liö — noin 30 kuu­tio­ta — täy­te­tään ker­ran pari päi­väs­sä tank­ki­au­tol­la.

Ves­san huuh­te­lu, aamu­suih­ku ja ham­pai­den pesu — per kaksi hen­ki­löä — vei yli kaksi tu­hat­ta lit­raa! Plus mii­nus 50%, ar­viol­ta. Kaksi­sataa äm­pä­ril­lis­tä. Ei täs­mää.

Minkä ver­ran suih­ku ku­lut­taa vettä? Meil­lä kuluu vettä kuin jouk­kueel­li­nen varus­mie­hiä olisi koko ajan suih­kus­sa. Kun­non suih­kuis­sa, ei mei­dän tihku­suih­kuis­sa.

Ei, vielä ei ole kyse pora­kai­von kui­vu­mi­ses­ta vaan veden ka­toa­mi­ses­ta. Ehkä pora­kaivo kui­vuu vasta, kun tämä veden ka­toa­mi­nen saa­daan sel­vi­tet­tyä.

Yri­tän siis vielä pi­dä­tel­lä huol­to­yh­tiön ka­ve­ria.

—  Pum­put toi­mi­vat, mutta voiko put­kis­tos­sam­me olla vuoto? ky­säi­sen.

—  Katso, pump­pu py­säh­tyi. Se kä­vi­si koko ajan, jos jos­sain olisi vuoto, huol­to­mies va­kuut­taa.

"Self-confidence makes a man"

Pum­pun jäl­keen on paine­säi­liö, joka toi­mii pus­ku­ri­na. Pump­pu kä­vi­si koko ajan vain, jos vuoto ylit­täi­si pum­pun ka­pa­si­tee­tin. Nyt pump­pu ky­ke­nee niu­kin nau­kin täyt­tä­mään paine­säi­liön ja ehtii het­ken hui­la­ta­kin ennen kuin taas läh­tee aher­ta­maan paine­säi­liö­tä täy­teen.

—  Riip­puu vuo­don suu­ruu­des­ta, kuin­ka pal­jon pump­pu käy, yri­tän vas­tus­tel­la. En eh­ti­nyt muo­toil­la pu­heek­si jär­kei­lyä­ni paine­säi­liös­tä. Pääs­sä­ni on kva­li­ta­tii­vi­nen malli fy­sii­kan lain­alai­suuk­sis­ta ja vesi­jär­jes­tel­mäs­täm­me, ei ver­baa­lis­ta se­li­tys­tä.

—  Vettä näyt­tää kui­ten­kin ku­lu­van pal­jon, yri­tän vielä.

Huol­to­mies läh­tee kier­tä­mään tont­tia. Samaa kier­ros­ta, jonka olen teh­nyt pari ker­taa päi­väs­sä jo vii­kon ajan.

Maas­ta ei suih­kua vettä. Mis­sään ei ole edes muta­lam­mik­koa. Ta­lo­jen sei­niä ei valu vesi.

—  Ei vuo­toa, huol­to­mies to­teaa kier­rok­sen päät­teek­si.

Menee tä­pä­räl­le.

—  Re­si­dens­sin ylä­ker­ras­sa veden paine on kovin pieni. Eh­dit­kö käydä vil­kai­se­mas­sa?

Mi­nul­la on aa­vis­tus, että vuoto on re­si­dens­sin pää­dys­sä ja sen takia siel­lä paine on vielä al­hai­sem­pi kuin muual­la. Oi­keas­taan olen kuul­lut yön hil­jai­si­na het­ki­nä sei­nän si­säl­tä heik­koa ko­hi­naa, joka saat­taa joh­tua vuo­dos­ta. Sitä en kui­ten­kaan ota vielä ole pu­heek­si. Huol­to­mies tus­kin ottaa va­ka­vas­ti ou­dos­ti ään­tä­vää val­kois­ta mies­tä, joka ar­ve­lee kuu­le­van­sa epä­mää­räi­siä ääniä sei­nän si­säl­tä eri­tyi­ses­ti yö­ai­kaan.

Paine on nyt on­nek­si niin al­haal­la, että vesi ei jaksa edes nous­ta katon­ra­jas­sa ole­vaan kuumavesivarajaan.

—  Ei kuu­maa vettä. Tämä minun täy­tyy kor­ja­ta, huol­to­mies to­teaa.

Käy­hän se näin­kin. Taka­perin. Alat kor­ja­ta kuuma­vesi­va­raa­jaa ja muu­ta­mas­sa päi­väs­sä huo­maat, että on­gel­ma on veden pai­nees­sa. Alat kor­ja­ta sitä. Li­säät pai­net­ta, kun­nes vuoto kas­vaa niin suu­rek­si, että vesi purs­kah­taa ulos sei­näs­tä tai pum­pun ka­pa­si­teet­ti ei enää riitä.

Pi­hal­la huol­to­mies työn­tää kä­ten­sä piha­ki­veyk­ses­tä tör­röt­tä­vään muovi­put­ken pät­kään.

—  Mikä se on?

—  Re­si­dens­sin pää­hana on ko­ko­naan auki, hän se­lit­tää. — Syy paine-ongelmaan on muual­la.

—  Voi­sim­me­ko sul­kea sen?

—  Sil­loin veden­tulo re­si­dens­siin lop­puu ko­ko­naan, huol­to­mies se­lit­tää.

—  Ha­luai­sin nähdä, mitä se vai­kut­taa kompoundin veden ku­lu­tuk­seen.

Vä­he­ni. Lop­pui ko­ko­naan. Veden ku­lu­tus lop­pui ko­ko­naan.

—  Mihin teil­lä kuluu re­si­dens­sis­sä vettä, huol­to­mies kysyy.

—  Ei mi­hin­kään.

Käym­me tar­kis­ta­mas­sa re­si­dens­sin joka kol­kan. Kaik­ki hanat ovat kiin­ni. Mi­kään laite ei ku­lu­ta vettä.

—  Minun täy­tyy ju­tel­la tästä toi­mis­tol­la, huol­to­mies sanoo ja läh­tee.

Olem­me jo uuden­vuo­den­aaton aaton ilta­päi­väs­sä, joten ole­tan hänen pa­laa­van py­hien jäl­keen. Hyvä, jos vuok­ra­isän­nän edus­ta­ja­kin putki­mie­hi­neen eh­ti­si sil­loin pai­kal­le.

Py­säy­tin vesi­pum­pun. Turha pum­pa­ta kai­voa kui­vak­si jon­ne­kin mus­taan auk­koon. Käyn käyn­nis­tä­mäs­sä pum­pun vain, jos ha­luan käydä suih­kus­sa tai tulee tarve käydä ves­sas­sa. Ky­säi­sen sa­mal­la vai­mol­ta, josko hänen so­pi­si sa­mal­la pum­pun käyn­nis­tyk­sel­lä hoi­taa tar­peen­sa. Voin minä toki erik­seen­kin ja­loi­tel­la. Eihän mat­kaa pihan pe­räl­le pum­pun luo ole sa­taa­kaan met­riä. Ja il­ma­han tääl­lä on kuin lin­nun­mai­toa. Ei mene lumi san­daa­liin, jää­tä­vä tihku ei ko­ve­ta pomp­paa, ei pipoa.

Tiis­tai­aamu py­hien jäl­keen.

Vettä ei tule en­sin­kään. Pump­pu käy tyh­jää. Ko­to­na maal­la tämä oli merk­ki siitä, että pohja­vent­tii­li oli vuo­ta­nut ja pääs­tä­nyt vedet pum­pus­ta kai­voon. Kai­voon me­ne­vä putki nos­tet­tiin ylös, pohja­vent­tii­li tar­kis­tet­tiin ja puh­dis­tet­tiin ja koko hoito las­ket­tiin ta­kai­sin kai­voon. Pump­pu piti vielä 'juot­taa' — täyt­tää ve­del­lä — ennenkuin se alkoi toi­mia. Uusi pohja­vent­tii­li mer­kat­tiin ostos­lis­tal­le.

Eihän mi­nul­la ole työ­ka­lu­ja avata pult­tia, jonka reiäs­tä luu­len pump­pua juo­tet­ta­van. Vah­dit soit­ta­vat Ju­lius Bergerin putki­mie­hel­le. Ju­lius Berger on sak­sa­lai­nen yri­tys, jonka Abujan haara huol­taa kiin­teis­tö­jä, toi­mit­taa ja huol­taa vara­ge­ne­raat­to­rei­ta, ra­ken­taa teitä yms. Mitä vain on­nis­tuu myy­mään.

Kolme ka­ve­rus­ta il­mes­tyy pai­kal­le tun­nin si­säl­lä soi­tos­ta. Sak­sa­lai­nen tek­nik­ko tai in­si­nöö­ri — olen huono ni­mis­sä, sa­no­taan vaik­ka Sven — ja kaksi ni­ge­ria­lais­ta huol­to­mies­tä. Ni­ge­ria­lais­ten isku­ryh­män vah­vuus on nor­maa­lis­ti 2—5 hen­ki­löä. Yli 3 hen­gen ryh­mäs­tä yksi on yleen­sä nai­nen. Ker­ran­kin työ­huo­neem­me pie­nes­sä ves­sas­sa oli viisi hen­keä kor­jaa­mas­sa vuo­ta­vaa pönt­töä.

Tar­kas­ta­vat pohja­vent­tii­lin. Lu­paa­vat tulla huo­men­na vaih­ta­maan uuden. Juot­ta­vat pum­pun. Aivan eri reiäs­tä kuin mistä minä oli­sin yrit­tä­nyt.

Veden pai­neen nou­sua odo­tel­les­sa ky­se­len pa­ris­ta pump­pu­huo­neen pikku­oi­kus­ta. Sven ym­mär­tää heti, mistä puhun, kor­jaa viat ja se­lit­tää sa­mal­la, mistä on kyse.

—  Mil­loin eh­dit­te aloit­taa putki­vuo­don sel­vit­te­lyn? var­mis­te­len vielä ennenkuin läh­te­vät.

—  Vuo­don? Sven häm­mäs­te­lee. — Tääl­lä per­jan­tai­na käy­neet ka­ve­rit ker­toi­vat, että mi­tään vuo­toa ei nä­ky­nyt vaan on­gel­ma­na on liian al­hai­nen paine.

"Self-confidence makes a man." Tottakai paine on al­hai­nen ylä­ker­ras­sa, jos putki on puhki ala­ker­ras­sa.

Se­li­tän Sve­nil­le mitä olen ha­vain­nut ja mitä epäi­len. Ker­ron jopa ää­nis­tä sei­nän si­säl­lä — veden ko­hi­nas­ta. Hän­kin kuun­te­lee. Kuu­lee­kin äänen.

Pi­hal­la eh­do­tan, että me­nem­me pump­pu­huo­neel­le seu­raa­maan, miten no­peas­ti paine nyt las­kee, kun vent­tii­li vuo­ta­vaan putki­lin­jaan on auki.

—  Ei tar­vit­se. Kuu­len tänne asti, miten pump­pu jou­tuu te­ke­mään töitä.

—  Kai­vam­me huo­men­na auki re­si­dens­sin sei­nus­taa. Kat­so­taan, löy­tyy­kö siel­tä mi­tään, Sven vielä jat­kaa.

Tarkistukierroksella re­si­dens­sis­sä näy­tin Sve­nil­le, miten hei­kos­ti suih­kuis­tam­me tulee vettä. Kun suut­ti­men kään­tää ylös­päin, vesi jak­saa nous­ta hädin tus­kin kym­me­nen sent­tiä. Sil­loin kun vuo­ta­va putki­linja on kiin­ni. Muu­ten vesi nou­see kolme mil­liä.

—  Os­ta­kaa suut­ti­met, jois­sa on vä­hem­män rei­kiä. Toi­nen vaih­to­ehto on nos­taa putki­ver­kon pai­net­ta, mutta sitä en te­ki­si. Sen jäl­keen teil­lä on suih­ku­ja joka pai­kas­sa. Meil­lä on put­kis­sa nor­maa­li paine, mutta tämän kompoundin put­ket ei sel­lais­ta kestä.

Sve­nin pu­hees­saan 'meil­lä' tar­koit­taa Ju­lius Berger kylää. Siel­lä kaik­ki on "made in Germany" ja "made by germans". Aito sak­sa­lais­kylä Abujan ku­pees­sa.

Eräs kir­jai­li­ja ku­vai­li kah­den af­rik­ka­lai­sen koh­taa­mis­ta. Pais­kat­tiin reip­paas­ti kättä, ho­ho­tet­tiin ää­nek­kääs­ti ja pit­kään, ky­sel­lään kuu­lu­mi­sia, nau­res­kel­laan. Vit­se­jä­kin ehkä ker­ro­taan.

Minä menen suo­raan asiaan. Mon­ger­ran naama va­ka­va­na heil­le outoa eng­lan­tia. Ym­mär­rän heitä vasta toi­sel­la tai kol­man­nel­la yri­tyk­sel­lä riipuen hei­dän äidin­kie­les­tään — yoruba-englanti, hausa-englanti ja igbo-englanti ovat kaik­ki eri­lai­sia pu­hu­mat­ta­kaan pidginistä. Eikä yk­si­kään muis­tu­ta finglishiä.

Us­kal­lan hy­myil­lä ja alkaa puhua ke­vyem­min, ky­se­len kuu­lu­mi­set ja ker­ron vit­sit vasta kun homma on hoi­det­tu. Ensin työ, sit­ten huvi. Vaan eihän kom­mu­ni­koin­nis­ta tule mi­tään, jos ei ensin vi­rit­täy­dy­tä "sa­mal­le aalto­pi­tuu­del­le". Pi­täi­si jo ym­mär­tää toi­sen kum­mia se­li­tyk­siä vaikk­ei ole vielä edes saa­nut sel­vää, onko toi­nen fiksu hyvä tyyp­pi vai yksin­ker­tai­nen isot­te­li­ja. Edes pu­heen­par­teen ei ole eh­ti­nyt tot­tua.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Pieniä havaintoja > Mogadishu Barracks (edit: 2012-01-14)

Mo­ga­dis­hu Barracks

Eu­roop­pa­lai­nen vie­rai­li­ja ker­toi ot­ta­neen­sa joi­ta­kin vuo­sia sit­ten kuvan pai­kal­li­ses­ta 'riemu­kaa­res­ta'. Häntä oli vaa­dit­tu luo­vut­ta­maan ka­me­ran­sa: So­ti­las­koh­tei­ta ei sovi ku­va­ta ilman lupaa.

Het­ken ku­lut­tua ka­me­ran taka­va­ri­koi­nut po­lii­si/so­ti­las oli myy­mäs­sä ka­me­raa ta­kai­sin, edul­li­ses­ti toki.

Hal­li­tus lo­pet­ti vuo­den vaih­tees­sa polt­to­ai­neen hin­nan sub­ven­toin­nin, mikä ai­heut­ti mie­len­osoi­tuk­sia ja mel­la­koi­ta. Hal­li­tuk­sen mu­kaan tuki­rahat va­lui­vat kor­rup­toi­tu­neil­le vir­ka- ja liike­mie­hil­le sekä naa­pu­ri­mai­hin, joi­hin sala­kul­je­te­taan hal­paa polt­to­ai­net­ta Ni­ge­rias­ta. Epäi­lyk­siä kor­rup­tios­ta he­rät­ti sekin, että sub­ven­tio­ra­ho­jen tarve nousi mer­kit­tä­väs­ti ennen vaa­le­ja, vaikk­ei lii­ken­ne eikä muu polt­to­ai­neen ku­lu­tus näyt­tä­nyt li­sään­ty­neen.

Ih­mi­set sa­noi­vat tie­tä­vän­sä, että kor­rup­tio vie ison osan polt­to­aine­tues­ta, mutta us­koi­vat it­se­kin saa­van­sa sen­tään jo­tain. Ai­na­kin polt­to­ai­neen hinta nousi tuen lo­put­tua. "Polt­to­aine­tuki oli ainoa, mitä saim­me hal­li­tuk­sel­ta. Jat­kos­sa emme saa mi­tään." Hal­li­tus lu­pai­li ke­hit­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä: Ra­ken­taa rauta­teitä ja maan­teitä, ti­la­ta uusia hie­no­ja junia ja bus­se­ja, … Ku­kaan ei us­ko­nut. Epä­sel­väk­si jäi toi­saal­ta sekin, oli­vat­ko mie­len­osoi­tuk­set spon­taa­ne­ja vai ma­si­noi­vat­ko niitä tuki­rahat tähän asti tas­kuun­sa pan­neet tahot tai muut po­liit­ti­set pe­lu­rit.

Mie­len­osoi­tus­ten lä­hel­le me­ne­mi­seen liit­tyy tur­val­li­suus­oh­jei­den mu­kaan kaksi vaa­raa.

So­ti­lai­ta ja po­lii­se­ja ei ole kou­lu­tet­tu mielenosoittajoukkojen hal­lin­taan eikä heil­lä ole sii­hen so­pi­via vä­li­nei­tä. He am­pu­vat ko­vil­la, jos ti­lan­ne on hei­dän mie­les­tään riis­täy­ty­mäs­sä kä­sis­tä — ehkä sil­loin­kin, jos mie­len­osoit­ta­jien käy­tös alkaa är­syt­tää. Si­vul­li­nen­kin voi jou­tua harha­luo­tien uh­rik­si.

Var­sin­kin nuo­ret mie­het mie­len­osoi­tus voi saada kiih­dyk­siin. Tääl­lä ei ole eu­roop­pa­lai­sen tyyp­pis­tä ra­sis­mia, mutta täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa köm­pe­lös­ti käyt­täy­ty­vä valko­naama saat­taa jou­tua vihan koh­teek­si. Saa­te­taan tul­ki­ta hal­li­tuk­sen kä­ty­rik­si.

Kau­pun­gil­la asioil­la kier­rel­lyt auton­kul­jet­ta­ja ker­toi kai­ken ole­van rau­hal­lis­ta, joten ar­ve­lim­me ole­van tur­val­lis­ta näyt­tää vie­rail­lem­me arts and crafts toria.

Mel­kein tyh­jil­lä ka­duil­la ajeli muu­ta­ma auto, jotka oli rau­han­omai­suu­den mer­kik­si ko­ris­tel­tu vih­rein oksin.

Olisi mu­ka­va valo­ku­va­ta tä­kä­läis­tä elä­mää, mutta jos­tain mi­nul­le tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä monet tä­kä­läi­set eivät halua jou­tua ku­vaan. Joku on väit­tä­nyt syyk­si us­kon­toa. "Don't fotograph. Don't ask why", opas­ti toi­nen.

Hei­lut­te­lin ka­me­raa ky­sy­väs­ti saa­dak­se­ni luvan ottaa yleis­kuvan kaup­pa­ku­jas­ta, mutta van­hem­pi herra hei­lut­ti etu­sor­meaan kiel­tä­väs­ti. Ys­tä­väl­li­ses­ti toki.

Pyy­sin hil­peän oloi­sel­ta rou­val­ta lupaa ku­va­ta hänen myy­mä­lään­sä.

—  Mi­nus­ta­ko kuva, hän nau­res­ke­li. — Minä olen liian vanha ja ruma ku­vat­ta­vak­si, hän sanoi ja ve­täy­tyi si­sem­mäl­le ko­juun­sa.

Ei hän ollut vanha eikä ruma, mutt­en tie­ten­kään älyn­nyt sitä sanoa. Hidas mikä hidas.

—  Myy­mä­läs­tä­si ha­luai­sin kuvan, sa­noin.

Wuse to­ril­la kä­vim­me jo aiem­min. Näh­tä­vyyk­sis­tä siis on oi­keas­taan jäl­jel­lä enää lä­hei­sen so­ti­las­alueen ku­pees­sa si­jait­se­va Mo­ga­dis­hu Barracks. To­ril­la oli ai­kai­sem­min erään — ei kovin suo­si­tun — po­lii­ti­kon nimi, mutta parin vuo­den ta­kai­sen pommi-iskun jäl­keen nimi vaih­det­tiin.

Por­til­la nos­tin ka­me­raa­ni kau­lal­ta si­vuun, jotta var­ti­jan olisi hel­pom­pi käyt­tää me­tal­lin­pal­jas­tin­taan. Hän ei kom­men­toi­nut ka­me­raa, joten ar­ve­lin sen ole­van OK.

Mo­ga­dis­hu Barracksin kes­kel­lä on avo­keit­tiö, jossa pais­te­taan kalaa ja rans­ka­lai­sia. Annos­vaih­to­eh­to­ja on tasan yksi, hyvä sel­lai­nen. Keit­tiön ym­pä­ril­lä on pöy­tiä ruo­kai­li­joil­le. Seu­raa­val­la ke­häl­lä on myyn­ti­ko­ju­ja, josta näyt­ti saa­van kaik­kea mitä ih­mi­nen tääl­lä tar­vit­see.

Pi­kai­sen tu­tus­tu­mis­kier­rok­sen jäl­keen ase­tuim­me por­tin lä­his­töl­le odot­te­le­maan seu­rueem­me jälki­jouk­ko­ja. Nä­pät­tyä­ni kuvan vai­mos­ta ja vie­rais­tam­me pari­kymp­pi­nen pojan­klop­pi sän­tä­si sät­ti­mään minua.

—  Mitä sä luu­let tääl­lä ku­vaa­va­si. Ka­me­ra tänne!

—  An­teek­si, en tien­nyt, ettei tääl­lä saa ku­va­ta.

Länsi-Af­ri­kan matka­op­pai­den mu­kaan tääl­lä kan­nat­taa 'neu­vo­tel­la' hil­li­tyn koh­te­liaas­ti. Muu­ten ti­lan­ne saat­taa es­ka­loi­tua.

—  Mitä sä luu­let tääl­lä ku­vaa­va­si. Ka­me­ra tänne!

—  Vai­mos­ta ys­tä­vät­tä­ri­neen otin kuvan. En tien­nyt ettei tääl­lä saa ku­va­ta.

—  Mitä sä luu­let tääl­lä ku­vaa­va­si. Ka­me­ra tänne!

En tiedä, olin­ko vi­hai­nen vai pe­lois­sa­ni. Ehkä huo­lis­sa­ni.

—  Kuka olet? Saan­ko nähdä pa­pe­ri­si, vaimo kysyi vieh­keän ys­tä­väl­li­ses­ti hy­myil­len.

—  Mitä sä luu­let tääl­lä ku­vaa­va­si. Ka­me­ra tänne!

—  En anna ka­me­raa­ni tuikituntemattomalle ohi­kul­ki­jal­le.

Ka­ve­ri lähti vi­hai­se­na mars­si­maan por­til­le. Het­ken ku­lut­tua siel­tä lähti meitä kohti maas­to­pu­kui­nen so­ti­las. On­nek­si ilman Kalashnikovia. Silti, näin­kö ti­lan­ne es­ka­loi­tuu?

—  Muis­tat­ko minut, so­ti­las kysyi ys­tä­väl­li­ses­ti hy­myil­len. — Olin ker­ran … lä­he­tys­tös­sän­ne …

En saa­nut ihan sel­vää. Pi­täi­si ver­ry­tel­lä tä­kä­läis­tä eng­lan­tia. Ehkä hän oli ollut ulko­mi­nis­te­rim­me saat­tuees­sa tms.

Jut­te­lim­me het­ken niitä näitä. Sel­lai­nen on tääl­lä tapa. Asiaan ei sovi heti mennä. So­ti­las kysyi, kuka meis­tä on Suo­men suur­lä­het­ti­läs.

—  Ahaa. Ja sinä olet hänen puo­li­son­sa.

Lo­puk­si ys­tä­väl­li­nen so­ti­las kysyi, onko ilta su­ju­nut mu­ka­vas­ti. Ke­huin pai­kan ilma­pii­riä ja sa­noin, että tulin ka­me­ral­la­ni her­mos­tut­ta­neek­si erään nuo­ren mie­hen.

—  No joo, so­ti­las hy­mäh­tää. — Sa­noin ka­ve­ril­le, että käyt­täy­tyy kun­nioit­ta­vas­ti teitä koh­taan.

—  Ne ei tääl­lä tyk­kää ku­vaa­mi­ses­ta ihan hir­veäs­ti, hän vielä li­sä­si ys­tä­väl­li­ses­ti hy­myil­len.

Ym­mär­rän­hän minä kun ys­tä­väl­li­ses­ti se­li­te­tään. Tääl­lä sen­tään on pom­mi­kin rä­jäy­tet­ty. Mel­kein so­ti­las­aluet­ta kai­ken li­säk­si.

Jon­kin ajan ku­lut­tua toi­nen pojan­klop­pi tuli ky­se­le­mään asiaam­me. "Mitä tässä sei­sos­ke­let­te? Tar­kas­tet­tiin­ko tei­dät por­til­la? Vai syö­mään tu­lit­te. Men­kää sit­ten syö­mään. Hus hus."

Ai­kai­sem­pi so­ti­las tuli hy­myil­len luok­sem­me mus­taa muovi­kas­sia kan­taen.

—  Onko teil­lä taas vai­keuk­sia?

—  Kaik­ki hyvin. Ka­lan­ko ostit?

—  Uni­vor­mu­ni hain pe­su­las­ta.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Pieniä havaintoja > Rajan yli (edit: 2012-06-08)

Rajan yli

Tien var­rel­la on pie­nil­lä pöy­dil­lä eri­ko­koi­sia lasi­pul­lo­ja täyn­nä kel­lan­rus­keaa nes­tet­tä. Pie­nim­mät pul­lot näyt­tä­vät lit­ran viski­pulloilta, ti­la­vim­mat 30 lit­ran AIV-liuos pul­loil­ta. (Nyky­nuo­ret ja kau­pun­gis­sa kas­va­neet tun­te­ne­vat AIV-pullon pa­rem­min vii­nin­käy­mis­as­tia­na.)

Pul­lois­sa on ben­saa. Be­ni­nis­sä on huol­to­ase­mia (usein kii­na­lai­si­ne) bensa­mit­ta­rei­neen, mutta Ni­ge­rias­ta sala­kul­je­tet­tu Ni­ge­rian val­tion sub­ven­toi­ma bensa antaa myy­jäl­le pa­rem­man kat­teen var­sin­kin jos sii­hen lisää — kuten ta­pa­na lie­nee — jo­tain hal­vem­paa, sa­vut­taen pa­la­vaa öljy­ja­los­tet­ta. Ehkä tääl­lä myy­dään myös Ni­ge­rian öljy­put­kis­ta hä­viä­väs­tä raaka­öl­jys­tä pi­meis­sä jaloistamoissa ja­los­tet­tua ben­sii­nin­kal­tais­ta polt­to­ai­net­ta.

Saa­vum­me raja­vyö­hyk­keel­le. Sa­teen pu­nai­sek­si lie­juk­si kas­te­le­ma ajo­väy­län ta­pai­nen mut­kit­te­lee iso­jen vesi­kuop­pien ja va­ras­to­pa­rak­kien lo­mit­se. Mut­kit­te­le­van auto­jonon — jonon­ta­pai­sen — seas­sa puik­ke­leh­tii moot­to­ri­pyö­riä, vii­den hen­gen mai­hin­nousu­ve­neen nä­köi­siä kolmi­pyö­räi­siä moot­to­roi­tu­ja "kuor­ma­la­vo­ja" ja kan­ta­muk­siaan pään­sä pääl­lä kan­ta­via nai­sia. Samaa muta­väy­lää ete­nee Ni­ge­rias­ta Be­ni­niin saman­lai­nen "jono".

Ajo­väy­läm­me kum­mas­sa­kin lai­das­sa on pino auton­ren­kai­ta, joi­den va­ras­sa not­kuu ohut riuku. Ta­val­li­set kuo­le­vai­set jou­tu­vat mak­sa­maan riuku­vah­deil­le jo­ku­sen euron ver­ran pääs­täk­seen eteen­päin. "Vasta­pal­ve­luk­sek­si" ah­ke­rim­mat riuku­vah­deis­ta ken­ties "tar­kis­ta­vat" mat­kus­ta­vai­sen kelta­kuume­ro­ko­tus­kor­tin tai pas­sin lei­mo­ja. Mei­dän­kin vanha Be­ni­niin re­kis­te­röi­ty Peu­geo­tim­me yri­te­tään py­säyt­tää, mutta kul­jet­ta­jam­me — rajan­yli­tyk­sen am­mat­ti­lai­nen — hei­lut­te­lee pas­se­jam­me ja huu­taa "diplomat".

Moot­to­ri­pyö­rät ja jalan­kul­ki­jat näyt­tä­vät pää­osin pää­se­vän kul­ke­maan va­paas­ti edes­ta­kai­sin rajan yli. Ol­laan­han kes­kel­lä ECOWASia, joka ym­mär­tääk­se­ni on EU:n kal­tai­nen va­paan liik­ku­mi­sen alue.

Tie­sul­ku­ja on muu­ta­man kym­me­nen met­rin vä­lein. Toi­si­naan es­tee­nä on riu­un si­jas­ta vain ki­reäk­si ve­det­ty köysi, va­kuut­ta­vim­mil­laan es­tee­nä on me­tal­li­putki. Jot­kut avaa­vat "puo­min­sa" kul­jet­ta­jam­me tut­ta­val­li­ses­ta käsi­mer­kis­tä — miten lie tut­ta­vuu­ten­sa hank­ki­nut? Me­tal­li­putki­puo­mia var­tioi tiuk­ka­il­mei­nen nuori mies yk­si­nään. Kul­jet­ta­jam­me määrä­tie­toi­nen ilme ja rei­pas lä­hes­ty­mi­nen saa hänet kui­ten­kin nos­ta­maan puo­min. Ei us­kal­ta­nut uh­ma­ta mahti­mie­hen ka­ve­rin el­kein liik­ku­vaa?

Joi­den­kin sul­ku­jen vah­deil­la on vi­ral­li­sen nä­köi­set uni­vor­mut, toi­set suo­rit­ta­vat virka­teh­tä­vään­sä t-pai­das­sa. Erääl­lä ka­ve­ril­la on uni­vor­mu­na oma­te­koi­sen nä­köi­set epo­le­tit val­koi­sen kau­lus­pai­dan olka­päil­lä. Ei sel­väs­ti­kään mi­kään käsi­työ­ih­mi­nen.

Be­ni­nin vi­ral­li­nen raja­koju on muta­väy­läs­tä si­vum­mal­la rekka­par­kin ta­ka­na. Täs­tä­kään ta­val­li­nen mat­ka­lai­nen ei sel­viä il­mai­sek­si: "Annat pas­si­si vir­kai­li­jal­le, hän kät­kee sen pol­vel­leen ja pyy­tää saada nähdä pas­si­si. Mak­sa­mat­ta et saa pas­sia­si ta­kai­sin."

Mi­nus­ta rajan­yli­tys ei tunnu pe­lot­ta­val­ta tai edes kovin ra­sit­ta­val­ta.  Auton­kul­jet­ta­jam­me hoi­taa kai­ken ja "raja­vir­kai­li­jat" tai­ta­vat aris­taa dip­lo­maat­ti­pas­sil­la kul­ke­vien ylen­mää­räis­tä vai­vaa­mis­ta. Suu­tut­taa kyllä, että täl­lais­ta sal­li­taan. Olen kui­ten­kin lu­ke­mas­sa van­ki­la­ku­vaus­ta Ni­ge­rian so­ti­las­dik­ta­tuu­rien mieli­val­lan ajoil­ta enkä häm­mäs­tyi­si, vaik­ka ta­val­li­nen kan­sa­lai­nen olisi ra­jal­la ai­dos­ti pe­lois­saan. (So­ti­las­val­lan kat­so­taan päät­ty­neen 1999 kun en­ti­nen so­ti­las­hal­lit­si­ja va­lit­tiin demo­kraat­ti­ses­ti Ni­ge­rian pre­si­den­tik­si.)

Alueel­la pyö­rii ys­tä­väl­li­siä ja pal­ve­lu­alt­tii­ta 'avus­ta­jia', jol­lai­sen an­noin tulo­mat­kal­la sie­pa­ta pas­si­ni. Nyt kul­jet­ta­ja käs­kee­kin meitä odot­ta­maan au­tos­sa. Oi­keaan paik­kaan 'avus­ta­ja­kin' vei pas­si­ni, mutta oli san­gen vi­hai­nen, kun läh­ties­sä il­moi­tin, että mak­san vain vi­ral­li­set raja­mak­sut ja hyö­dyl­li­sis­tä pal­ve­luis­ta.

Vie­raa­seen kult­tuu­rin so­peu­tu­mi­se­ni on nyt tässä vai­hees­sa: "En minä Suo­mes­sa­kaan maksa, jos bussi­py­sä­kil­lä joku siep­paa lip­pu­ni, lei­maa sen puo­les­ta­ni ja vaa­tii paria euroa vai­van­palk­kaa. En maksa, olipa tyyp­pi miten li­pe­vän ys­tä­väl­li­nen hy­vän­sä. Po­lii­sil­le soit­tai­sin. Per­ke­le." Pari kuu­kaut­ta sit­ten oli­sin ihas­tel­lut näl­käis­ten työt­tö­mien yrit­te­liäi­syyt­tä: "Mu­ka­vaa saada näin ys­tä­väl­li­nen vas­taan­otto. Kiva, kun joku neu­voo oi­keaan paik­kaan. Eri mais­sa on niin eri­lai­set sys­tee­mit ja opas­teet, että ys­tä­väl­li­sel­le op­paal­le mak­saa mie­lel­lään euron pari." Mitä mah­dan aja­tel­la syk­syl­lä Suo­men loman jäl­keen?

Odot­te­lem­me kul­jet­ta­jaam­me au­tos­sa is­tuen. Tyyt­täi­ly ei minua häi­rit­se, mutta pako­kaasu alkoo kir­vel­tää sil­miä.

Laiha huo­ju­va mies ottaa tukea vie­rei­ses­tä re­kas­ta. Nälkä? Ma­la­ria? Joku jekku tä­mä­kin?

Raja­kojun suun­nal­la ole­van pelti­kopin luota alkaa kuu­lua mel­la­kan ääniä. "Onko joku me­net­tä­nyt her­mon­sa?" Ryt­mi­käs huuto voi­mis­tuu ja pelti­koppi alkaa nous­ta maas­ta. Kaa­tu­nut kuor­ma-auto hei­lah­taa pyö­ril­lään ja pelti­koppi aset­tuu sen hy­tik­si. Vain irto­lava jää ret­kot­ta­maan kuor­ma-auton si­vul­le. Lähtö­val­mis?

Ni­ge­ria­lai­nen Kalashnikovia kan­ta­va po­lii­si mars­sii sy­vem­mäl­le Be­ni­nin puo­lel­le.

Seu­raa­val­la su­lul­la kul­jet­ta­jam­me antaa rahaa. Ei sen­tään lah­jus­ta uni­vormu­pu­kui­sel­le vir­kai­li­jal­le vaan ruoka­rahaa su­lul­la nor­koi­le­val­le vir­kai­li­jan näl­käi­sel­le ys­tä­väl­le.

Ni­ge­rian puo­lel­la kul­ki­joi­ta py­säyt­te­le­vät — mui­den li­säk­si — "piik­ki­rauta­mie­het". Heil­lä on var­ren pääs­sä pii­ki­käs rauta, jonka he nos­ta­vat auton etu­pyö­rien edes­tä mak­sua vas­taan. En tiedä, tar­kis­ta­vat­ko sa­mal­la kelta­kuume­ro­ko­tus­kor­tin tms. Täl­lai­sen raja­kont­rol­liin eri­kois­tu­neen yri­tyk­sen ky­ke­nee pe­rus­ta­maan pie­nel­lä­kin pää­omal­la: Pari met­riä be­to­ni­rau­taa pät­ki­tään ja te­roi­te­taan pii­keik­si, hit­sa­taan kiin­ni rei­lun puo­len met­rin pät­kään kulma­rau­taa ja kiin­ni­te­tään koko ko­meus työ­er­go­no­miaa hel­pot­ta­vaan var­teen.

Seu­raa­val­la su­lul­la jouk­ko vir­kai­li­joi­ta on va­rus­tau­tu­nut rik­ko­maan golf-mai­loil­la nii­den tuuli­lasit, jotka eivät tot­te­le py­säh­ty­mis­käs­kyä. Cotonoussa päivä­kä­ve­lyl­lä ih­met­te­lin autoa, jonka tuuli­la­sis­sa oli nyr­kin­ko­koi­nen kuop­pa. Ei ehkä sit­ten­kään ison kiven iskeymä?

Ur­baa­ni le­gen­da — us­kot­ta­van kuu­loi­nen — ker­too, että Ni­ge­rian po­lii­si ja ar­mei­ja kä­vi­vät joi­ta­kin vuo­sia sit­ten tuli­tais­te­lun oi­keuk­sis­ta ra­has­taa rajan­ylit­tä­jiä. Ensin so­ti­las her­mos­tui po­lii­siin ja ampui tämän. Po­lii­sit kos­ti­vat ja siitä homma es­ka­loi­tui muu­ta­man tun­nin tuli­tais­te­luk­si.

Miksi us­koi­sin täl­lai­sia jut­tu­ja? Muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten leh­des­sä ker­rot­tiin so­ti­laas­ta, joka baari­tis­kil­lä pyysi tun­te­ma­ton­ta os­ta­maan it­sel­leen oluen. Kun ka­ve­ri kiel­täy­tyi epä­kun­nioit­ta­van ty­lys­ti, so­ti­las kat­soi so­pi­vak­si ampua hänet.

Uusi rajan­yli­tys­piste on ra­ken­teil­la — on ollut jo muu­ta­mia vuo­sia. Se on kui­ten­kin suun­ni­tel­tu niin, että edelläkuvatut rajan­yli­tys­pal­ve­lu­ja tar­joa­vat yrit­tä­jät eivät voisi enää toi­mia, joten pro­jek­ti lyk­kään­ty­nee vielä vuo­sil­la.

Ra­jas­ta sel­vit­tyäm­me juu­tuim­me pit­kän ruuh­kan hän­nil­le. Lii­ken­ne le­vit­täy­tyi ajo­kais­to­jen vä­li­sel­le lie­jui­sel­le ja kuop­pai­sel­le ei-kenenkään maal­le. Jois­ta­kin kuo­pis­ta pää­see yli, jot­kut — kraat­te­rin oloi­set — on kier­ret­tä­vä. Ruuh­kan se­kaan il­mes­tyy ris­teä­vää lii­ken­net­tä. Auto, jonka ka­tol­la on val­ta­va keko si­pu­li­säk­ke­jä, nojaa aukiolevilla ovil­laan maa­han, ettei kaa­tui­si isoon kuop­paan. Tu­ke­va rouva var­mis­te­lee no­jaa­mal­la auton kyl­keen. Vie­res­säm­me sei­so­va kuor­ma-auto tup­rut­taa pak­sua savua. Vas­tak­kai­seen suun­taan ma­te­le­va ruuh­kaa alkaa le­vi­tä mei­dän puo­lel­lem­me ei-kenenkään maata.

Lo­pul­ta pää­sem­me ete­ne­mään niin pit­käl­le, että mei­dän suun­tam­me ruuh­kan syy sel­viää: Var­si­nai­set ajo­kais­tat kat­kai­see niin iso kraateri, ettei siitä pääse hen­ki­lö­au­tol­la yli vaan se pitää kier­tää "pen­kan" kaut­ta.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Toinen (ja kolmas) vuosi Abujassa > Joululoma (edit: 2013-01-15)

Joulu­loma

(2012-12-29)

India Venster Trail

Olisi kan­nat­ta­nut pe­reh­tyä etu­kä­teen, mil­lai­nen polku hei­dän va­lit­se­man­sa India Venster Trail on.

On­nek­si Pöytä­vuori oli pak­sus­sa pil­ves­sä mel­kein nou­sun alus­ta asti. Niis­sä koh­din, jois­sa pääsi ete­ne­mään kä­vel­len, mi­tät­tö­män ka­pean polun vie­res­sä kuu­lem­ma am­mot­ti sa­to­jen met­rien pu­do­tus. Sen jos oli­sin näh­nyt, oli­sin jou­tu­nut ete­ne­mään nelin­kon­tin. On­nek­si toi­sin pai­koin ylä­rinne polun var­rel­la ei ollut aivan pysty­suora, joten pää­sin kal­lis­ta­maan pu­do­tuk­ses­ta pois­päin. Lon­kat­han siinä ki­pey­tyi­vät, mutta enpä pyör­ty­nyt. Pen­sais­ta ja ruo­hois­ta otin tukea aina kun mah­dol­lis­ta, mutta nii­den jou­kos­sa oli jo­tain Af­ri­kan nok­kos­ta, jol­lai­sen kos­ke­tus kuu­lem­ma saa ihon rak­ku­loil­le kuu­kau­dek­si.

Va­ras­tin nämä kuvat ret­ken jär­jes­tä­neel­tä Tuo­mak­sel­ta. Omaa ka­me­raa­ni en saa­nut re­pus­ta, koska jou­duin pi­tä­mään kak­sin käsin kiin­ni Pöytä­vuo­res­ta.

(2013-01-15)

Luon­te­van ys­tä­väl­lis­tä pal­ve­lua

Niil­lä oh­jeil­la pää­sim­me sa­ta­man por­til­le. Var­ti­ja­nei­to­set al­koi­vat nau­raa ys­tä­väl­li­sen hert­tai­ses­ti, kun ker­roim­me pyr­ki­väm­me Pa­na­ma Jac­kin ra­vin­to­laan:

—  Ei sinne asti voi kä­vel­lä! Odot­ta­kaa hetki.

Var­ti­ja­nei­dot ju­tut­ti­vat puo­min eteen aja­neen auton kul­jet­ta­jaa viit­ta­si­vat het­ken ku­lut­tua meitä nou­se­maan kyy­tiin:

—  He vie­vät tei­dät pe­ril­le.

Niin läh­dim­me sak­sa­lai­sen nuo­ren parin kans­sa et­si­mään Pa­na­ma Jac­kin paik­kaa. Sak­sa­lai­set oli­vat vuok­ran­neet auton Mo­sam­bi­kis­ta, vie­rail­leet Krugerissa ja aja­neet Etelä-Af­ri­kan halki Cape Townin. In­nos­tuim­me vaih­ta­maan ko­ke­muk­sia niin, että kar­tan­lu­ki­ja unoh­ti teh­tä­vän­sä, mutta lo­pul­ta löy­sim­me pe­ril­le.

Luon­te­va ys­tä­väl­li­syys jäi Etelä-Af­ri­kas­ta mie­leen.

(2013-01-16)

Häi­väh­dys kor­rup­tio­ta

Etelä-Af­ri­kas­sa on pal­jon ris­teyk­siä, jossa kai­kil­la ris­teyk­siin tu­le­vil­le on stop-merkki.

—  Stop-merkin eteen pitää py­säh­tyä ko­ko­naan, ju­lis­ti mei­dät py­säyt­tä­nyt tiuk­ka­il­mei­nen po­lii­si.

—  Minä py­säh­dyin ko­ko­naan, il­moit­ti au­toam­me aja­nut vai­mo­ni.

—  Saan­ko nähdä ajo­kort­tin­ne?

Vaimo ojen­taa po­lii­sil­le Rova­nie­men po­lii­sil­ta 70-luvun lo­pul­la saa­man­sa pah­vin­palan.

—  Teil­lä pi­täi­si olla kan­sain­vä­li­nen ajo­kort­ti, po­lii­si sanoo.

—  Se on kan­sain­vä­li­nen ajo­kort­ti, vaimo vas­taa. — On kel­van­nut niin New Yor­kis­sa kuin Mos­ko­vas­sa­kin. Miksi py­säy­tit­te mei­dät?

—  Stop-merkin eteen pitää py­säh­tyä ko­ko­naan.

—  Minä py­säh­dyin ko­ko­naan.

—  Mistä tu­let­te?

—  Ni­ge­rias­ta.

Saim­me jat­kaa mat­kaa.

Lah­jon­taan tot­tu­nut so­pi­vas­ti pe­lo­tel­tu tu­ris­ti ehkä antaa po­lii­sil­le vähän joulu­rahaa vält­tyäk­seen byro­kraat­ti­silta han­ka­luuk­sil­ta. Jos taas tu­ris­ti ei näytä huo­les­tu­van, po­lii­si saat­taa alkaa pe­lä­tä jää­vän­sä kiin­ni. Näin tie­tys­ti vain mais­sa, jonka hal­li­tus to­sis­saan yrit­tää kit­keä kor­rup­tio­ta. On maita, jois­sa po­lii­si voi ryös­tää mat­kus­ta­vai­sia ran­gais­tus­ta pel­kää­mät­tä.

(2013-01-12)

Neu­vot­te­lu­voima

Aluk­si af­rik­ka­lai­set ko­ki­vat uudet tu­lok­kaat hyö­dyl­li­sik­si ja myi­vät heil­le mai­taan. Koska af­rik­ka­lai­set eivät tien­neet, minkä ar­voi­sia hei­dän mak­suk­si saa­man­sa lasi­hel­met ja ku­pa­rin­palat oli­vat hol­lan­ti­lai­sil­le, af­rik­ka­lai­set myi­vät mai­taan nau­ret­ta­van hal­val­la. Mutta kaup­pa on kaup­paa ja reilu peli on asia erik­seen. Pai­kal­li­set ha­lu­si­vat lasi­hel­miä ja ku­pa­rin­pa­lo­ja ja hol­lan­ti­lai­sil­ta niitä sai.

Kun pai­kal­li­set huo­les­tui­vat toi­meen­tu­los­taan ja al­koi­vat ra­joit­taa hol­lan­ti­lais­ten maan­omis­tuk­sen le­viä­mis­tä, syt­tyi sota. Hol­lan­ti­lais­ten rau­han­ehdot oli­vat: "Joko häi­vyt­te tai kuo­let­te."

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Toinen (ja kolmas) vuosi Abujassa > Virtsatientulehdus? Munuaiskiviä? Malaria? (edit: 2013-01-16)

Virt­sa­tien­tu­leh­dus? Mu­nuais­kiviä? Ma­la­ria?

—  Onko maksa oi­keal­la puo­lel­la? vaimo ky­se­li sun­nun­tai­aa­mu­na. — Tun­tuu kuin mak­sa­ni olisi kipeä.

Maksa kipeä. Aja­tus tun­tui hup­sul­ta.

—  Ku­lau­ta iso lasi vettä. Jos se aut­taa edes het­kek­si, si­nul­la on nä­räs­tys­tä, vas­ta­sin. — Ellei, si­nul­la saat­taa olla sydän­koh­taus. Jot­kut ovat kuu­lem­ma sot­ke­neet nä­räs­tyk­sen ja sydän­koh­tauk­sen.

Il­lal­la kon­ser­tis­sa vaimo alkoi va­lit­taa vatsa­vai­vo­ja:

—  Ehkä ne anti­bioo­tit eivät aut­ta­neet virt­sa­tie­tu­leh­duk­seen ja nyt se on le­vin­nyt mu­nuai­siin tai jon­ne­kin.

Jou­duim­me läh­te­mään ko­tiin kes­ken kon­ser­tin. Au­tos­sa vaimo käski kään­tää il­mas­toin­nin läm­pi­mäm­mäl­le. Kyl­mä­hän mi­nul­la­kin oli, kun il­mas­toin­ti oli sää­det­ty 18 as­tee­seen. Kään­sin il­mas­toin­nin pois pääl­tä, mutta se ei riit­tä­nyt vai­mol­le, vaan hän pyysi vielä tak­kia­ni läm­mik­keek­si. Se tun­tui vähän ou­dol­ta, kun vai­mol­la ei ole ta­pa­na dra­ma­ti­soi­da asioi­ta eikä muu­ten­kaan "tehdä nu­me­roa" it­ses­tään tai vai­vois­taan.

Vilu­koh­taus meni ohi va­jaas­sa puo­les­sa tun­nis­sa.

Seu­raa­va­na il­ta­na vaimo sai suo­nen­veto­koh­tauk­sen. Niitä hä­nel­lä on aika usein, mutta tämä oli ta­val­lis­ta pa­hem­pi ja sai poh­keet­kin kramppaamaan. Ellei vi­ral­li­sen lääke­tie­teen, niin ai­na­kin jon­kun kan­san­us­ko­muk­sen mu­kaan suo­nen­veto voi joh­tua joi­den­kin mi­ne­raa­lien puut­tees­ta, joten ko­kei­lim­me ensi­avuk­si suola­tab­let­tia. Vaiva me­ni­kin mu­ka­vas­ti ohi.

Seu­raa­va­na aa­mu­na vaimo oli sel­väs­ti vä­säh­tä­nyt ja hä­nel­lä oli ki­pu­ja se­läs­sä ja ni­vu­sis­sa. Juuri siel­lä, minne wiki­pe­dian mu­kaan mu­nuais­kivet ai­heut­ta­vat ki­pu­ja. Tu­leh­dus? Mu­nuais­kiviä? Jokatapauksessa läh­dim­me sai­raa­laan.

—  Where is your file? kysyi vas­taan­otto­vir­kai­li­ja.

Suo­mes­sa tie­to­ni löy­ty­vät sotun avul­la tieto­jär­jes­tel­mäs­tä, mutta tääl­lä asiat on jär­jes­tet­ty toi­sin. Vai­mol­la on on­nek­si sai­raa­lan "kanta-asia­kas­kort­ti", jonka avul­la hänen filensä löy­tyi. File oli pahvi­kan­sien vä­liin lai­tet­tu pa­pe­ri muu­ta­man kuu­kau­den ta­kai­ses­ta ameebadiagnoosista.

Vir­kai­li­joi­den toi­min­ta ei he­rät­tä­nyt suur­ta luot­ta­mus­ta, mutta lo­pul­ta sen­tään is­tuim­me odot­te­le­mas­sa lää­kä­rin oven ta­ka­na. Surgeon? Surgery? Ki­rur­gi? Yleis­lää­kä­ri? Eng­lan­ti on aika epä­mää­räi­nen kieli — ai­na­kin mi­nul­le. Vaimo va­lit­ti vas­taan­otos­sa mm. ki­pu­ja se­läs­sä ja kä­ve­lys­tä­kin näki, että selkä on ki­peä­nä. Ehkä vas­taan­otto­vir­kai­li­ja ar­ve­li vai­mon tar­vit­se­van or­to­pe­dia.

Odot­te­lim­me tun­nin pari. Ei minun mie­les­tä­ni mi­ten­kään yl­lät­tä­vän pitkä aika, mutta vaimo ei jak­sa­nut odot­taa kauem­paa: Hei­kot­ti, päätä särki, li­hak­sia särki, sel­kään sat­tui, …

Niin no, lää­kä­rin lu­vat­tiin ole­van tu­los­sa, mutta mitä se tar­koit­ti? Ehkä tun­nin pääs­tä, ehkä seu­raa­va­na päi­vä­nä. Ja entä jos odot­te­lim­me or­to­pe­di­ki­rur­gin oven ta­ka­na. Tus­kin hä­nes­tä olisi ollut meil­le apua.

Toi­ses­ta sai­raa­las­ta lu­vat­tiin aika gy­ne­ko­lo­gil­ta: Ehkä sitä kaut­ta pää­si­sim­me eteen­päin. Il­moi­tim­me läh­te­väm­me toi­seen sai­raa­laan.

Hoi­ta­ja juok­si pe­rään au­tol­le: Nyt lää­kä­ri olisi val­mis ot­ta­maan mei­dän vas­taan. Me­nim­me ta­kai­sin si­sään. Meil­le an­net­tiin suoja­tos­sut jal­kaan ja käs­ket­tiin is­tu­maan leik­kaus­salin etei­sen oloi­seen huo­nee­seen. Lää­kä­rim­me oli kuu­lem­ma vielä leik­kauk­ses­sa, mutta se olisi ohi ehkä jo tun­nin ku­lut­tua.

Kii­tos ja nä­ke­miin.

Seu­raa­vas­sa sai­raa­las­sa vaimo pääsi suht su­ju­vas­ti gy­ne­ko­lo­gil­le ja veri­ko­kei­siin, joi­den tu­lok­sia saisi tulla kuu­le­maan seu­raa­va­na aa­mu­na. Gy­ne­ko­lo­gin mie­les­tä vai­mo­ni pi­täi­si ta­va­ta or­to­pe­di ja uro­lo­gi. Vas­taan­otto­aika löy­tyi­si parin päi­vän pääs­tä.

Sai­raa­laan men­nes­sä vaimo miet­ti, miten se­lit­tää oi­rei­taan:

—  Onko testicles sisäelimet?

Ke­nen­kö­hän pa­keil­le gy­ne­ko­lo­gi olisi "nuo­ren­parin" oh­jan­nut, ellen olisi pal­jas­ta­nut, että Inner organs on oikeampi termi.

Ko­tiin tul­tua teim­me sen, mikä olisi pi­tä­nyt tehdä alun­perin: Soi­tim­me tu­tul­le ni­ge­ria­lais­lää­kä­ril­le, "henki­lää­kä­ril­lem­me". Hän on opis­kel­lut ja työs­ken­nel­lyt eri puo­lil­la maail­maa ja kar­tut­ta­nut lää­kä­rin­ko­ke­mus­taan­kin kohta kai viisi­kym­men­tä vuot­ta. Vanha, vii­sas ja vielä ihan skarp­pi.

Häntä odo­tel­les­sa vaimo sai koh­tauk­sen, jota ei enää toivejattelemallakaan voi­nut tul­ki­ta kuin ma­la­riak­si. Juuri tuol­lai­sek­si ma­la­rian kau­hut ku­va­taan ro­maa­neis­sa­kin. Po­ti­las va­pi­see kaut­taal­taan, pyy­tää hei­kol­la va­pi­se­val­la ää­nel­lä ham­paat ka­lis­ten lisää peit­toa, näyt­tää ja kuu­los­taa pe­lok­kaal­ta. Lämpö nousi va­jaas­sa tun­nis­sa 37:staä 39:ään.

"Prof­fa" — kuten "henki­lää­kä­riäm­me" tääl­lä kut­su­taan — tuli, vei mei­dät kli­ni­kal­leen, otat­ti veri­ko­keet ja teet­ti ultra­ääni­tut­ki­muk­sen. Puo­len tun­nin ku­lut­tua tie­sim­me, että tauti on ma­la­ria eikä sisä­eli­mis­sä ole mi­tään ultra­ääni­skan­nauk­sel­la ha­vait­ta­vaa vikaa. Hoi­dok­si neljä Malaronea päi­väs­sä kol­men päi­vän ajan.

Prof­fa ker­toi itse sai­ras­tu­van­sa ma­la­riaan melko usein. Kun tun­nis­taa ensi­oi­reet ja aloit­taa heti lää­ki­tyk­sen, ma­la­ria ei hänen mu­kaan­sa ole vaa­ral­li­nen, mutta vie muu­ta­mak­si päi­väk­si har­mit­ta­van huo­noon kun­toon.

Il­lal­la prof­fa tuli vielä tar­kis­ta­maan po­ti­laan kun­non.

—  Olo tun­tuu pal­jon pa­rem­mal­ta, po­ti­las vas­ta­si.

—  Ma­la­ria oi­reh­tii jaksottaisesti, prof­fa vas­ta­si. — huo­men­na ilta­päi­väl­lä voit taas huo­nom­min.

Sitä odo­tel­les­sa.

Isot suo­ma­lai­set hyt­ty­set kul­ke­vat ää­nek­kää­nä par­ve­na, jota ei voi olla huo­maa­mat­ta. Ma­la­ria­hyt­ty­set taas ovat ovat pie­niä hen­to­ja rää­pä­lei­tä, joita ei näe eikä kuule. Vält­tä­mät­tä ei pisto­koh­ta­kaan ala ku­tis­ta, mutta joil­la­kin meis­tä oli joulu­aa­mu­na hyt­ty­sen­pu­re­mia. Ehkä vaimo sai tar­tun­nan joulu­päi­väl­li­sel­lä Etelä-Af­ri­kas­sa.

Ehkei tar­tun­ta-ajan ja pai­kan tie­tä­mi­ses­tä ole hyö­tyä. Tus­kin kui­ten­kaan saam­me syyl­lis­tä hyt­tys­yk­si­löä vas­tuu­seen.

Kun po­ti­las on pa­rem­pi, mi­nus­ta tun­tuu, että ma­la­rian esto­lää­ki­tys on tar­pee­ton­ta. Sensijaan, että söisi Malaronea vuo­den ym­pä­ri on pa­rem­pi ottaa kun­non kuuri heti ma­la­rian ensi­oi­rei­siin. Ma­la­ria hoi­tuu kol­mes­sa päi­väs­sä 12 tab­le­til­la. Sehän ei ole kuin 12 päi­vän esto­lää­ki­tys.

Sit­ten po­ti­las saa hork­ka­koh­tauk­sen:

—  Sor­met me­ne­vät tun­not­to­mik­si. Rei­sis­sä ja poh­keis­sa vael­taa kumma tunne. Sel­kää ja päätä alkoi taas sär­keä. Hen­git­tä­mi­nen tun­tuu jo­ten­kin han­ka­lal­ta. …

Kuume nou­see kolme as­tet­ta yh­des­sä hu­jauk­ses­sa ja tun­nin parin pääs­tä las­kee yhtä no­peas­ti.

Lähde­teos­ten ja var­sin­kaan ur­baa­nien le­gen­do­jen mu­kaan vai­mon ma­la­ria ei vielä edes ole pahin mah­dol­li­nen. Lää­kä­rin mu­kaan moni tosin on sel­vin­nyt vä­hem­mäl­lä, mutta huo­nom­min­kin olisi voi­nut käydä. Joka ta­pauk­ses­sa eli­mis­tö­ni sit­ten­kin kes­tä­nee pa­rem­min muu­ta­man vuo­den ajan esto­lää­ki­tys­tä kuin muu­ta­man ma­la­rian.

—  Nyt olo tun­tuu nor­maa­lil­ta, vaimo il­moit­ti per­jan­tai-aa­mu­na ja alkoi tehdä töi­tään koti­toi­mis­tos­sa.

—  Ehkä lääk­keet ovat vii­mein­kin tap­pa­neet ma­la­ria­loi­set, ar­ve­lin.

—  Ei nämä hyvät het­ket ole yleen­sä kau'aa kes­tä­neet, mutta kan­nat­taa niis­tä silti naut­tia.

—  Niin. Voi­han joku niis­tä olla se vii­mei­nen.

Siltä tuo al­koi­kin taas tun­nin ku­lut­tua näyt­tää. Lu­paa­van reip­paan oloi­nen toi­pi­las lo­pet­ti yht­äkkiä sähkö­pos­tien na­put­te­lun, hoi­per­te­li olo­huo­nee­seen ja ro­jah­ti soh­val­le va­pi­se­maan.

Lauan­tai 14:00. Po­ti­las ei ole saa­nut hork­ka­koh­taus­ta eikä näh­nyt ou­to­ja valo­ilmiöitä kah­teen­tois­ta tun­tiin. On syö­nyt­kin vähän. Ei tahdo pysyä vuode­le­vos­sa. Lää­ki­tys koh­dal­laan?

15:00. Kipu­koh­taus saa veden va­lu­maan po­ti­laan sil­mis­tä. Po­ti­laan voi­mat ja mei­dän kum­man­kin usko pa­ra­ne­mi­seen al­ka­vat hii­pua. Jos mi­nul­la olisi yksityissuihkari niin kuin tä­kä­läi­sil­lä tosi­mie­hil­lä, len­näh­täi­sim­me vä­lit­tö­mäs­ti Suo­meen hoi­toon.

17:00 Kipu hel­lit­tää, kuume ei nous­sut kuin 38 as­tee­seen, po­ti­las ei saa­nut hork­ka­koh­taus­ta, miet­tii ak­tii­vi­ses­ti hoito­vaih­to­eh­to­ja. Kui­ten­kin siis pa­ra­ne­man päin?

Lää­kä­ri käy an­ta­mas­sa ruis­keen ma­la­ria­lää­ket­tä, ta­ri­noi lää­kä­rin työs­tä Ni­ge­rias­sa, se­lit­te­lee tau­din kul­kua, tun­nus­te­lee po­ti­laan mu­nuai­sia, …

Sun­nun­tai­aa­mu­na po­ti­las nou­see tou­huk­kaa­na vuo­tees­ta.

—  Sain nu­kut­tua kun­nol­la en­sim­mäi­sen ker­ran viik­koon. Tun­tuu kuin oli­sin terve.

Puo­len tun­nin ku­lut­tua ro­jah­taa soh­val­le, mutta ihan vaan hei­ko­tuk­sen takia. Ar­ve­lee pa­ran­tu­neen­sa.

(2013-01-18)

Vas­tus­kyky

Jat­ku­va al­tis­tus ma­la­rial­le tuo osit­tai­sen vas­tus­kyvyn. Meitä sai­raa­laan kul­jet­ta­nut auton­kul­jet­ta­ja ker­toi, että hä­nel­lä on usein ma­la­ria, mutt­ei kos­kaan noin pa­ha­na. Mi­kä­li hän viet­täi­si pari vuot­ta Eu­roo­pas­sa, vas­tus­kyky hä­viäi­si ja pa­lat­tuaan hän sai­ras­tui­si kuin kuka hy­vän­sä ensi­ker­ta­lai­nen.

Kor­rup­toi­tu­neis­ta yh­teis­kun­nis­ta ei löydy viran­omais­ta, joka olisi si­tou­tu­nut toi­mi­maan koko kan­san hy­väk­si. Tor­ju­maan ihmis­kaup­paa, lääke­vää­ren­nök­siä, val­tion va­ro­jen va­ras­ta­mis­ta, …

Elo­ku­vis­sa kova­pin­tai­set lah­jo­mat­to­mat viran­omai­set tais­te­le­vat ma­fiaa vas­taan. Entä, kun "viran­omai­set" ovat jouk­ko kes­ke­nään kil­pai­le­via mafia­per­hei­tä? Voiko tehdä muuta kuin olla lo­jaa­li omal­le mafia­per­heel­leen?

"Tais­te­lu kor­rup­tio­ta vas­taan on tär­keää, mutta enhän minä voi tehdä mi­tään. Se­tä­ni jär­jes­ti mi­nul­le tämän viran ja vasta­pal­ve­luk­sek­si minun ja per­hee­ni pitää olla lo­jaa­li hä­nel­le. Kuka muu voisi tar­jo­ta mi­nul­le yhtä hyvän viran, jos työtä en­sin­kään. Pakko tässä maas­sa on pitää su­ku­lai­sis­ta huol­ta."

"Onhan se ikävä, että ih­mi­siä kuo­lee te­hot­to­mien lääke­vää­ren­nös­ten takia, mutta lah­jus­ra­hoil­la voin ostaa omil­le su­ku­lai­sil­le­ni kun­nol­li­sia lääk­kei­tä. Se­tä­ni lap­set opis­ke­le­vat Lon­toos­sa. Se­däl­lä­ni tai­taa olla siel­lä asun­to­kin, ehkä au­to­kin — Ja­guar. Se­tä­ni pomo py­räh­tää ker­ran kuus­sa omal­la suihkarillaan Lon­too­seen ta­paa­maan 'kak­kos­vai­moaan'. Tai­dan­pa ostaa näyt­tä­vän kel­lon."

Kir­jas­sa Culture of corruption väitettiin, että Nigeriassa monelta potilaalta löydetään sekä malaria että lavantauti. Monen potilaan mielestä malariaan riittää hoidoksi oikeat lääkeet ja lepo kotona, joten vuodepaikan sairaalasta saa myytyä vain potilaalle, joka uskoo sairastavansa lisäksi lavantautia. Kate on hyvä, koska potilas parantaa sopivalla lääkityksellä malariastaan omin avuin.

"Ei se ole tyhmä, joka myy yli­mää­räis­tä hoi­toa vaan se, joka ostaa."

Rä­vä­kim­pien ur­baa­nien le­gen­do­jen mu­kaan ma­la­rian esto­lääk­keet tu­hoa­vat ih­mi­sen mak­san, mu­nuai­set, aivot jne… pa­ris­sa vuo­des­sa.

Tie­teel­lis­tä näyt­töä pitkä­ai­kais­käy­tön hai­tois­ta ei liene, mutt­ei 100% näyt­töä tur­val­li­suu­des­ta­kaan, koska esim. Malaronen käyt­tö­oh­jeis­sa ei suo­si­tel­la usei­den kuu­kau­sien mit­tais­ta esto­lää­ki­tys­tä.

Kaik­ki kuu­le­ma­ni lää­kä­rit ovat ol­leet sitä miel­tä, että ly­hyil­lä vie­rai­lul­la ma­la­ria-alueel­le kan­nat­taa käyt­tää esto­lää­ki­tys­tä, mutta joi­den­kin mie­les­tä yli vuo­den mit­tai­nen esto­lää­ki­tys ei ole jär­ke­vää, jos on mah­dol­lis­ta pääs­tä no­peas­ti hoi­toon.

Ajois­sa kun­nol­la lää­kit­tyyn ma­la­riaan po­ti­las ei yleen­sä kuole, mutta näyt­tää kuo­le­van.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Toinen (ja kolmas) vuosi Abujassa > Pikku päivityksiä (edit: )

Pikku päi­vi­tyk­siä

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Facebook historiaa 2011 — 2012 > Maaliskuu 2012 (edit: 2012-11-22)

Maa­lis­kuu 2012

Lä­het­tä­jä: "Mr.Joseph Ofori Teiko"

Vas­taan­ot­ta­ja: undisclosed-recipients:;

"...I would have contacted diplomatic affiliates in Europe, America or the Far East Asia but this issue requires contacting an individual that can handle issues quietly without making it public..."

"... I want to assure you again that this will not put you at risk or in danger in any way. It is a quiet arrangement that will be strictly between me and you. I will introduce myself fully to you and give you the details of the proposal once I hear from you...."

All this confidentially to a list of tens of thousands of undisclosed-recipients?

"... I am Mr. Jo­seph Ofori Teiko staff of CAL bank Ghana. I am contacting you in respect to a financial port­fo­lio of Ten Million United States Dollars (US $10 Million) deposited in a security firm whose depositor died in mid 2007.As the Director, Treasury (International) Operations Unit ..."

Gug­gen­heim, gug­gen­heim, gug­gen­heim, ...

Mitä mieli­kuvia g-heim jon­kun pää­kau­pun­gin pa­raa­ti­pai­kal­la he­rät­täi­si minulaisessani vie­raas­sa, joka ei g-heimiä sy­väs­ti tunne?

Maa ei ky­ke­ne oma­pe­räi­seen de­sig­niin, luo­vuu­teen eikä in­no­voi­maan. Os­ta­vat van­hen­tu­neen ame­rik­ka­lai­sen (?) brän­di­nimen. Ei anna vai­ku­tel­maa luo­vas­ta in­no­va­tii­vi­ses­ta roh­keas­ta etu­no­jas­ta.

Kat­so­mas­sa on tie­tys­ti käy­tä­vä, kun tänne asti on tul­lut eikä maal­la näytä mi­tään oma­pe­räis­tä mie­len­kiin­tois­ta ole­van tar­jol­la. Ai­na­kaan mat­kai­lu­esit­tei­den mu­kaan.

g-heim on ke­rän­nyt mil­joo­nia tu­ris­te­ja Bilbaoon. Siis toi­mii - ai­na­kin toimi vielä hetki sit­ten - massa­tu­ris­min veto­nau­la­na. On siis tuot­teen elin­kaa­reen mie­les­sä nk. "lypsy­lehmä". Ei kan­na­ta enää ke­hit­tää, mutt­ei kan­na­ta vielä lo­pet­ta­kaan, kun vielä os­ta­vat. Siksi kai sitä on alet­tu työn­tää syrjä­ky­lil­le­kin.

Saa­han sitä ko­keil­la tuol­lais­ta­kin businesstä. Voi toi­mia raha­sam­po­na, mikä olisi hyvä Hel­sin­gil­le. Tuo­ton pitää kui­ten­kin tulla asiak­kail­ta, ei yh­teis­kun­nan eikä kult­tuu­rin ke­hit­tä­mi­seen tar­koi­te­tuis­ta va­rois­ta. Mitä uutta hyö­dyl­lis­tä osaa­mis­ta, toi­min­taa, tai­det­ta g-heimin pe­rus­ta­mi­nen syn­nyt­tää?

Pait­si tiet­ty jos se veis­tet­täi­siin yh­des­tä puus­ta. Sehän rä­jäyt­täi­si suo­ma­lai­sen saha­ta­va­ran vien­nin.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Facebook historiaa 2011 — 2012 > huhtikuu 2012 (edit: 2012-11-22)

huhti­kuu 2012

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Facebook historiaa 2011 — 2012 > huhtikuu 2012 > Toipilaana Hesassa (edit: 2012-1-23)

Toi­pi­laa­na Hesassa

Vaimo tuli ko­tiin:

—  Tai­dan­pa en­sik­si sii­vo­ta vähän, kun en oi­kein osaa olla mis­sään hir­veäs­sä sot­kus­sa.

Minä sen­tään olin sii­von­nut koko aamu­päi­vän!

---

Getting serious on banks that take dictators’ loot

Last year a damning FSA report found that in far too many cases banks were ignoring an extremely high risk that they were handling the proceeds of corruption, if the bank felt that they would not get caught or suffer bad publicity. The FSA rather sheepishly admitted that not much had changed since its previous review 10 years ago, after a billion pounds of funds linked to former Ni­ge­rian dictator Sani Abacha were found to have flowed through British bank accounts.

Another FSA report last week highlighted how investment banks were failing to ensure that their employees were not paying backhanders in order to get bu­si­ness. In a damning statement the report concluded that “firms’ understanding of bribery and corruption was often very limited”.

Why does this matter? Because the corruption that keeps poor countries poor cannot happen without a bank to move the money.

---

Pe­rin­tö­nä syr­jäy­ty­mi­nen

Do­ku­men­tis­sa pieni poika kat­se­lee tutti suus­sa edes­sään kie­mur­te­le­vaa leipä­jonoa. To­team­me­ko myös hä­nel­le, että kaik­ki on vain it­ses­tä kiin­ni?

---

Var­pus­ta en väis­tä. Ol­koon vaan kes­kel­lä suoja­tietä. Pa­la­koon sille vih­reä. Jou­taa jäädä alle ellei vai­vau­du py­räh­tä­mään pois alta.

Tuol­la asen­teel­la umpi­tollo bussi­kuski pa­kot­ti minut py­räh­tä­mään alta pois. Kään­tyi tiu­kas­ti oi­keal­la. Ajoi hi­taas­ti ja näki minut koko ajan. Keu­lan saar­to­liik­keel­lä esti ete­ne­mi­se­ni. Taka­pyö­rät oli tu­los­sa pääl­le. Pe­rään­nyin.

Huu­sin, ko­lis­te­lin bus­sin kyl­keä ja puin nyrk­kiä. Ei rea­goi­nut. Tok­ko­pa edes ym­mär­si - umpi­tollo.

Rekkari: näyt­ti suo­ma­lai­sel­ta.

---

Mi­nul­ta ky­syt­tiin, miten olen toi­pu­nut.

Vaimo vas­ta­si puo­les­ta­ni:

—  Muu­ten on kaik­ki hyvin, mutta sillä on lii­kaa aikaa haes­kel­la kro­pas­taan ou­to­ja tun­te­muk­sia.

---

Aa­mul­la ra­dios­sa kes­kus­te­li­vat kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta. Nuori mies uhosi toi­vot­ta­van­sa itse­val­tiaan terve­tul­leek­si. Hän oli sy­väs­ti tus­kaan­tu­nut demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon te­hot­to­muu­teen: Pe­rus­te­taan toimi­kun­tia, kuul­laan ym­mär­tä­mät­tö­mien asuk­kai­den risti­rii­tai­sia mieli­pi­tei­tä jne.

Mo­nil­le dik­taat­to­ri on mörkö, mutta dik­ta­tuu­rin pe­rään hai­kai­le­vat näyt­tä­vät us­ko­van, että dik­taat­to­ri to­teut­tai­si kai­kes­sa juuri hei­dän tah­ton­sa. Vai riit­tää­kö heil­le, että tyh­mät luuserit eivät pääse se­kaan­tu­maan pää­tök­sen­te­koon.

---

Lap­suu­te­ni seik­kai­lu­kir­jois­sa remington tar­koit­ti matka­kir­joi­tus­ko­net­ta, jolla san­ka­ri­toi­mit­ta­jat ja -kir­jai­li­jat na­put­te­li­vat jut­tu­jaan räh­jäi­sis­sä ho­tel­li­huo­neis­saan kes­kel­lä epä­mää­räi­siä val­lan­ku­mouk­sia ja si­säl­lis­sotia. Ik­ku­nat he­li­si­vät ja rap­paus­ta va­ri­si ka­tos­ta käsi­kir­joi­tus­pi­nol­le. Vä­lil­lä san­ka­ri nousi as­te­le­maan edes­ta­kai­sin huo­nees­saan kuin häk­kiin sul­jet­tu susi. Sie­mai­si til­kan vis­kiä, polt­ti her­mos­tu­nees­ti sa­vuk­keen ja is­tah­ti taas remingtoninsa ää­reen.

Ny­kyään remington myy lämpö­rul­lia."

---

Läm­pöi­nen kivi­lat­tia pal­jaan jalan alla. Vähän sama tunne kuin villa­su­kis­sa suo­ma­lai­sel­la puu­lat­tial­la. Läh­ties­sä­ni pari kuu­kaut­ta sit­ten Af­ri­kan au­rin­gon him­men­si pöly­pilvi. Tänä aa­mu­na au­rin­gon peit­tää sade­pilvi.

Heti pas­sin­tar­kas­ta­jis­ta läh­tien kaik­ki ovat tun­tu­neet sym­paat­ti­sil­ta.

Lä­he­tys­tön hen­ki­lö­kunta toi­vot­ti ys­tä­väl­li­sen läm­pi­mäs­ti terve­tul­leek­si. Tun­tui sa­mal­ta kuin suo­ma­lai­sia ys­tä­viä ja su­ku­lai­sia ta­va­tes­sa.

On­nek­si Ni­ge­ria näyt­tää usein va­loi­sia­kin puo­liaan."

Pa­laut­teen an­ta­mi­sen ja vas­taan­ot­ta­mi­sen opas

Pa­lau­te he­rät­tää mi­nus­sa aja­tuk­sen yhden­suun­tai­ses­ta kom­mu­ni­kaa­tios­ta oppimestari-oppipoika asen­teel­la. On toki tar­peel­lis­ta esi­mie­hen antaa pa­lau­tet­ta alai­sil­leen, alais­ten esi­mie­hel­leen, ver­tais­ten toi­sil­leen, asiak­kaan pal­ve­lun­tar­joa­jal­le yms.

Esi­mie­hel­lä on vas­tuu ja siksi viimekädessä pää­tös­valta ja -vel­vol­li­suus. Siksi esi­mie­hen on syytä sel­keäs­ti ker­toa, mikä hänen mie­les­tään menee hyvin, mikä huo­nos­ti. Se on osa or­ga­ni­saa­tion ar­vo­jen ja ta­voit­tei­den kir­kas­ta­mis­ta ja toi­min­nan oh­jaa­mis­ta.

Pa­laut­teen rooli yk­si­löi­den ja or­ga­ni­saa­tioi­den op­pi­mi­ses­sa ja ke­hit­ty­mi­ses­sä on kir­kas­tet­ta­va erik­seen. Op­pi­mi­nen ja or­ga­ni­saa­tion ke­hit­ty­mi­nen on pitkä­ai­kai­nen pro­ses­si, jota edis­tää avoin tur­val­li­nen vuoro­vai­ku­tus. Voi­si­ko pa­lau­tet­ta ja­los­taa op­pi­mis­ta pa­rem­min tu­ke­vak­si ai­dok­si vuoro­vai­ku­tuk­sek­si? Pa­lau­te ja pa­laut­teen pa­lau­te ovat yhden­lais­ta dia­lo­gia, mutta vähän köm­pe­löl­tä se kuu­los­taa.

Esi­mer­kik­si "älä se­lit­te­le pa­lau­tet­ta saa­des­sa­si" on hyvä neuvo: help­po antaa, help­po ym­mär­tää. Vaan lop­puu­ko se­lit­te­ly?

Entä jos jos­kus voisi ju­tel­len poh­tia, miksi tun­nen tar­vet­ta se­li­tel­lä? Se­lit­te­len­kö aina? Vain työ­pai­kal­la? Vain sinun kans­sa­si?

Kauan sit­ten eräs kon­sult­ti ker­toi ta­ri­nan sei­väs­hyp­pää­jäs­tä, jonka val­men­ta­ja kehui hyvän suo­ri­tuk­sen jäl­keen ja kri­ti­soi huo­noa suo­ri­tus­ta. Hyp­pää­jä kyl­läs­tyi ja sanoi: "Tuon huo­men­na koi­ra­ni har­joi­tuk­siin. Se osa hauk­kua, kun rima pu­toaa ja hei­lut­taa hän­tään­sä, jos pää­sen yli. Sen jäl­keen me voim­me kes­kit­tyä sel­vit­te­le­mään, mikä suo­ri­tuk­ses­sa­ni on vi­ka­na ja miten pa­ran­taa sitä."

Hui­pul­le pyr­ki­mi­nen vain lisää luusereiden mää­rää

Joi­den­kin mie­les­tä esi­mer­kik­si fi­nans­si­maailman huip­pu­osaa­jis­ta on viime vuo­si­na ollut enem­män hait­taa kuin hyö­tyä.

Yh­teis­kun­nas­sa muu­ta­ma huip­pu ei ky­ke­ne eikä ehdi te­ke­mään kaik­kea aja­tus- saati muuta työtä. Kaik­kien osaa­mi­nen, osal­lis­tu­mi­nen ja hyvin­voin­ti on tär­keää. Osaa­va, hyvin toi­mi­va, hyvin­voiva ja in­nos­tu­nut yh­tei­sö saa asioi­ta ai­kai­sek­si, ei yk­sit­täi­nen huip­pu. Yh­tei­sön ei tie­ten­kään kan­na­ta ylen­kat­soa sitä, kun joku oi­keas­ti fiksu ja ky­ke­ne­vä uh­rau­tuu aher­ta­maan yh­tei­sek­si hy­väk­si. Sel­lais­ta­kin sat­tuu — on­nek­si. Ka­peaa eri­kois­osaa­mis­takin tar­vi­taan. Jos­sain mää­rin. Siinä kuin muu­ta­kin osaa­mis­ta ja te­ke­mis­tä.

"Tulos unoh­tuu tulos­joh­ta­mi­ses­sa."

Jos­kus huippuuden näyt­tää mää­rit­tä­vän het­ken muo­dis­sa oleva hypetys.

Usein näyt­tää siltä, että hui­put seu­loo esiin tun­te­mat­to­mien mit­ta­ri­nik­ka­rien kam­miois­saan ke­hit­tä­mä Excel-taulukko. "A sai yh­dek­sän pis­tet­tä, B viisi. Olem­me kai yhtä miel­tä siitä, että yh­dek­sän on isom­pi kuin viisi? Ei­kö­hän tämä ole tällä selvä."

Ei ole vii­sas­ta antaa ylenmäärin val­taa ja re­surs­se­ja pie­nel­le epä­mää­räis­ten mit­ta­rien mu­kaan mää­ri­tel­lyl­le hui­pul­le.

Ylen­mää­räi­nen kil­pai­lu ra­joit­taa yh­teis­työtä ja tie­don ja ko­ke­mus­ten ja­ka­mis­ta.

Toi­sia kil­pai­lu­ti­lan­ne in­nos­taa, toi­sia ah­dis­taa. Tästä voisi löy­tyä sy­ner­giaa niin, ettei kaik­kien tar­vit­se kil­pail­la kaik­kia vas­taan.

Mei­dän pää­tök­sel­läm­me ei kaik­ki kil­pai­lu maail­mas­ta katoa. Kan­nat­tai­si kes­kit­tyä olen­nai­seen, lo­pet­taa keino­te­koi­nen kil­pai­lu, ra­ken­taa mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan yh­teis­työtä.

Pi­täi­si­kö kou­lun tukea huip­pu­ja, hei­kom­pia vai tasa­päis­tää?

Ei­kö­hän koulu jat­ku­vas­ti ke­hi­tä kei­no­ja tukea jo­kais­ta op­pi­las­ta ete­ne­mään tälle so­pi­val­la ta­val­la ja vauh­dil­la — ehkä vielä op­pi­laal­le so­pi­vaan suun­taan­kin. Tai ai­na­kin ke­hit­täi­si, jos saisi ti­lai­suu­den.

Boko Haram Plans To Bomb Abuja Hotels, US Warns -PM News, Lagos

Sa­tii­rin ole­muk­ses­ta

Ir­lan­nin ol­les­sa Eng­lan­nin alai­suu­des­sa moni eng­lan­ti­lai­nen päi­vit­te­li ir­lan­ti­lais­ten elät­tä­mi­ses­tä ja Ir­lan­nin si­vis­tä­mi­ses­tä Eng­lan­nil­le koi­tu­via kus­tan­nuk­sia. Tois­ten mie­les­tä taas eng­lan­ti­lai­set pi­ti­vät ir­lan­ti­lai­sia maa­or­ji­na ai­noa­na tar­koi­tuk­se­naan nopea ri­kas­tu­mi­nen.

Kun joku ensinmainituista va­lit­te­li ir­lan­ti­lais­ten suur­ta si­kiä­vyyt­tä, tun­net­tu jäl­kim­mäi­sen ryh­mään kuu­lu­vis­ta kir­joit­ti: "Kei­te­tään ir­lan­ti­lais­ten ka­ka­rat saip­puak­si. Myyn­ti­tu­loil­la saam­me ka­tet­tua ai­na­kin osan ir­lan­ti­lai­sis­ta koi­tu­vis­ta ku­luis­ta."

Se oli sel­keää sa­tii­ria. Jot­kut eivät ym­mär­tä­neet, jot­kut ym­mär­si­vät, mutta pi­ti­vät sopimattona. Mutta sa­tii­ria se oli.

Kun natsi-sak­san juu­ta­lais­kriit­ti­set viran­omai­set pilk­ka­si­vat ja sim­put­ti­vat hiha­merk­kiä kan­ta­via juu­ta­lai­sia, se oli sa­dis­mia. Ehkä hei­dän omas­ta mie­les­tään har­mi­ton­ta lei­kin­las­kua, mutta uhrin ko­ke­muk­se­na sa­dis­mia.

Persujen hiha­merk­ki­jut­tua en osan­nut si­joit­taa mi­hin­kään huu­mo­rin tai muun­kaan il­mai­sun luok­kaan. Mi­nul­le jäi epä­sel­väk­si, mitä kir­joit­ta­jan pääs­sä oi­keas­ti liik­kui. Ehkei hän­kään tien­nyt tai ai­na­kaan roh­jen­nut sitä suo­raan il­mais­ta.

India Hospital Now in Abuja

Spine surgeryakin on tar­jol­la. Ehkä tee­tän seu­raa­van leik­kauk­sen tääl­lä.

Luin HeSa:n ja HBL:n ar­vioit Wahl­roo­sin uu­sim­mas­ta "kohu­kir­jas­ta". Mi­nul­le jäi kum­mas­ta­kin ar­vios­ta saman­suun­tai­nen vai­ku­tel­ma: Kirja ohit­taa useim­mat taloustietelijöiden viime vuo­si­na esit­tä­mät näkö­kul­mat ja ky­sy­myk­sen­aset­te­lut. Jois­sain koh­din epä­joh­don­mu­kai­nen. Suo­sit­te­lee it­sen­sä kans­sa sa­moin ajat­te­le­vien asian­tun­ti­joi­den dik­ta­tuu­ria.

Ehkä ta­lous­tie­tee­seen sy­ven­ty­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa joi­den­kin mui­den kir­jois­ta.

"Demo­kra­tia on sur­kea sys­tee­mi, mutta kui­ten­kin paras ko­keil­luis­ta." Sama juttu ehkä mark­ki­na­ta­lou­den kans­sa. Pak­ko­han kaup­paa on käydä. Siitä sensijaan ei ole tie­tääk­se­ni näyt­töä, että elä­väs­sä elä­mäs­sä täy­sin vapaa sään­te­le­mä­tön kaup­pa joh­tai­si ylei­seen hyvin­voin­tiin tai kes­tä­vään ke­hi­tyk­seen.

Mi­nus­ta uus­li­be­ra­lis­ti­nen ta­lous­ajat­te­lu kuu­los­taa siltä, kuin kaik­kien vel­vol­li­suus olisi kah­mia it­sel­leen maal­lis­ta hyvää mah­dol­li­sim­man pal­jon - kaikki-mulle-nyt-heti hen­ges­sä - ja mark­ki­noi­den nä­ky­mä­tön käsi - ken­ties joulu­pukin ja riihi­tont­tu­jen avus­tuk­sel­le - pi­täi­si huo­len siitä, että tämä koi­tuu kaik­kien yh­tei­sek­si hy­väk­si. Kaik­kien nii­den, jotka yleen­sä jo­tain hyvää an­sait­se­vat.

Toi­sis­ta taas uus­li­be­raa­lin ajat­te­lun kri­ti­soin­ti tai­taa kuu­los­taa pum­mien hyy­sää­mi­sel­tä ja ties vaik­ka kom­mu­nis­tien sala­juo­nel­ta - ka­teel­lis­ten yri­tyk­sel­tä kaa­pa­ta re­hel­lis­ten ih­mis­ten aher­ruk­sen he­del­mät.

Maail­man ta­pah­tu­mis­ta mie­leen jää hel­pos­ti vain omia us­ko­muk­sia tu­ke­vat esi­mer­kit - so­pi­vas­ti pel­kis­tet­ty­nä. "Ih­mi­sel­lä on luja luot­ta­mus sii­hen, mihin uskoo, mitä toi­voo ja mikä tun­tuu it­ses­tä ki­val­ta." Tätä kut­sum­me ter­veek­si jär­jek­si. "Ter­vet­tä" jär­keä näyt­tää löy­ty­vän joka läh­töön. Kriit­ti­nen tie­teel­li­nen ajat­te­lu on pyr­ki­mys kor­ja­ta ter­veen jär­kem­me har­ho­ja.

En usko suu­riin ideo­lo­gioi­hin enkä jär­jes­tel­miin, jotka au­to­maat­ti­ses­ti oh­jaa­vat hy­vään. Fun­da­men­ta­lis­mi - halu an­tau­tua jon­kun ideo­lo­gian tai ko­neis­ton oh­jat­ta­vak­si - on heik­kout­ta ja vas­tuun­pa­koi­lua - ha­lu­taan val­taa, mutta ei vas­tuu­ta: "En minä, mutta us­kon­to­ni/yri­tyk­sen etu/suuri joh­ta­jam­me/oppi-isäm­me". Voi­dak­seen uskoa jo­hon­kin suu­reen ideo­lo­giaan tai teo­riaan jou­tuu sul­ke­maan sil­män­sä elä­män mo­ni­nai­suu­del­ta.

Ar­ve­len mo­raa­lin ja etii­kan ke­hit­ty­neen tu­ke­maan yk­si­löi­den vä­lis­tä luot­ta­mus­ta, joka taas on yh­tei­söl­li­sen toi­min­nan pe­rus­ta. Yh­tei­nen hyvin­voin­ti nyt ja tu­le­vai­suu­des­sa taas riip­puu ky­vys­täm­me yh­teis­työ­hön.

Cervical spondylosis

Vaimo haki poi­kan­sa Abujan ken­täl­tä. Otti aseis­te­tun var­ti­jan mu­kaan. Ar­vo­kas lasti.

Lento­ase­mal­ta kat­ke­si­vat säh­köt ko­neen las­keu­dut­tua. On­nek­si kent­tä las­keu­tu­mis­va­loi­neen ei pi­men­nyt las­kun loppu­vai­heis­sa.

Saa­pu­vat mat­kus­ta­jat jou­tui­vat odot­te­le­maan säh­kö­jä ko­nees­sa pari tun­tia. Vaimo taas odot­te­li pi­meäs­sä lento­kent­tä­ra­ken­nuk­ses­sa. Ta­val­li­set vas­taan­ot­ta­jat ja läh­te­vät mat­kus­ta­jat odot­ti­vat pi­meäs­sä kent­tä­ra­ken­nuk­sen ulko­puo­lel­la. Vä­hi­tel­len hen­ki­lö­kunta sai esil­le muu­ta­man pat­te­ril­la toi­mi­van led-va­lai­si­men.

"Minister of Power is also waiting in the plane" kuis­kit­tiin pi­mey­des­sä.

Kun valot lo­pul­ta syt­tyi­vät, mo­nel­ta suun­nal­ta kuu­lui "praise the Lord, praise the Lord, praise the Lord" huu­to­ja.

Voi­man­tuo­tan­nos­ta vas­taa­val­ta mi­nis­te­ril­tä pyy­del­tiin vuo­laas­ti an­teek­si odot­te­lua.

—  Well, it was not your fault, mi­nis­te­ri vas­ta­si.

Aa­mul­la keit­tiön lat­tian poik­ki mars­si tiheä parin sen­tin le­vyi­nen ri­vis­tö muu­ra­hai­sia. Vie­raam­me muis­tut­ti, että muu­ra­hai­set suun­nis­ta­vat le­vit­tä­mien­sä haju­va­no­jen pe­rus­teel­la. Vana suo­sit­tuun koh­tee­seen vah­vis­tuu ja vana koh­tee­seen, josta yk­si­kään ei palaa, heik­ke­nee.

Ve­täi­sin pal­jaal­la ja­lal­la­ni haju­vanan poik­ki. Muu­ra­hais­ten vana ha­jaan­tui sen mu­kaan kuin jal­ka­ni oli le­vit­tä­nyt hei­dän haju­merk­ke­jään.

Val­mii­ta hu­vi­tuk­sia ei tääl­lä niin hir­veäs­ti ole, mutta kek­se­liääl­le ja ak­tii­vi­sel­le riit­tää ajan­kulua aa­mus­ta il­taan.

Abhijit Banerjee: 'The poor, probably rightly, see that their chances of getting somewhere different are minimal'

Ar­tik­ke­li sai minut os­ta­maan kir­jan. Yri­tys pe­reh­tyä elä­vään elä­mään ja rat­koa sen on­gel­mia kuu­los­taa mie­len­kiin­toi­sem­mal­ta kuin sel­lai­nen "ta­lous­tiede", jossa so­vi­tel­laan va­li­koi­tu­ja maail­man il­miöi­tä kir­joit­ta­jaa miel­lyt­tä­vään TEO­RIAAN.

Norway's trial, and a democratic lesson

The slo­gan is not "either you are with us or you are with the terrorists", but rather "it is our values against theirs".

Kaik­kea sitä oppii kun vai­vau­tuu Af­rik­kaan:

—  Leipä­pala kuu­luu kas­taa 42% kirschiin ennen juus­toon dip­paa­mis­ta.

—  Kirschillä va­ro­vas­ti va­lel­lut ana­nas­kuu­tiot so­pi­vat oi­vas­ti jälki­ruoak­si.

—  Sveit­si­läi­siä­kin on Af­ri­kas­sa.

—  Sveit­si­läi­set­kään eivät tiedä ran­gais­tus­ta sille, joka pu­dot­taa leipä­palan fondue-padan vie­reen: "Never happened before"

Nigeria's ThisDay newspaper hit by Abuja and Kaduna blasts

Rouva­yh­dis­tyk­ses­sä opit­tua:

Fu­la­ni­nai­nen ei huuda (cry) syn­nyt­täes­sään. Koska 1) huu­taes­sa pon­nis­ta­mi­nen voi unoh­tua 2) Tun­tei­ta ei ole ta­pa­na il­mais­ta, vaik­ka tun­teel­li­sia ol­laan­kin.

Fu­la­nit ovat pai­men­to­lai­sia. Maata vil­jel­lään vain hätä­ti­las­sa.

Vuosi­kym­me­nien saa­tos­sa fu­la­nien pe­rin­tei­sil­le lai­dun­mail­le on il­mes­ty­nyt maa­ti­lo­ja. Jos ei muuta lai­dun­ta löydy, fu­la­nit vie­vät kar­jan­sa pel­loil­le — en­ti­sil­le lai­dun­mail­leen. Pa­him­mil­laan homma es­ka­loi­tuu tap­pa­mi­sek­si."

Mädän ome­nan on­gel­ma

Kun Sapolsky vie­rai­li alueel­la 2000-luvun alus­sa pa­viaa­ni­yh­tei­sös­sä val­lit­si edel­leen rauha, vaik­ka kaik­ki alku­pe­räi­set säy­seät koi­raat oli­vat kuol­leet. Ne oli­vat on­nis­tu­neet luo­maan yh­tei­söön rau­han­omai­sen kult­tuu­rin, ja kun lau­maan myö­hem­min liit­tyi uusia koi­rai­ta, nekin omak­sui­vat sen rau­han­omai­set tavat. Kaik­ki sen an­sio­ta, että öyk­kä­rit oli­vat pois­sa.

Stand out of the crowd! Get a quality watch you can show off. Täkäläisissä lehtikuvissa "tärkeät" nuoret miehet nojaavat "mietteliäästi" kellokädellään leukaansa niin, että kello varmasti näkyy.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Facebook historiaa 2011 — 2012 > Toukokuu 2012 (edit: 2012-11-21)

Touko­kuu 2012

Tyy­pil­li­nen ni­ge­ria­lai­nen sade­kuuro. Kes­tää­kö katto­pelti?

Nature: ma­la­ria supplement

Va­li­tin vai­vo­ja­ni työs­tä vä­sy­neel­le vai­mol­le pit­kän kaa­van mu­kaan:

—  Ottaa pää­hän. Jalat ja kädet tun­tu­vat vähän hu­te­roil­ta. Ki­rur­gi sanoi, että toi­pu­mi­nen kes­tää ja sen ai­ka­na oi­reet saat­ta­vat pa­la­ta, mutta silti. Sehän sanoi myös, ettei kaik­ki vält­tä­mät­tä kor­jaan­nu en­nal­leen. Entä jos tämä onkin uusi vau­rio. Olin näkeviväni mag­neet­ti­ku­vis­sa pie­niä pul­lis­tu­man al­ku­ja. Pi­täi­si­kö ru­ve­ta käy­mään mag­neet­ti­ku­vis­sa puoli­vuo­sit­tain? Ettei pää­si­si liian pa­hak­si ...

Vaimo kes­kit­tyi surf­faa­maan tv-ka­na­via. Py­säh­tyi seu­raa­maan Ison Arskan mel­las­te­lua: Il­keän­nä­köi­siä ros­vo­ja len­te­lee va­sem­mal­le ja oi­keal­le.

—  Si­nus­ta ei taida enää olla edes tuol­lai­seen, vaimo virk­kaa. Pää­tään kään­tä­mät­tä.

"Pa­lel­taa. On­nek­si on maha ihan se­kai­sin, niin ei ole pakko pe­lä­tä ma­la­riaa."

Academic spring: how an angry maths blog sparked a scientific revolution

Fumigation!

Ruis­kut­ti­vat aamu­päi­väl­lä talot si­säl­tä ja ulkoa ja puu­tar­han hyön­teis­myr­kyl­lä. Käs­ki­vät py­sy­tel­lä pois­sa sisä­ti­lois­ta 4-5 tun­tia. Tu­lim­me ko­tiin 8 tun­tia myr­ky­tyk­ses­tä. Lat­tial­la on vielä myrk­ky­lam­mi­koi­ta. Kiva kui­ten­kin, että pi­hal­la on kuol­lei­ta ötö­köi­tä: Tällä ker­taa meitä ei siis pe­tet­ty mil­lään te­hot­to­mal­la placebolla. Ai­nees­sa on muu­ta­kin ytyä kuin haju.

Pu­lah­dim­me vil­voit­te­le­maan al­taam­me sma­rag­din­vih­reään ve­teen. Pidän vih­reäs­tä. Se kui­ten­kin hämää vähän, että väri joh­tuu vää­rin an­nos­tel­luis­ta ja/tai vää­ris­tä ke­mi­kaa­leis­ta."

Stanford psychologist: Achievement goals can be shaped by environment

Think about the ideal student. He or she focuses on learning, not grades; improvement, not appearances; competency, not competition. This per­son wants to understand and grow, not just prove how smart he or she is.

So how is that mindset — which tends to lead to high levels of engagement and performance, resiliency in the face of failure and a thirst for knowledge — fostered and maintained?

Society: The only way is Finland

"If you want the American Dream," Ed Miliband says, "go to Finland." This week, the Labour leader told a conference on social mobility that "if you are born poor in a more equal society like Finland, Norway or Denmark, then you have a better chance of moving into a good job than if you are born poor in the United States".

YMMÄR TURKULAISSI

Tur­ku­lai­nen aloit­taa ky­sy­myk­sen­sä ne­gaa­tiol­la, koska siten kiel­tei­nen vas­taus ei tuota pet­ty­mys­tä.

—  Pal­jon­ko kello on?

—  Ei sul tiätenkä kello o?

—  Omena­keit­to­si on tai­vaal­lis­ta! Mal­tan tus­kin odot­taa pää­ruo­kaa.

—  Tääl o jottai krämmälei joukos. Kuuluuk tän olla kylmä? Onk meil kunnolist ruaka kans?

—  Turku on Suo­men vi­ral­li­nen joulu­kau­pun­ki.

—  Joulukuus Yliopistonkarul o vähä enemmä valoi ja Kauppatoril simmone ka­ma­la rautane hö­kö­tys.

—  Kä­ve­le tästä viisi­sataa met­riä ja kään­ny ris­teyk­ses­tä Reh­to­rin­pel­lon­ka­dul­le. Kulje kaup­pa­kor­kea­kou­lun ohi ja kään­ny va­sem­mal­le kohti Arcanumia ja Caloniaa. Val­tio-opin­lai­tos on nii­den ta­ka­na si­jait­se­val­la ka­sar­mi­alueel­la.

—  Eiks se tual päi o?

—  Ei kii­tos, en tällä ker­taa osta par­tio­lais­ten joulu­ka­len­te­ria.

—  Menkä hel­vet­ti siit kinumast.

—  Iso­äi­ti­ni on va­ka­vas­ti sai­ras.

—  Mummu viäti Kurjemmäkke kualema.

—  Olen saa­nut yli­opis­tos­sa usei­ta eri puo­lil­ta Suo­mea ko­toi­sin ole­via ys­tä­viä.

—  Mää ole jutellu pari kerta yhre Marko kans. Se o Paimiost.

"Näen­kö Malarone-harhoja vai onko au­rin­ko oi­keas­ti näin touko­kuun lo­pul­la ilta­kuu­delta aa­vis­tuk­sen kor­keam­mal­la kuin joulu­kuus­sa?"

Tässä sähkö­kat­ko­jen maas­sa ly­hen­ne NEPA (National Electric Power Authority) sai kan­san suus­sa se­li­tyk­sen "Never Expect Power Always".

NEPA ro­mu­tet­tiin ja ti­lal­le pe­rus­tet­tiin PHCN (Power Holding Company of Ni­ge­ria). "Problem Has Changed Name" sanoo kansa.

Hau­ta­la: Kaik­ki läh­tee va­paas­ta kan­sa­lais­yh­teis­kun­nas­ta

Ke­hi­tys­tu­lok­set voi­vat olla kes­tä­viä vasta, kun kan­sa­lais­yh­teis­kunta on vapaa, ke­hi­tys­mi­nis­te­ri Heidi Hau­ta­la ko­ros­ti Maail­ma ky­läs­sä -fes­ti­vaa­lin pa­nee­li­kes­kus­te­lus­sa. “Asia ei ole niin, että mitä ta­han­sa voi­daan sie­tää, kun­han köy­hyys vä­he­nee. Demo­kra­tia ja ihmis­oi­keu­det kuu­lu­vat olen­nai­ses­ti ke­hi­tys­yh­teis­työ­hön.”

HeSa kir­joit­taa tä­nään: "Nu­me­rot hait­taa­vat op­pi­mis­ta: Koulu­to­dis­tuk­set ovat täyn­nä nu­me­roi­ta, vaik­ka ne eivät mo­ti­voi op­pi­lai­ta op­pi­maan."

Asiaa alet­tiin kuu­lem­ma tut­kia 80- ja 90-lu­vuil­la. Sil­loin muis­tan jon­kun kir­joit­ta­neen tek­niik­ka ja ta­lous leh­teen jutun: "Tulos unoh­tuu tulos­oh­jauk­ses­sa."

Tulos­oh­jaus on pal­kit­se­mis­ta ja piis­kaa­mis­ta sen pe­rus­teel­la, näyt­tää­kö mit­ta­ri ne­los­ta, kymp­piä vai jo­tain siltä vä­lil­tä. Mi­tä­kö mit­ta­ri mit­taa? Sen tie­tä­vät vain mit­ta­ri­nik­ka­rit kam­miois­saan. Jo­tain, mitä yleen­sä voi ek­sak­tis­ti nu­me­roil­la mi­ta­ta. Ihan sama, liit­tyy­kö se mi­ten­kään elä­vään elä­mään.

Ih­mi­siä on kah­den­lai­sia: Toi­sil­la on varma mieli­pide asias­ta kuin asias­ta sa­noi­vat nu­me­rot tai muut tosi­asiat mitä hy­vän­sä. Toi­sia taas ei kiin­nos­ta tosi­asiat, vaan nii­den saa­mat arvo­sanat. Ysi on seis­kaa pa­rem­pi, ihan sama mistä on kyse ja mitä on mi­tat­tu. Nu­me­rois­ta on hel­pom­pi muo­dos­taa vank­ka mieli­pide kuin elä­vän elä­män il­miöis­tä.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Facebook historiaa 2011 — 2012 > Kesäkuu 2012 (edit: 2012-11-22)

Kesä­kuu 2012

Minun unel­ma­ni: Eron­nut ja lap­se­ton be­duii­ni­nai­nen unel­moi omas­ta per­hees­tä

Luu­len ole­va­ni 25-vuo­tias, mutta en ole aivan varma.

Mie­he­ni hyl­kä­si minut, koska en tul­lut ras­kaak­si.

Mi­nul­la ei ole pal­joa arvoa, koska en il­mei­ses­ti pysty saa­maan lasta. Eron­nut ja lap­se­ton nai­nen on per­heel­le häpeä ja taak­ka. Koh­ta­lo­ni lie­nee pal­vel­la su­ku­lai­sia­ni tässä ky­läs­sä elä­mä­ni lop­puun asti.

Len­sin tors­tai­na Dana Airin ko­neel­la Abujasta La­go­siin. Sun­nun­tai­na Dana Airin kone mat­kal­la Abujasta La­go­sin ry­säh­ti maa­han: "Double engine failure." Sama kone?

Lento­tur­val­li­suus­asian­tun­ti­ja opas­ti arvio­maan ennen lip­pu­jen os­ta­mis­ta onko yhtiö asial­li­nen ja miten huo­lel­li­ses­ti se huol­taa ko­neen­sa. Ei hän­kään osan­nut suo­ral­ta kä­del­tä ker­toa, miten tämä teh­dään käy­tän­nös­sä.

Af­ri­kas­sa ei pe­rin­tei­ses­ti ole en­na­koi­van huol­lon kult­tuu­ria, joten lento­toi­min­nas­sa­kaan sii­hen ei kuu­lem­ma osata suh­tau­tua asian­mu­kai­sel­la va­ka­vuu­del­la.

"Yk­si­kään maan X viran­omaisilta toimi­luvan saa­nut yhtiö ei saa len­tää EU:n ilma­ti­las­sa." lukee EU:n mus­tal­la lis­tal­la monen Af­ri­kan maan koh­dal­le. Näi­den mai­den yh­tiöt len­nät­te­le­vät sit­ten meitä Af­ri­kan maas­ta toi­seen.

Olin aloit­ta­mas­sa po­liit­tis­ta palo­pu­het­ta: "Näin veron­maksa­jana ..."

"Si­nä­kö?" vaimo kes­keyt­ti il­keäs­ti nau­raen."

Vuo­ros­sa Es­pan­ja

Ni­ge­rian Cities in Lockdown after Deadly Riots

"Pai­kal­li­nen lehti kir­joit­ti, että osana lento-on­net­to­muus­tut­ki­mus­ta tar­kis­tet­tiin pisto­ko­kein lento­yh­tiöil­le myy­tä­vän lento­pet­ro­lin laatu: Moni näyt­teis­tä oli "heavily contaminated".

Yksi lento­pet­ro­lin toi­mit­ta­ja ei ollut vuo­teen os­ta­nut tai tuo­nut maa­han lento­pet­ro­lia. Myi il­mei­ses­ti jo­tain yleis­pet­ro­lia (50 nairaa litra) Jet A1 lento­pet­ro­li­na (150 nairaa litra)

Yksi tä­kä­läi­nen lento­yhtiö oli jo viime vuon­na va­lit­ta­nut il­mai­lu­viran­omai­sil­le vai­keuk­sis­ta saada kun­nol­lis­ta lento­pet­ro­lia. Mi­kään ei muut­tu­nut

Olen jo kuu­kau­den yrit­tä­nyt tuu­let­taa sivu­si­sään­käyn­nin tuuli­kaap­pia vaan eihän se tuu­let­ta­mal­la pa­ra­ne niin kauan kun kaa­pe­lit kytee sähkö­kaa­pis­sa.

Tun­teet ovat ai­vo­jen tart­tu­va turva­verk­ko

Tämä pal­jas­taa ihan uusia me­ka­nis­me­ja siitä, miten ih­mi­sen aivot toi­mi­vat yh­des­sä tois­ten ih­mis­ten ai­vo­jen kans­sa. Pe­rin­tei­ses­ti aivo­tut­ki­mus on kes­kit­ty­nyt yk­sit­täi­siin, "eris­tyk­sis­sä" ole­viin ai­voi­hin. Tie­däm­me häm­mäs­tyt­tä­vän vähän ai­vo­jen kes­ki­näi­ses­tä vuoro­vai­ku­tuk­ses­ta.

EU:n tut­ki­mus: Vain vii­des­osa elin­tar­vik­kei­den ter­veys­väit­teis­tä totta. (www.hs.fi)

Us­kon­to ei ole eri­tyis­tä arvo­kas­va­tus­ta. Ih­mi­set ky­ke­ne­vät eet­ti­seen toi­min­taan riip­pu­mat­ta hei­dän us­kon­nos­taan, jos he ovat omak­su­neet tie­tyt ihmis­kun­nal­le tyy­pil­li­set ideaa­lit. kirjoitti Helsingin vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja HeSan mielipidepalstalla. Kirjoitukseen hänet oli inspiroinut peruskoulun tuntijakouudistus.

Rä­sä­nen to­teaa, että us­kon­non­ope­tuk­sen vä­hen­tä­mi­nen on risti­rii­das­sa hal­li­tus­oh­jel­man kans­sa, jossa esi­te­tään arvo­kas­va­tuk­sen vah­vis­ta­mis­ta. Rä­sä­sen nä­ke­myk­sen voi ar­vel­la liit­ty­vän aja­tuk­seen, että us­kon­non­ope­tus on arvo­kas­va­tuk­ses­sa poik­keus­ase­massa. ... eikä sillä pi­täi­si olla eri­tyis­ase­maa val­tion tar­joa­mas­sa perus­ope­tuk­ses­sa. Arvo­kas­va­tus­ta ei voi ra­ja­ta jon­kin tie­tyn oppi­ai­neen si­sään, vaan kyse on peri­aat­teis­ta ja "ar­vois­ta", joita kou­lu­jen tu­li­si ylei­ses­ti kyetä tar­joa­maan.

Kou­lun tu­li­si antaa op­pi­laal­le mah­dol­li­sim­man laa­jat tie­dot ja tai­dot. Tämä tar­koit­taa muun muas­sa kykyä poh­tia ek­sis­ten­tiaa­li­sia ja eet­ti­siä ky­sy­myk­siä. Us­kon­non­ope­tuk­sen vä­hen­tä­mi­nen tai sen pois­ta­mi­nen ko­ko­naan ei uhkaa moni­puo­li­sen ja moni­ar­voi­sen maailman­kat­so­muk­sen vä­lit­tä­mis­tä suo­ma­lais­kou­luis­sa.

Us­kon­to ei il­miö­nä eikä oppi­ai­nee­na tar­joa vä­li­nei­tä ar­vo­jen omak­su­mi­seen. Us­kon­to enem­män­kin pukee ar­vo­ja us­kon­nol­li­seen viit­taan. Ih­mi­set ky­ke­ne­vät eet­ti­seen toi­min­taan riip­pu­mat­ta hei­dän us­kon­nos­taan, jos he ovat omak­su­neet tie­tyt ihmis­kun­nal­le tyy­pil­li­set ideaa­lit. Näitä ovat esi­mer­kik­si tasaarvo, em­paat­ti­suus, to­tuu­den kun­nioit­ta­mi­nen ja si­tou­tu­mi­nen yh­tei­siin asioi­hin. Us­kon­to saat­taa vä­lit­tää näitä ar­vo­ja, mutta se ei ole niitä luo­nut.

Suomi on moni­kult­tuu­ri­nen maa, jossa kat­so­mus­ten vä­li­siä ky­sy­myk­siä tu­li­si kä­si­tel­lä tasa­puo­li­ses­ti. Jul­ki­sen val­lan tu­li­si omak­sua näis­sä asiois­sa kat­so­muk­ses­ta vapaa asen­ne. Op­pi­lai­den ha­jaut­ta­mi­nen oman us­kon­non mu­kai­seen ope­tuk­seen on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kes­tä­mä­tön peri­aate jo pel­käs­tään siksi, että eri us­kon­to­kun­tia on niin val­ta­va määrä.

Kou­lun teh­tä­vä ei ole myös­kään olla us­kon­to­kriit­ti­nen. Us­kon­to voi olla ih­mi­sen elä­mäs­sä ri­kas­ta­va ja moni­puo­li­nen asia. Us­kon­to­kri­tii­kik­si ei tule las­kea sitä, että op­pi­las saa tie­toa vaih­to­eh­dois­ta ja kyvyn ky­seen­alais­taa omat ko­ke­muk­sen­sa ja ym­pä­röi­vä maail­ma. Se ei tar­koi­ta au­to­maat­ti­ses­ti us­kon­nos­ta kiel­täy­ty­mis­tä vaan kyse on ihmis­ar­voi­sen mah­dol­li­suu­den tar­joa­mi­ses­ta. Vai­kut­tai­si siltä, että juuri tätä tai­toa mi­nis­te­ri Päivi Rä­sä­nen ha­luaa hei­ken­tää sekä suo­ma­lai­sil­ta että maa­han­muut­ta­jil­ta.

Fun­da­men­ta­lis­ti­ses­sa uskon­liik­keis­sä kou­lu­tuk­sel­la py­ri­tään nimen­omaan vah­vis­ta­maan ky­sei­sen us­kon­non arvo­maailmaa ja nöy­rää tot­te­le­vai­suut­ta us­kon­nol­li­sia joh­ta­jia koh­taan ja siksi kou­lu­tuk­ses­ta ra­ja­taan pois oma­eh­toi­sen eet­ti­sen ajat­te­lun ja vas­tuun­tun­non ke­hit­tä­mi­nen. Siksi fun­da­men­ta­lis­ti ky­ke­nee te­ke­mään suu­ria jul­muuk­sia — to­teut­ta­maan ju­ma­lan­sa tah­toa — oma­tunto puh­taa­na.

Päivi Rä­sä­nen vas­tus­ti Pa­les­tii­nan juu­ta­lais­siir­to­kun­nis­ta tuo­ta­vien tuot­tei­den alku­perä­mer­kin­tää. Minun mie­les­tä­ni lait­to­mas­ti val­la­tul­la alueel­la tuo­tet­tu­jen tuot­tei­den os­ta­mi­nen on va­ras­tet­tuun ta­va­raan ryh­ty­mis­tä.

Ni­ge­rian flight carriers repeat over and over in the media, that properly maintained old planes are safer than unmaintained new ones. I wonder, what is the point of such a comparison.

What about the safety of new unmaintained planes compared to the safety of old unmaintained ones?

Some claim that proper maintenance of very old planes is so expensive than buying new ones would be more profitable. Most carriers in Ni­ge­ria are in financial troubles. So they cannot afford buying new planes but ...

—  Mitenkäs tämän hom­man hoi­tai­sim­me? ky­syin vai­mol­ta.

—  Mieti sinä, kun si­nul­la on enem­män tuota aivo­ka­pa­si­teet­tia — jou­ti­laa­na.

—  No niin, taas tuli pari isoa hom­maa val­miik­si, sanoi vaimo töis­tä ko­tiu­tues­saan, aset­tui soh­val­le ja nu­kah­ti saman­tien.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Facebook historiaa 2011 — 2012 > Heinäkuu 2012 (edit: 2012-11-18)

Heinä­kuu 2012

GlaxoSmithKline 'guilty of fraud'

"Ava­sin katto­va­lai­si­men vaih­taak­se­ni pa­la­neet lam­put. Lamp­pu­jen kuvut he­läh­ti­vät lat­tial­le. Kii­na­lais­val­mis­teis­ten Tunsgam (kyllä; Tunsgam!) lamp­pu­jen kuvut oli­vat ir­ron­neet kan­nois­taan. "Liima" ei ollut kes­tä­nyt läm­pöä."

Wole Soyinka kir­joit­taa Boko Haramista

Ri­tuaa­le­ja

"The belief that ritual sacrifice can make people rich and successful is very strong among the local population including people of different faiths and educational backgrounds. The people who carry out these killings or indulge in ritual sacrifice are not necessarily traditional fetish illiterates."

Suo­mes­sa­kin myy­dään ihme­lääk­kei­tä ja hoi­to­ja, mutta tä­kä­läi­siin ver­rat­tu­na suo­ma­lai­set poppa­mie­het ovat kovin nössöjä lu­pauk­sis­saan.

A Point of View: A time when violence is normal "Again, for Hobbes the only reason for killing is to pre-empt being killed yourself. But terrorists who go to certain death in order to wreak death on others do not do so for the sake of self-preservation.

What they are preserving is an image of themselves as part of a group or a cause, without which they feel aimless and empty."

group condemns harassment of climate scientists

Linus Tor­valds reflects on Linux : "Well, let's say that I'm relieved that Microsoft seems to have at least to some degree stopped seeing Linux as the enemy. The whole "cancer" and "un-American" thing was really pretty embarrassing."

The Bu­si­ness Case for the European Union

Whatever they say, at least they take a constructive european perspective not so common these days. Maybe they even take a glance to the future. These days too many seem to think: "Let us loot from the ruins what we can and escape to the mountains, forests, tax havens, ...

Theft — A current trend in mar­ket places

"They are very fast, I think they use charms too, because the made away with my purse inside my bag which was properly zipped.

“We’ll rather beat them to death or unconsciousness than handing them over to the police who will definitely rele­ase them. They leave you with nothing but bad memories”.

Pikku-uu­ti­nen leh­des­sä:

Po­lii­sin eri­kois­jou­kot polt­ti­vat viisi tank­ki­autoa, jotka il­mei­ses­ti kul­jet­ti­vat öljy­put­kis­ta va­ras­te­tus­ta raaka­öl­jys­tä lait­to­mas­ti ja­los­tet­tua polt­to­ai­net­ta. Silminäkijöiden mu­kaan pai­kal­li­set ky­lä­läi­set äys­kä­röi­vät tal­teen maa­han va­lu­nut­ta polt­to­ai­net­ta. (vas­taa­vas­sa puu­has­sa kuoli yli 100 ih­mis­tä pari viik­koa sit­ten) Po­lii­si kui­ten­kin väit­ti var­tioi­neen­sa pai­kal­la, kun­nes kaik­ki oli pa­la­nut lop­puun.

Elo­ku­vas­sa "Onnen­peli" toi­mit­ta­ja vie nais­tut­ta­van­sa hie­non ra­vin­to­lan kattoterasille naut­ti­maan samp­pan­jaa. Mies se­lit­tää vuo­laas­ti, miten hän tun­tee elä­män­sä tyh­jäk­si, ellei hä­nel­lä ole ys­tä­vää, jonka tekee on­nel­li­sek­si. Mies näyt­tää ole­van tyy­ty­väi­nen sii­hen, miten jalo, syvä­miet­tei­nen ja kauno­pu­hei­nen hän on.

—  Si­nä­hän puhut kuin ve­net­sia­lai­nen gon­do­liee­ri, nai­nen nau­rah­taa.

‎(O)Riveden rai­til­la auto kouk­ka­si taka­va­sem­mal­ta etee­ni ja ryh­tyi ujut­tau­tu­maan ka­peah­koon park­ki­ruu­tuun. Kun jäin kat­se­le­maan ja odot­te­le­maan kulku­väy­lä­ni avau­tu­mis­ta, noin 60 v. ikäi­nen rouva hant­ti­mie­hen pai­kal­ta tius­kai­si: "Mee kotios siittä."

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Facebook historiaa 2011 — 2012 > Elokuu 2012 (edit: 2012-11-18)

Elo­kuu 2012

Nigeria's booming illegal oil refineries

Sii­hen ai­kaan, kun sekä Suomi että Kir­gi­sia kuu­lui­vat äiti-Ve­nä­jään, kir­gii­sit va­lit­ti­vat ku­ver­nöö­ril­le elä­män ko­vuut­ta.

"Ette va­lit­tai­si, jos tie­täi­sit­te mil­lais­ta elämä on Suo­mes­sa", vas­ta­si ku­ver­nöö­ri.

Is Nigeria's conflict religious or political?

‎"It is true that the Berom are predominantly non-Muslim, it doesn't make them predominantly Chris­tian ... to make them a target group, they have to be considered as Chris­tian and attacked for economic reasons. [That] is something that the reportage needs to clarify."

FDR Destroyed In Dana Air Accident

Erääs­sä ai­kai­sem­mas­sa on­net­to­muu­des­sa "pai­kal­le en­sim­mäi­se­nä eh­ti­neet si­vul­li­set il­mei­ses­ti va­ras­ti­vat mus­tat laa­ti­kot". Näin ker­to­vat viran­omai­set.

Mo­nien ai­kai­sem­pien on­net­to­muuk­sien tut­ki­mus­ra­port­te­ja ei ole vaa­ti­muk­sis­ta huo­li­mat­ta jul­kais­tu.

Jot­kut ar­ve­li­vat tuo­reim­man on­net­to­muu­den syyk­si huono­laa­tuis­ta polt­to­ai­net­ta. Pian ker­rot­tiin, että polt­to­aine­näyt­teis­sä ei ollut mi­tään vikaa. Jos­sain siis on va­ras­tos­sa kun­nol­lis­ta polt­to­ai­net­ta täl­lai­sia ti­lan­tei­ta var­ten päättelevat epä­luu­loi­set."

Nigeria's President Jo­nat­han 'must act over fuel scam'

Is Ni­ge­ria on the brink after north-south clashes?

US ruling on oil, gas and mining companies will make them more accountable.

Jos violence: 'Everyone lives in fear of his neighbour'

"When this crisis started, we had an agreement between the Christians and the Muslims, then we also had an understanding of protecting our community from outside intruders"

"We are not going to allow anyone to come in here and disturb our peaceful co-existence. We fortified ourselves."

The religious leaders believe their community has avoided violence because they have refused to allow politicians to whip up tensions there.

"The instigators of this crisis are living in the better-off areas, with well-fenced houses, and security agents at their disposal."

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Facebook historiaa 2011 — 2012 > Syyskuu 2012 (edit: 2012-11-18)

Syys­kuu 2012

Child Bride Practice Rising In Iran, Parliament Seeks To Lower Girl's Legal Marriage Age To 9

Sam­pe­rin ve­tu­ri

Ni­ge­ria in flames: Breaking the cycle of revenge

Syr­jäy­ty­mi­nen Mänty­nie­men sil­min

Niiniston tyoryhma ajoi metsaan

Syr­jäy­ty­mi­nen

Älä jää ostarille pyö­ri­mään.

Olen ja­ka­nut ka­ve­rin miet­tei­tä:

"... jol­lain ta­sol­la edel­leen vas­tus­tan po­si­tii­vis­ta ajat­te­lua, vaik­ka uskon vah­vas­ti sii­hen, että omia aja­tuk­siaan kan­nat­taa tark­kail­la ja oh­jail­la­kin. Mi­nus­ta on tär­keää, että ih­mi­set oi­val­ta­vat po­si­tii­vi­sen ajat­te­lun si­jaan tie­toi­sen ajat­te­lun voi­man. On tär­keää voida kokea ole­van­sa ns. kar­tal­la omas­sa elä­mäs­sään. Mi­nus­ta elä­män ta­voi­te ei ole aja­tel­la po­si­tii­vi­ses­ti, vaan elää läsnäolevasti sekä hyvät että ns. huo­not het­ket. Juuri ala- ja ylä­mä­kien vaih­te­lu on sitä, mitä kut­sum­me elä­mäk­si.""

"Po­si­tii­vi­nen ajat­te­lu" tar­koit­ta­nee eri ih­mi­sil­lä eri asiaa. Minun mie­les­tä­ni po­si­tii­vi­nen ajat­te­lu on sitä, että jos vasen jalka kat­keaa, sitä ei saa ottaa pu­heek­si vaan hy­pel­lä posiitivisen iloi­se­na oi­keal­la ja­lal­la. Joil­le­kin po­si­tii­vi­nen ajat­te­lu ehkä tar­koit­taa tur­han rui­kut­ta­mi­sen ja pes­si­mis­min vält­te­lyä. Mi­nus­ta sekin vaa­tii tie­tois­ta ajat­te­lua.

(2012-09-25) "I saw mysterious black stripes from the plane yesterday. Had to zoom the satellite picture to find out what they really were..

Shuttered Arik Air Accuses Aviation Minister Of Demanding 5% Share

Air Ni­ge­ria ends international flights

"... Last week, the global air transport body IATA said the most pressing problem for African aviation is safety, with the continent's record of accidents nine times the worse than the global average..."

Vää­rin­kä­si­tys

Mummi ke­hus­ke­li suku­päi­väl­li­sil­lä neli­vuo­tias­ta pojan­ty­tär­tään:

—  Tii­nas­ta on tul­lut mel­koi­nen per­soo­na jo noin var­hain.

—  Ja sinä olet iso paska, vas­ta­si Tiina louk­kaan­tu­nee­na.

Epä­ta­val­li­sia asioi­ta syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Facebook historiaa 2011 — 2012 > Lokakuu 2012 (edit: 2012-11-18)

Loka­kuu 2012

Riit­ta La­pis­ta pää­tyi Ni­ge­riaan suur­lä­het­ti­lääk­si

Toi­vot­ta­vas­ti ei sen­tään pää­ty­nyt tänne.

Lä­he­tin Lapin Kan­san toi­mit­ta­jal­le kuvia jut­tuun va­lit­ta­vak­si. Tar­koi­tuk­se­ni oli rus­ta­ta tar­kem­pia se­li­tyk­siä toi­mit­ta­jan va­lit­se­miin ku­viin sa­mal­la kun suur­lä­het­ti­läs oiko­lukee juttu­eh­do­tuk­sen, mutta dead-line yl­lät­ti niin, ett­emme saa­net­kaan jut­tua luet­ta­vak­si etu­kä­teen.

Yh­des­sä jutun ku­vis­ta useam­pi varta vas­ten pal­kat­tu kokki ja tar­joi­li­ja val­mis­te­le­vat it­se­näi­syys­päi­vän vas­taan­ottoa juh­lia var­ten ko­ris­tel­lus­sa puu­tar­has­sam­me. Muu­ta­man tun­nin ku­lut­tua puu­tar­has­sa oli rei­lut kaksi sataa vie­ras­ta. Kuva­teks­tis­sä lukee: "Puu­tarha ja uima-allas on Rii­tan ja Hei­kin henki­reikä vapaa-ajal­la."

Syk­syi­nen kuva Por­voos­ta toi mieleen Suomen vuodenajat ja koulujen alkamisen

Kun hu­na­ja­ruuk­ku au­keaa

”En tunne yh­tään maata, jossa vas­taa­vis­sa ti­lan­tees­sa ei il­maan­tui­si ih­mi­siä, jotka yrit­tä­vät kah­mia it­sel­leen kai­ken minkä voi­vat. Siitä pi­tää­kin olla huo­les­tu­nut; kan­nat­taa tehdä töitä sen eteen, että val­tio toi­mii hyvin. Val­tiol­la tar­koi­tan pait­si hal­li­tus­ta, myös oi­keus­lai­tos­ta ja lain­sää­dän­tö­val­taa. Jos ne eivät toimi, on vai­kea saada ke­hi­tys­tä ai­kaan.”

Esi­merk­ki kohde­ryh­mään ve­toa­vas­ta ot­si­koin­nis­ta?

More Christians massacred in Ni­ge­ria

"It is the latest attack in a string of violent incidents directed at Christians and moderate Muslims who do not agree with the terrorist group's tactics."

The count­ry of our dream and the present realities

Oi­keus­ta­paus:

Rouva A ta­pa­si it­sel­leen ennen tun­te­mat­to­man rouva B:n linja-auto­ase­mal­la.

—  Olen me­nos­sa Abujaan jär­jes­te­le­mään tyt­tä­re­ni pää­syä yli­opis­toon, rouva A tuli mai­nin­neek­si rouva B:lle.

—  Vel­je­ni on siel­lä de­kaa­ni­na. Voin aut­taa, vas­ta­si rouva B ys­tä­väl­li­ses­ti.

Kol­men vii­kon ku­lut­tua rouva B il­moit­ti jär­jes­tä­neen­sä rouva A:n tyt­tä­ren yli­opis­toon ja il­moit­ti tar­vit­se­van­sa rahaa tiet­tyi­hin mak­sui­hin. Rouva A mak­soi. Myö­hem­min rouva B pyysi lisää rahaa (kai­ke­ti yl­lät­tä­viin lisä­ku­lui­hin). Rouva A mak­soi yh­teen­sä rei­lut 3000€ ennen kuin alkoi epäil­lä mi­tään ja kävi yli­opis­tol­la ky­se­le­mäs­sä rouva B:n vel­jeä. Ei löy­ty­nyt.

En tiedä, kum­mas­ta rouva A ar­ve­li ole­van kyse: "Jos mak­sat, autan tyt­tä­re­si yli­opis­toon" vai "jos et maksa, estän tyt­tä­re­si pää­syn yli­opis­toon."

Koko juttu voi tie­tys­ti olla po­tas­kaa. Ainoa varma asia on, että leh­des­sä oli täl­lai­nen juttu.

Jos "maan tapa" pääs­te­tään lip­su­maan huo­noon suun­taan, sitä on vai­kea kään­tää ta­kai­sin to­lal­leen.

Nuori hyvin kou­lu­tet­tu ni­ge­ria­lai­nen päh­käi­li tu­le­vai­suut­taan:

—  In­hoan hyvä-veli kor­rup­tio­ta, mutta ellen än­key­dy mu­kaan hyvä-veli ver­kos­toi­hin ja hyö­dyn­nä isäni suh­tei­ta en pääse te­ke­mään hyö­dyl­lis­tä työtä ja saa­tan jou­tua ka­dul­le.

Ni­ge­ria on kär­si­nyt pa­hois­ta tul­vis­ta. Tulva­uu­ti­sis­sa ta­lois­ta pil­kis­tä­vät veden alta vain katot.

—  Ta­loo­ni on muut­ta­nut virta­hepo, va­lit­te­lee eräs tulva­evak­ko.

Our Land our Lives

Jos Suo­mes­sa maa­ta­lous­mi­nis­te­ri myisi Varsi­nais-Suo­men vil­je­lys­maat Brasiliaiselle pihvi­karja­po­ha­tal­la ja sisä­mi­nis­te­riö pääs­täi­si po­ha­tan "henki­var­ti­jat" hää­tä­mään os­ta­mal­taan ti­lal­ta hu­li­noi­vat alku­asuk­kaat, miten mah­tai­si käydä?

Microcredit Pioneer Faces an Inquiry in Bang­la­desh

Jat­ku­va vi­ri­ke­tulva tu­kah­dut­taa lap­sen

—  Las­ten teh­tä­vä on sän­täil­lä met­säs­sä räkä pos­kel­la ja tehdä asioi­ta, jois­sa ei ole päätä eikä hän­tää.

—  Las­ten kans­sa leik­kies­sä minä lai­toin aina vii­mei­sen pa­li­kan pai­kal­leen, muis­te­li eräs isä ka­tu­vai­se­na.

Isä voi to­del­la­kin olla liian in­no­kas leik­ki­mään: Lap­set jää­vät avus­ta­jan ja ihai­li­jan roo­liin.

Vero­pa­ra­tii­sien vai­ku­tus ke­hi­tys­mai­hin

Ma­te­maat­ti­ses­ti il­mas­to­tal­kois­ta ja lintu­par­vis­ta

In Italy, Calabria Is Drained by Corruption

Silta­rumpu­po­li­tiik­ka ei siis olekaan Nigerialainen keksintö.

The terrorists showed what frightens them most: a girl with a book.” Inspired by these words spoken by Secretary-General Ban Ki-moon earlier this month, people all over the world have started posting photos of girls with books online and you are invited to be take part!

Moni väki­val­lan­teko ei näytä an­ta­van ai­het­ta kuin yh­teen lehti­jut­tuun, mutta tästä on kir­joi­tet­tu täl­lai­sia pit­kiä jut­tu­ja päi­vit­täin. Ehkä tämä lait­taa poh­ti­maan siksi, että tästä on vai­kea syyt­tää ääri­liik­kei­tä. Juttu on pitkä ja vähän pitkä­ve­tei­nen­kin, mutta tuo lop­puun saak­ka esiin uusia as­pek­te­ja ta­pah­tu­mas­ta.

Uniport 4

Foreign farmers undermine food security in zambia

Muu­ta­ma mat­kus­ta­vai­nen väit­ti, että Ni­ge­rias­sa len­not eivät ny­kyään myö­häs­te­le niin pa­has­ti kuin aiem­min. Seu­raa­va­na päi­vä­nä luin leh­des­tä rik­kai­den ni­ge­ria­lais­ten os­ta­van yksityissuihkareita, koska lento­yh­tiöt eivät enää ole niin jous­ta­via kuin aiem­min."

Ni­ge­rian lento­vi­ras­to FAAN myön­si Dana Ai­ril­le vuo­den lento­yh­tiön pal­kin­non, mm. erin­omai­sen asia­kas­pal­ve­lun ja täs­mäl­li­syy­den vuok­si.

Koto-Suo­mes­sa joku on saat­ta­nut unoh­taa, että viran­omai­set lait­toi­vat Dana Airin lento­kiel­toon kesä­kui­sen yli 150 Dana Airin asia­kas­ta tap­pa­neen on­net­to­muu­den jäl­keen. Lento­kiel­toa pe­rus­tel­tiin sillä, että on­net­to­muu­den syyk­si epäil­tiin levä­pe­räis­tä lento­toi­min­nan hoi­toa. Lento­kiel­to pe­rut­tiin melko pian. Sel­vi­tyk­set on­net­to­muu­den syis­tä jul­kais­ta­neen ai­ka­naan, kun­han ensin saa­daan val­miik­si sel­vi­tyk­set vuo­sien ta­kai­sis­ta on­net­to­muuk­sis­ta."

Heikin pohteita > Suurpuudelina Abujassa > Facebook historiaa 2011 — 2012 > Marraskuu 2012 (edit: 2012-11-18)

Mar­ras­kuu 2012

En eh­ti­nyt edes pe­läs­tyä sa­la­man vä­läh­dys­tä, kun jo rä­säh­ti. Lyhyt te­rä­vä rä­säh­dys, ei mi­tään etäis­tä jy­ri­nää. Vettä tulee tai­vaan täy­del­tä, vaik­ka kui­van kau­den kuu­lui­si jo al­ka­neen. Ei sen­tään enää sada joka päivä ja päivä­lämpö nous­sut kol­meen­kym­me­neen. (2012-11-03)

Pien­ten pe­laa­ja­nört­tien heimo­elä­mää

HS ker­toi Ja­mes Too­leyn kir­jasta Ku­kois­ta­va puu, jonka mu­kaan jul­ki­set kou­lut ovat aivan sur­kei­ta ver­rat­tu­na yk­si­tyis­kou­lui­hin.

Minä luin kir­jan A. Banerjee, E. Duflo: Poor Economics: A radical Rethinking of the way to fight global poverty. Muun ohes­sa he sel­vit­te­li­vät kou­lu­tuk­sen on­gel­mia In­tias­sa. He eivät tyy­ty­neet pääl­lim­mäi­se­nä nä­ky­vään epä­koh­taan vaan kai­vau­tui­vat yhä sy­vem­mäl­le. Miksi op­pi­laat jät­tä­vät kou­lun kes­ken? Miksi opet­ta­jat juo­vat kes­ke­nään teetä ei­vät­kä opeta? Miksi samat opet­ta­jat toi­sis­sa olois­sa opet­ti­vat erin­omai­ses­ti? Miksi? Mitä eroja on yk­si­tyi­sis­sä ja jul­ki­sis­sa kou­luis­sa? Miksi?

Johto­pää­tök­se­ni oli, että ope­tus ke­hi­tys­mais­sa on pää­osin huo­noa mil­loin mis­tä­kin syys­tä, joten syyt pitää sel­vit­tää ja ti­lan­ne kor­ja­ta. Pe­rus­teel­li­nen sel­vi­tys sen­kin sit­ten pal­jas­taa, kan­nat­taa­ko luot­taa yk­si­tyi­seen vai jul­ki­seen kou­lu­tuk­seen.

Kym­me­nen vuot­ta jos kai­vaa esi­merk­ke­jä tai pe­rus­te­lu­ja yk­si­tyi­sen tai jul­ki­sen puo­les­ta, tottakai loppu­tulos on suht va­kuut­ta­va, mutta to­del­li­suu­del­le etäi­nen.

Väit­tä­vät, että tääl­lä reip­paal­la nuo­rel­la mie­hel­lä on kaksi vaih­to­ehtoa ri­kas­tua: pe­rus­taa us­kon­to/kirk­ko tai pe­rus­taa non-governmental organization.

Van­hat aja­tuk­set me­ne­vät hau­taan vasta kan­nat­ta­jien­sa myötä. (En tar­koi­ta tätä rat­kai­suk­si no­peut­taa muu­tok­sia vaan ver­tauk­sek­si siitä, mil­lai­sia ju­ku­ri­päitä saa­tam­me olla.)

"... ko­koo­mus­nuor­ten Hel­sin­gin pii­rin sil­loi­nen vara­pu­heen­joh­ta­ja — nai­nen — kir­joit­ti Face­boo­kiin avio­liit­to­nä­ke­myk­siään. Hänen mie­les­tään avio­lii­tos­sa teh­dys­tä rais­kauk­ses­ta ei pi­täi­si saada tuo­mio­ta."

"Mie­les­tä­ni mie­hen kuu­luu kus­tan­taa vai­mon elä­mää, vai­mon kuu­luu kan­taa vas­tuu koti­töis­tä ja las­ten­hoi­dos­ta ja tyy­dyt­tää mie­hen kaik­ki fyy­si­set tar­peet", nai­nen kir­joit­ti."

Hänen sopii elää omas­sa pari­suh­tees­saan miten ha­luaa, mutta miks­ei laki saisi kiel­tää väki­val­taa? Miksi hän ha­luaa pois­taa lain tur­van niil­tä, jotka ovat hai­rah­tu­neet väki­val­tai­seen avio­liit­toon? Sai­si­ko nai­nen hänen mie­les­tään hakea eroa edes väki­val­lan pe­rus­teel­la?

Omal­ta osal­ta­ni olen toki yrit­tä­nyt tyy­dyt­tää vai­mo­ni vapaa­eh­toi­ses­ti niin, ettei hänen ole tar­vin­nut kiih­keim­mil­lään­kään tur­vau­tua väki­val­taan.

Socio-constructivism

Is school today ♥ different from what it was 60's and 70's? ♣

Constructiveness

♣ Teaching does not pay much attention to how the subject matter is integrated in the existing knowledge structures of the student.

♥ Teaching and learning are clearly based on the learners active construction process and on the creation of higher level knowledge structures.

Activeness

♣ Learning environment does not support nor require the learner's own active role in the learning process.

♥ Learning environment is based on the learner's active role and commitment.

Cooperativeness

♣ Learning takes place mainly alone.

♥ Learning is based on cooperative and collaborative principles and takes place in groups.

Contextuality

♣ Learning takes place in an institution and/or is separated from the concrete situation of application of the knowledge.

♥ Learning takes place in a simulated or real-life situation, which equals the actual context where the knowledge will be applied.

Problem based

♣ Study objectives are based on study subjects in a traditional way, and cut into separate units in the curriculum.

♥ Learning approach is problem based and investigative.

Kom­ment­te­ja­ni "ajat­te­lun am­mat­ti­lai­sen" blogi­kir­joi­tuk­sen he­rät­tä­mään kes­kus­te­luun ta­lous­tie­tees­tä. Jos­tain syys­tä olen saa­nut tal­teen vain omat kom­ment­ti­ni. Blogi­kir­joi­tuk­sen ydin oli jo­tain seu­raa­van­ta­pais­ta:

Koska ta­lou­del­li­nen pää­tök­sen­teko vai­kut­taa mei­dän kaik­kien elä­mään, sitä ei pidä jät­tää tie­teen va­raan. Tie­teel­li­nen ajat­te­lu voi olla hy­vin­kin loo­gis­ta, vaik­ka sen lähtö­koh­dat ovat irti to­del­li­suu­des­ta. Eri­tyi­ses­ti blog­gaa­ja kri­ti­soi oi­keis­to­li­ber­ta­ris­miin pe­rus­tu­vaa ta­lou­del­lis­ta pää­tök­sen­tekoa.

Ih­mi­sel­lä on luja luot­ta­mus sii­hen, mitä toi­voo. Oi­keis­to­li­ber­ta­ris­mi on kai en­nem­min ideo­lo­giaa ja toive­ajat­te­lua kuin ta­lous­tie­det­tä. Siinä mie­les­sä se on tämän ajan mar­xi­lai­suut­ta.

Ajat­te­lun am­mat­ti­lai­nen to­dis­te­li ih­mi­sen ole­van yh­tei­söl­li­nen olio. Niin mi­nä­kin uskon. Mutta on ih­mi­nen myös it­se­käs, eikä ri­paus it­sek­kyyt­tä yh­tei­söl­li­syy­den maus­tee­na taida pa­hak­si olla, mutta ah­neen it­sek­kyy­den ju­lis­ta­mi­nen hy­veek­si ja li­ber­ta­ris­min tie­teel­li­sek­si pää­tök­sen­teok­si on vain teko­syy ah­neel­le it­sek­kyy­del­le. Minun mie­les­tä­ni, enkä väitä mieli­pi­det­tä­ni tie­teek­si.

Mi­nus­ta näyt­tää, että 'oi­keis­to­li­ber­ta­ris­mi' ve­toaa kan­nat­ta­jiin­sa saman­tyyp­pi­sis­tä syis­tä kuin kom­mu­nis­mi ja mar­xis­mi-le­ni­nis­mi ai­koi­naan. Ih­mis­ten poh­jim­mai­set toi­veet ja ta­voit­teet ovat saman­tyyp­pi­siä, mutta päin­vas­tai­sis­ta elä­män­ti­lan­teis­ta ja -ko­ke­muk­sis­ta joh­tuen hei­hin ve­toa­vat päin­vas­tai­set kei­not ja päin­vas­tai­nen pro­pa­gan­da.

Las­ke­mi­nen on moni­mut­kais­ten il­miöi­den hah­mot­ta­mi­sek­si pal­jon luu­le­mis­ta, van­ho­ja us­ko­muk­sia ja mutu-tuntemuksia pa­rem­pi työ­kalu, mutta loppu­tu­lok­sen li­säk­si pi­täi­si aina pe­reh­tyä mal­lin pe­rus­tei­siin ja lähtö­ole­tuk­siin. Las­kel­ma antaa aina täs­mäl­leen oi­kean tu­lok­sen, mutta sillä ei vält­tä­mät­tä ole mi­tään te­ke­mis­tä to­del­li­suu­den kans­sa. Ma­te­maat­ti­set ana­lyy­sit pa­kot­ta­vat jon­kin moi­seen ryh­tiin tosi­asioi­ta ja nii­den keskinäisvaikutuksia päh­käil­les­sä.

Ideo­lo­gi­ses­sa väit­te­lys­sä hae­taan to­dis­tei­ta omien us­ko­mus­ten tuek­si: Ensin on to­tuus - us­ko­mus - ja sit­ten sii­hen so­pi­va teo­ria. Aito tiede taas läh­tee nöy­räs­tä epäi­lys­tä: Entä jos olen­kin vää­räs­sä? Tiede ei väitä ole­van­sa to­tuus vaan paras me­ne­tel­mä to­tuu­den et­si­mi­seen.

Ihmis­tie­teis­sä olen­nais­ta tai­taa olla tut­ki­mi­sen pro­ses­si. Esi­mer­kik­si ta­lous­tie­teel­li­seen to­tuu­teen uskoo tai ei sen mu­kaan, miten se sopii omaan ajat­te­luun. Vasta pe­reh­ty­mi­nen sii­hen, miten tut­ki­mus on tehty, saat­taa avata uusia näkö­kul­mia, opet­taa jo­tain.

Minun mie­les­tä­ni tie­teel­li­nen lä­hes­ty­mis­tapa täy­den­tää ih­mi­sen in­tui­tio­ta. Usein ei tie­ten­kään ole tar­jol­la mutu-tuntumaa kum­mem­paa tie­det­tä, mutta tie­teel­li­nen nöy­ryys on aina tar­jol­la ha­lua­vil­le ja laput voi ottaa pois sil­mil­tä. (Vaikk­ei se kyllä help­poa ole)

Jännä aja­tus, että ihmis­tie­teis­sä to­tuus on liik­ku­va maali.

Missä olo­suh­teis­sa esi­mer­kik­si it­sek­kyys tai yh­tei­söl­li­syys vah­vis­tuu tai heik­ke­nee? Mikä saa ih­mi­set us­ko­maan tiet­tyyn ideo­lo­giaan?

Mitä ky­sy­myk­siä nyky­ajan ta­lous­tie­tei­li­jät mah­ta­vat päh­käil­lä?