Sisällysluettelo

Jo­ri­noi­ta

Päh­käi­lyä isois­ta ja vähän pie­nem­mis­tä­kin asiois­ta: Em­pa­tia, terve järki, uus­fa­sis­mi, po­pu­lis­mi, ruo­kam­me, ...

2023, 2024


Heikin pohteita > Jorinoita > Varoittava johdanto jorinoihin (2024-11-22)

Va­roit­ta­va joh­dan­to jo­ri­noi­hin

Ihan lä­päl­lä, (mutta en kän­nis­sä) kir­ja­sin tähän täy­sin fik­tii­vi­sen ys­tä­vä­po­ru­kan hö­pi­nöi­tä maail­man me­nos­ta. En tie­ten­kään voi ottaa vas­tuu­ta hei­dän pu­heis­taan, mutta pyy­dän kui­ten­kin nöy­rim­mäs­ti an­teek­si jo näin etu­kä­teen, JOS jos­tain mi­nul­le kä­sit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä joku teis­tä herk­kä­hi­piäi­sis­tä louk­kaan­tuu HEI­DÄN hö­pi­nöis­tään.

2024

Ys­tä­vyk­set täy­den­tä­vät ku­vi­tel­mis­saan ja en­nak­ko­luu­lois­saan ole­via auk­ko­ja wiki­pe­dian vii­sauk­sil­la ja teko­älyn heil­le ker­to­mal­la, joten tie­det­tä hei­dän jut­tun­sa eivät ole, vaan ke­tä­pä tie­teel­li­set to­tuu­det ny­kyään kiin­nos­ta­vat.

Mie­les­tään he kuu­lu­vat si­vis­ty­neis­töön, mutta pilk­kaa­vat myr­kyl­li­ses­ti niitä, jotka le­vit­tä­vät us­ko­muk­siaan ja en­nak­ko­luu­lo­jaan to­tuu­te­na vaik­ka sa­maan sor­tu­vat it­se­kin.

Monen Nobel-kir­jan en­sim­mäi­set luon­nok­set ovat kuu­lem­ma ol­leet kökköä luet­ta­vaa.

Ast­rid Lind­gren ker­toi su­ju­van teks­tin sa­lai­suu­dek­si: "Kirja pitää kir­joit­taa uu­del­leen niin monta ker­taa, että itseä ei siinä enää mi­kään häi­rit­se."

En ole Nobel-kir­jai­li­ja enkä Ast­rid Lind­gren. Minua teks­ti­ni al­ka­vat tym­piä kerta ker­ral­ta enem­män, vaik­ka niitä miten kor­jai­li­sin. Täl­lais­ten jut­tu­jen hink­kaa­mi­nen hau­taan asti ei muu­ten­kaan sovi luon­teel­le­ni. Ehken roh­ke­ne pal­jas­taa, etten yrit­tä­mäl­lä­kään ky­ke­ne sa­maan kuin maailman­kir­jal­li­suu­den hui­put.

Nämä jo­ri­nat eivät sovi val­miik­si mie­tit­ty­jä aja­tuk­sia kai­paa­vil­le. It­seä­ni kiin­nos­taa, minne kaik­kial­le aja­tuk­se­ni rön­syi­le­vät, kun pääs­tän ne va­paak­si.

Jos yri­tän tii­vis­tää ja sel­keyt­tää jut­tu­ja­ni, niis­tä ki­tey­tyy vain kli­sei­siä it­ses­tään­sel­vyyk­siä. Jän­nät oudot aa­vis­te­lut ha­ta­ri­ne pe­rus­te­lui­neen hä­viä­vät. Tyl­sää! Tyl­sää!

Eräs kal­lon­ku­tis­ta­ja huo­maut­ti, että mi­nul­la on kol­mes­ta vii­teen eri näkö­kul­maa asioi­hin. Näis­sä jo­ri­nois­sa on kuusi eri hen­ki­löä, että kaik­ki näkö­kul­ma­ni sai­si­vat luon­te­vas­ti tilaa. Kuu­den­nen hen­ki­lön teh­tä­vä on hou­ku­tel­la esiin se yksi mi­nul­ta puut­tu­va näkö­kulma.

Hen­ki­löt

Eino Ei­li­sen mielestä yhteisiä asioita pitää hoitaa vanhalla tutulla ja hyväksi koetulla tavalla. Siksi Eino kaipaa perinteisiä arvoja kunnioittavaa vahvaa johtajaa, joka jämäkästi pitää vaaralliset väärinajattelijat ja muut haahuilijat kurissa ja torjuu isänmaalle vieraat kulttuurivaikutteet.

Einon mie­les­tä lain suoja ja sanan­va­paus kuu­luu kai­kil­le asial­li­ses­ti käyt­täy­ty­vil­le kun­non ih­mi­sil­le.

Eino uskoo oman ja kal­tais­ten­sa "ter­veen jär­jen" kaik­ki­voi­puu­teen. Siis aika ta­val­li­nen ih­mi­nen.

🍃   🍃   🍃   🍃   🍃

Unto Unek­si­jan mielestä menneen maailman viisaudet pitää hylätä. "Men­nei­den ai­ko­jen 'vii­sauk­siin' luot­ta­mi­nen on kuin tui­jot­tai­si ou­dol­la vuo­ris­to­tiel­lä pe­ruu­tus­pei­liin." Tulevaisuus ei ole uusi eilinen. "Future ain't what it used to be."

Unto kun­nioit­taa kai­ken­lai­sia nä­ke­myk­siä, vaik­ka saar­naa­vas­ta tyy­lis­tään voisi muuta luul­la:

"Ku­kaan ei ole kos­kaan on­nis­tu­nut ta­ko­maan "vää­rin­ajat­te­li­joil­le" jär­keä pää­hän", muistuttaa Unto.

"Jos jak­saa ys­tä­väl­li­ses­ti ky­sel­lä ja kuun­nel­la, saat­taa pääs­tä jy­väl­le, mistä toi­sen pää­hän on ker­ty­nyt kä­sit­tä­mät­tö­miä aja­tuk­sia. Saat­taa­pa ju­tus­tel­les­sa pal­jas­tua oman­kin ajat­te­lun ou­touk­sia. Tär­kein­tä on vält­tää ad­re­na­lii­nin eri­tys­tä, koska ad­re­na­lii­ni tekee ih­mi­sis­tä höl­mö­jä."

"Mitä vah­vem­pi mieli­pide ali­ta­jun­ta­ni syö­ve­reis­tä pul­pah­taa, sitä pe­rus­teel­li­sem­min mie­tin, onko siinä mi­tään jär­keä." (Oikeasti Unton ajatus ei kulje ihan noin.)

Ih­mi­nen uskoo ole­van­sa oi­keas­sa vaik­ka tosi­asiat muuta to­dis­ta­vat: "Ol­la­ko it­seen­sä tyy­ty­väi­se­nä jäärä­päi­ses­ti vää­räs­sä vai nöyr­tyä­kö kuun­te­le­maan mui­den­kin aja­tuk­sia?" Kas siinäpä pulma. Kestääkö ego uuden oppimista ja vanhan poisoppimista?

Vaik­ka rii­dan­kyl­vä­jät le­vit­tä­jät kaik­kial­le myrk­ky­jään, Unto uskoo, että ih­mis­ten enem­mis­tö kaut­ta maail­man

Yh­teis­työn vie­rai­den ih­mis­ten kans­sa Unto aloit­taa va­ro­vai­sen luot­ta­vai­ses­ti. "Kun ketkuille antaa so­pi­vas­ti köyt­tä, ne hirt­täy­ty­vät sii­hen." Kun luottamuksen väärinkäyttäjät paljastuvat, heidät voi dumpata ketkujen kaatikselle ja loppujen kanssa tehdä kaikkea kivaa ja hyödyllistäkin.

Unton mie­les­tä li­be­raa­li demo­kra­tia on kai­kes­ta ta­pah­tu­nees­ta huo­li­mat­ta ainoa in­hi­mil­li­ses­ti toi­mi­va tapa sopia yh­tei­sis­tä peli­sään­nöis­tä. Tar­vi­taan ra­ken­ta­vaa kan­sa­lais­kes­kus­te­lua niin, ettei tule ää­nes­tet­tyä fii­lis­poh­jal­ta miet­ti­mät­tä ne­nään­sä pi­dem­mäl­le. Vää­rän­hen­ki­ses­sä vaali­tais­tois­sa fii­lik­sis­tä pääl­lim­mäi­sek­si nou­se­vat rii­dan­kyl­vä­jien nos­tat­ta­mat viha, pelko ja it­se­käs lyhyt­nä­köi­nen ah­neus.

Li­be­raa­li demo­kra­tia edel­lyt­tää, että jo­kai­nen kes­tää kii­vas­tu­mat­ta har­mis­tuk­sen­sa siitä, että muut eivät halua ihan samaa kuin itse.

Pää­tök­siä teh­des­sä peli on puo­lik­si me­ne­tet­ty, jos jou­du­taan ää­nes­tä­mään. Var­sin­kin, jos ää­nes­tys­tulos menee mel­kein tasan. Ihan­ne­ta­pauk­ses­sa demo­kra­tias­sa käy­dään ra­ken­ta­vaa kes­kus­te­lua — dia­lo­gia — ja ää­nes­te­tään vain, jos ei pääs­tä yh­teis­ym­mär­ryk­seen. Sel­lai­seen yh­teis­ym­mär­ryk­seen, joka ei ole hä­mä­rien leh­män­kaup­po­jen kaut­ta saa­vu­tet­tu yh­tei­sen edun kan­nal­ta huono komp­ro­mis­si.

Unton mie­les­tä yl­lät­tä­vän moni toi­voo dik­taat­to­ria, joka pa­kot­taa muut elä­mään niin kuin hän ha­luaa. Ja dik­taat­to­ri­han antaa ym­mär­tää, että pa­kot­taa NE elä­mään niin kuin ME. Vielä hul­lum­paa, ih­mi­set an­ta­vat ka­ris­maat­ti­sen kan­san­vil­lit­si­jän muo­ka­ta toi­veen­sa ja ha­lun­sa mie­len­sä mu­kai­sik­si.

Toi­set kai ajat­te­le­vat, että dik­taat­to­ria nöy­räs­ti nuo­les­ke­le­mal­la saa kaik­kea kivaa: eri­oi­keuk­sia, val­taa, luvan kah­mia dik­taat­to­rin kan­san­vi­hol­li­sik­si lei­maa­mien omai­suut­ta, ... !

Moni ereh­tyy luu­le­maan, että heit­täy­ty­mäl­lä dik­taat­to­rin ka­ve­rik­si, dik­taat­to­ri on vasta­vuo­roi­ses­ti hä­nel­le lo­jaa­li ka­ve­ri. Jot­kut kai ar­ve­le­vat, että nöy­ris­te­le­mäl­lä on tur­vas­sa des­poo­tin mieli­val­lal­ta.

Mitä huo­nom­min demo­kra­tia toi­mii, sitä hul­lum­pia tyyp­pe­jä kansa­kun­tien joh­toon nou­see. Suuri­egoi­set joh­ta­jat eivät ky­ke­ne ra­ken­ta­vaan vuoro­puhe­luun.

Unto on siis maailman­pa­ran­ta­ja — "kukka­hattu­täti". Siis aika ta­val­li­nen ih­mi­nen Un­to­kin. Toki eri lail­la ta­val­li­nen kuin Eino.

🍃   🍃   🍃   🍃   🍃

2100-lu­vul­le si­joit­tu­vaa tie­teis­ta­ri­naa kir­joit­ta­va Tytti Tu­le­vai­suus yrittää eläytyä aikamatkailijaksi, joka kommentoi meidän 2020-lukulaisten touhuja 2100-luvun alun näkövinkkelistä.

Me 2100-luvun ih­mi­set kär­sim­me höl­möyk­sis­tän­ne jok­seen­kin niin kuin tie­teen­ne en­nus­taa. Toi­sin kuin te, pon­nis­te­lem­me yh­des­sä sel­viy­tyäk­sem­me tei­dän ai­heut­ta­mis­tan­ne vai­keuk­sis­ta. Mikä teis­sä pi­la­si elin­ym­pä­ris­töm­me?

  • Olit­te ah­nei­ta ja it­sek­käi­tä, mikä tu­ho­si kes­ki­näi­sen luot­ta­muk­sen ja esti yh­teis­työn;
  • Sor­ruit­te älyl­li­seen epä­re­hel­li­syy­teen. Kiel­täy­dyit­te us­ko­mas­ta tie­teel­li­siä tosi­asioi­ta, koska ne vaa­ti­vat muu­tos­ta mu­ka­vaan elä­mään­ne.
  • Nos­tit­te val­taan vähä-älyi­siä ja tie­tä­mät­tö­miä "vah­vo­ja" harhaanjohtajia, koska he va­kuut­ti­vat teil­le, että ikä­vät to­tuu­det ovat val­het­ta ja mu­ka­van­kuu­loi­set val­heet totta.
  • Ää­nes­tit­te joh­ta­jik­si ka­ris­maat­ti­sia nar­sis­te­ja, koska he lu­pa­si­vat tehdä juuri tei­dän kan­sas­tan­ne kaik­kien kun­nioit­ta­man ja pel­kää­män rik­kaan mahti­val­tion.
  • Kiel­sit­te ihmis­arvon muil­ta kuin oman "hei­mon­ne" jä­se­nil­tä.

Jou­dum­me pon­nis­te­le­maan kor­ja­tak­sem­me, mitä pi­la­sit­te, pi­tääk­sem­me maa­pal­lon elin­kel­poi­se­na, mutta pon­nis­te­lem­me on­nel­li­si­na yh­des­sä. Meil­lä ei mul­kut juhli.

🍃   🍃   🍃   🍃   🍃

10, 13 ja 15 vuotiaat Aino, Ilja ja Olayinka puuhailevat omiaan milloin missäkin, mutta aika ajoin jäävät kuuloetäisyydelle pelaamaan lautapelejä. Aino on kotoisin Itä-Suomesta, Ilja muuttanut vanhempiensa mukana Siperiasta 5-vuotiaana ja Olayinka on Itä-Kongosta pakolaisleirin kautta Suomeen viisi vuotta sitten päätynyt orpo.

"Ai­kuis­ten pu­heet kiin­nos­ta­vat, mutta tun­tuu, ett­eivät he kai­paa meitä mu­kaan kes­kus­te­luun. Vas­taa­vat sen­tään asial­li­ses­ti, jos 'kes­key­täm­me' ja ky­sym­me jo­tain. Hö­pis­köön 'vii­sai­ta' kes­ke­nään."

Lai­tan ju­tus­te­lun se­kaan "lai­nauk­sia" so­siaa­li­ses­ta me­dias­ta:

"Uu­sim­man tie­teel­li­sen huip­pu­tut­ki­muk­sen mu­kaan tiede on taas vää­räs­sä!"

Pa­ris­sa vii­kos­sa tämän ta­soi­nen huuhaa-trollaus saat­taa kas­vaa tie­teel­li­sen to­tuu­den ylit­tä­väk­si some-totuudeksi.

Ys­tä­vyk­set ovat­kin sul­ke­neet kän­nyk­kän­sä, ett­eivät sor­tui­si huk­kaa­maan ai­kaan­sa some-öyhötyksen kom­men­toin­tiin, vaan on­nis­tui­si­vat kes­kit­ty­mään olen­nai­seen ja kes­kus­te­le­maan si­vis­ty­nees­ti. Pää­tös ei aivan pidä, vaan vai­vih­kaa kukin vuo­rol­laan vil­kai­see "tär­keim­piä" some-kanaviaan.

Tähän jat­kok­si pu­toi­lee sa­tun­nai­ses­ti jo­ri­noi­ta yksi ker­ral­laan.


Heikin pohteita > Jorinoita > Yritysvetoinen kehitysyhteistyö (2024-12-18)

Yri­tys­ve­toi­nen ke­hi­tys­yh­teis­työ

Eino: Vih­doin­kin Suomi siir­tyy yri­tys­ve­toi­seen ke­hi­tys­yh­teis­työ­hön. Ra­ken­nam­me Af­rik­kaan niin vi­reän ta­lou­den, ettei po­ruk­ka enää halua siel­tä Eu­roop­paan. Eipä enää mene ke­hi­tys­apu Kankkulan kai­voon.

Unto: Jos yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­set Af­ri­kas­sa oli­si­vat edes puo­lik­si niin hyvät kuin Suo­mes­sa, ehkä en­tis­tä har­vem­pi si­kä­läi­nen ha­luai­si tulla tähän ra­sis­ti­seen maa­han ou­toon soh­joi­seen.

Tytti: So­pii­ko, että lu­kai­sen ku­vauk­sen maail­mas­ta, jossa kir­ja­ni "Esi-isien pe­rin­tö" hen­ki­löt elä­vät? Kii­tos. Eläm­me vuot­ta 2101.

Kauan kesti, ennen kuin eu­roop­pa­lai­set ää­nes­tä­jät ym­mär­si­vät, että omaan yli­ver­tai­suu­ten­sa sul­keu­tu­mi­nen ei toi­mi­nut, koska Eu­roop­pa ei oi­keas­ti ollut yli­ver­tai­nen eikä oma­va­rai­nen.

Vuo­den 2050 po­liit­tis­ten mul­lis­tus­ten jäl­keen po­pu­lis­tit vai­men­si­vat pu­hei­taan ulko­maa­lai­sis­ta uh­kaa­vi­na talibaaneina ja loi­si­vi­na elin­taso­pa­ko­lai­si­na. Yh­teis­työtä ke­hit­ty­vien mai­den kans­sa ei enää ku­vat­tu Kankkulan kai­vok­si. Ei-synty­pe­räi­sen suo­ma­lai­sen nä­köi­siä työtä­te­ke­viä veron­mak­sa­jia ei enää sa­vus­tet­tu pa­la­maan "ta­kai­sin ko­tiin­sa". Vähän kou­lu­te­tuil­le­kin maa­han­muut­ta­jil­le tuli tar­jol­le mui­ta­kin kuin orjan hom­mia pi­meil­lä työ­mark­ki­noil­la. Per­heen­kin sai tuoda mu­ka­naan vaik­ka Eu­roo­pan ulko­puo­lel­ta, jos tyy­tyi sii­hen, että Suo­mes­sa vähän kou­lu­te­tun palk­ka ei ki­tuut­te­lua kum­mem­paan elä­mään riit­tä­nyt.

Eu­roop­pa­lai­sis­ta yli­ver­tai­sis­ta ar­vois­ta pu­hut­tiin enää hil­jaa omas­sa pii­ris­sä. Väes­tön­vaih­don uhas­ta ei siel­lä­kään. Po­pu­lis­tit eivät enää on­nis­tu­neet lei­maa­maan kaik­kea eri­lais­ta ja ek­soot­tis­ta ulko­puo­li­sek­si uhak­si. Ute­liai­suu­des­ta tuli muo­tia ja rea­lis­mi voit­ti alaa: Niin omas­sam­me kuin mui­den­kin kult­tuu­reis­sa on hyvää ja huo­noa ja iso osa eri­lai­suu­des­ta on ihan vaan eri­lai­suut­ta.

Öyhöt eivät enää roh­jen­neet hyö­kä­tä nii­den kimp­puun, jotka in­nos­ti­vat eri­lais­ten kult­tuu­rien rin­nak­kais­eloon — eri kult­tuu­rien par­hai­den puo­lien yh­dis­tä­mi­seen ja höl­möyk­sien kar­si­mi­seen ys­tä­väl­li­ses­ti kes­kus­tel­len.

Af­ri­kas­ta eu­roop­pa­lai­sil­la oli monia eri­lai­sia kä­si­tyk­siä: Kaik­ki ra­joit­tu­nei­ta, osa vää­riä. Alet­tiin ym­mär­tää, että he­del­mäl­li­nen yh­teis­työ vaa­tii sy­väl­lis­tä ym­mär­rys­tä vie­rais­ta kult­tuu­reis­ta. Puo­lin ja toi­sin. Pel­käs­tään Af­rik­ka on val­ta­va man­ner, jossa on monia eri­lai­sia kult­tuu­re­ja ja ih­mi­set elä­vät mo­nis­sa eri­lai­sis­sa olois­sa. Af­ri­kas­sa on monen­lais­ta yrit­tä­mis­tä.

Kiina oli al­ka­nut in­ves­toi­da Af­rik­kaan jo 2020-lu­vul­la. Kii­nan kult­tuu­ri­kes­kuk­set al­koi­vat opet­taa af­rik­ka­lai­sil­le kii­nan kiel­tä, kult­tuu­ria ja kii­na­lais­ta to­tuut­ta maailman­po­li­tii­kas­ta. "Vasta­pal­ve­luk­sek­si" Kiina sai luon­non­va­ro­ja ja vil­je­lys­maata. Teh­tai­siin ja plan­taa­seil­le riit­ti hal­paa työ­voi­maa. !

Ame­rik­ka oli kä­per­ty­nyt rii­te­le­mään it­sen­sä kans­sa, joten siitä ei ollut kaup­pa­kump­pa­nik­si, joten Eu­roop­pa­kin alkoi ra­ken­taa yh­teyk­siä Af­rik­kaan. Af­rik­ka­lai­set oli­vat kyl­läs­ty­neet kii­na­lai­seen ko­lo­nia­lis­miin, joten heitä vie­hät­ti vuo­den 2050 jäl­kei­sen Eu­roo­pan asen­ne ja yh­teis­työ sujui hyvin.

Eino: Ehkä tuol­lais­ta­kin joku viit­sii lukea. Kui­vaa ja Eu­roop­pa-kiel­teis­tä.

Tytti: Tämä on vasta hah­mo­tel­ma ai­hees­ta. Oi­keas­taan hah­mo­tel­man luon­nos.

Tämä kohta kri­ti­soi Eu­roop­paa. Toi­saal­la kri­ti­soin nyky-Af­rik­kaa. Me 2100-lu­vul­la olem­me hy­väs­tä syys­tä kriit­ti­siä nyky­maail­mal­le. Eri­tyi­ses­ti ihmis­kun­nan ja­ka­mi­sel­le Eu­roop­paan, Af­rik­kaan, Kii­naan, Ame­rik­kaan, - -.

🍃   🍃   🍃   🍃   🍃

Tytti: Ke­hi­tys­yh­teis­työ on usein suun­nat­tu niin, että se tukee an­ta­ja­maan yri­tyk­siä. Eihän vaan yri­tys­ve­toi­nen ke­hi­tys­yh­teis­työ ole peite­ta­ri­na hyö­dyt­tö­mäl­le yri­tys­tuel­le? Po­lii­ti­kot ja­ka­vat vero­va­ro­ja kan­nat­ta­jil­leen ja tu­ki­joil­leen ei­vät­kä pa­rem­man tu­le­vai­suu­den hy­väk­si. Sama juttu Suo­mes­sa ja Af­ri­kas­sa. It­sel­le ja omal­le hei­mol­le kah­mi­taan pa­rem­man tu­le­vai­suu­den ra­ken­ta­mi­seen tar­koi­tet­tu­ja yh­tei­siä va­ro­ja.

Unto: Niin­pä. Yri­tys­ve­toi­nen ke­hi­tys­yh­teis­työ? Ve­tä­vät­kö suo­ma­lai­set vai pai­kal­li­set yri­tyk­set? Kau­pal­li­ses­sa yh­teis­työs­sä kor­rup­toi­tu­nut an­ta­ja ja kor­rup­toi­tu­nut vas­taan­ot­ta­ja löy­tä­vät hel­pos­ti toi­sen­sa ja kan­sa­lais­yh­teis­kunta jää ilman.

Eino: Af­rik­ka on poh­jal­la kor­rup­tio­in­dek­sis­sä ja Suomi hui­pul­la.

Tytti: Hui­pul­la, mikä ei kyl­lä­kään ole järin kor­kea. Suo­ma­lais­ta kor­rup­tio­ta ei osata eikä ha­lu­ta mi­ta­ta. Ei edes tun­nis­te­ta kor­rup­tiok­si.

Eino: Ei tun­nis­te­ta, koska Af­rik­kaan ver­rat­tu­na kor­rup­tio Suo­mes­sa on tosi si­vis­ty­nyt­tä. Ja ei­kö­hän yri­tys­ve­toi­nen tar­koi­ta myös yri­tys­ra­hoit­teis­ta?

Unto: Mi­nis­te­ri tuos­ta puhui, niin ei­kö­hän kyse ole ke­hi­tys­yh­teis­työ­va­ro­jen suun­taa­mi­ses­ta yri­tyk­sil­le.

Eino: Hakukoneilkaa startup Africa! Tääl­tä löy­tyy vaik­ka mitä! Nämä po­ru­kat eivät haa­vei­le tu­kiai­sis­ta saati muu­tos­ta Eu­roop­paan. Näi­den kans­sa voisi tehdä var­si­nais­ta win-win yh­teis­työtä.

Unto: Joo, kaik­kien kan­nat­taa pe­reh­tyä tuo­hon puo­leen Af­ri­kas­ta.

Tytti: Hän uskoi jopa mai­nok­siin ... Säe vanhasta iskelmästä. Noihin sivustoihin kannattaa perehtyä, kunhan ymmärtää, että ihan kaikki mainokset eivät ole totta eivätkä varsinkaan koko totuus Afrikasta.

Eino: Eipä tie­ten­kään, mutta tämä on tär­keä päi­vi­tys pö­lyt­ty­nei­siin Af­rik­ka-mieli­ku­viin.

Ke­hi­tys­apu on ollut ty­pe­rää vas­tik­kee­ton­ta an­ta­mis­ta. Ei ole ym­mär­ret­ty vii­saut­ta:

"Anna mie­hel­le kala ja hän on kyl­läi­nen päi­vän. Opeta hänet ka­las­ta­maan ja hän elät­tää it­sen­sä ja per­heen­sä loppu­elä­män­sä."

Tytti: Mie­hel­le! Niin just.

Ei­kö­hän jo kivi­kau­del­la kala­ve­sien ää­rel­le aset­tu­neet osan­neet ka­las­taa ja opet­ta­neet lap­sen­sa ka­las­ta­maan. Eivät ka­las­ta­jat vie­ras­maa­lais­ten maa­kra­pu­jen neu­vo­ja tar­vit­se.

Vaan mitä tehdä, kun valta­me­rien takaa isot lai­vas­tot tu­le­vat ja troo­laa­vat af­rik­ka­lais­ten kala­vedet tyh­jik­si? Tu­le­vat ilman lupaa tai ovat os­ta­neet kor­rup­toi­tu­neel­ta hal­lit­si­jal­ta luvan ryös­tö­ka­las­tuk­seen. Sel­lais­ta yh­teis­työtä.

Tai mikä neu­vok­si, jos hal­li­tus vuok­raa hei­mon iki­ai­kai­set vil­je­lys- ja lai­dun­maat kii­na­lai­sel­le soija­plan­taa­sil­le 99 vuo­dek­si? Ei auta kuin muut­taa lä­him­män kau­pun­gin kaato­pai­kan ku­peel­le ros­kia ton­ki­maan.

Unto: Ba­naa­ne­ja, kaa­kao­ta yms. tuot­ta­vien kan­sain­vä­lis­ten yri­tys­ten pai­kal­li­set tytär­yh­tiöt ovat niin 'vel­kaan­tu­nei­ta' emo­yh­tiöil­le, ettei niil­lä "ole varaa" mak­saa kun­non palk­kaa pai­kal­li­sil­le työn­te­ki­jöil­le saati ve­ro­ja isän­tä­maal­le. Rahaa riit­tää hädin tus­kin viran­omais­ten ja mi­nis­te­rien lah­jo­mi­seen. Ka­ri­bial­la, Lon­toon ci­tys­sä tai muus­sa vero­pa­ra­tii­sis­sa toi­mi­va kirjelaatikko-emoyhtiö ostaa ba­naa­nit, lisää hin­taan nol­lan pe­rään ja myy maailman­mark­ki­noil­le.

Eino: Ovat­ko­han nuo ur­baa­ne­ja le­gen­do­ja? Eikä af­rik­ka­lai­nen kor­rup­tio ole mei­dän vi­kam­me. Lait­tai­si­vat rosvo­her­rat van­ki­laan.

Unto: Van­ki­laan voit jou­tua, jos kil­pai­le­va rosvo­herra ha­luaa kaa­pa­ta yri­tyk­se­si.

Maas­sa, jossa pätee vii­saus "Miksi pal­ka­ta asian­ajaja, kun voi ostaa tuo­ma­rin?", ei ole helppo saada rosvoherroja kuriin.

Tytti: Öljy ja muut maa­perän rik­kau­det kor­rup­toi­vat maan kuin maan Nor­jan kal­tai­sia poik­keuk­sia lukuunottamatta. Os­ta­jien pi­täi­si var­mis­taa, että rahat maa­perän rik­kauk­sis­ta me­ne­vät kan­sal­le, mutta on pal­jon hal­vem­paa mak­saa 10% öljyn käy­väs­tä hin­nas­ta kor­rup­toi­tu­neel­le hal­lin­nol­le kuin käypä hinta, josta kan­sa­kin saisi osan­sa.

Eino: Ellet lahjo, pai­kal­li­nen pai­kal­li­nen hal­li­tus myy kai­vos ja -po­raus­oi­keu­det kii­na­lai­sil­le tai ve­nä­läi­sil­le.

Unto: Niin­pä. Kaup­paa on rei­lua ja epä­rei­lua. Sulle-mulle-kansalle-ei-mitään diilejä on hel­pom­pi ja kan­nat­ta­vam­pi tehdä kuin käydä rei­lua kaup­paa. Siksi win-win-loose on glo­baa­li kaup­pa­tapa.

Jos luon­non­va­ro­jen myyn­ti­tu­lois­ta ei juuri mi­tään jää pai­kal­li­sen kan­san hy­väk­si, maan luon­non­va­ro­jen os­ta­mis­ta voi pitää va­ras­tet­tuun ta­va­raan ryh­ty­mi­se­nä — maan kan­sal­ta va­ras­ta­mi­se­na.

Eikä se, että maan hal­lin­to on mätä, oi­keu­ta va­ras­ta­maan kan­sal­ta.

Tytti: Vuo­den 2050 mul­lis­tus­ten myötä Eu­roop­pa he­rä­si sii­hen, että Kiina yrit­ti voit­taa puo­lel­leen af­rik­ka­lais­ten mie­let ja sy­dä­met. Vii­mei­ses­sä hä­däs­sä alet­tiin elää länsi­mai­sen si­vis­tyk­sen op­pien mu­kaan. Tuet­tiin yh­teis­työtä, jonka tuo­tot käy­tet­tiin pai­kal­lis­ten yh­tei­sek­si hy­väk­si kou­lu­tuk­seen, ter­vey­den­hoi­toon, yh­teis­kun­nan ins­ti­tuu­tioi­den ra­ken­ta­mi­seen ja yllä­pi­tä­mi­seen. Ope­tus­ta ja puo­luee­ton­ta tie­don­vä­li­tys­tä vah­vis­ta­mal­la tuet­tiin kan­sa­lais­yh­teis­kun­taa pi­tä­mään puo­liaan niin, että Af­ri­kan luon­non­va­ro­jen tuo­tot tu­li­vat kan­san hy­väk­si eikä ym­pä­ris­töä tu­hot­tu en­ti­seen mal­liin.

Eino: Te­ho­kas tie­don­vä­li­tys edis­tää myös dis­in­for­maa­tion le­vit­tä­mis­tä. Pu­ti­nin trollien soopa le­viää koko maail­maan. ISIS rek­ry­toi jul­maan jouk­koon­sa so­siaa­li­sen me­dian kaut­ta. Kiina va­leh­te­lee tie­tä­mät­tö­mien sil­mät kor­vat täy­teen.

Unto: Tar­vit­tai­siin­ko edes ke­hi­tys­yh­teis­työtä, jos glo­baa­liin kaup­paan saa­tai­siin rei­lut sään­nöt? Niin kut­su­tut ke­hit­ty­vät maat oli­si­vat ke­hit­ty­neet, jos nii­den kans­sa olisi käyty rei­lua kaup­paa. Tehty rei­lua yh­teis­työtä eikä käy­tet­ty hy­väk­si ko­lo­nia­lis­mis­ta toi­pu­vien mai­den heik­kouk­sia.

Tytti: Ko­lo­nia­lis­min ai­ka­na siir­to­maa­isän­nät käyt­ti­vät pai­kal­li­sia bul­vaa­ne­ja kup­paa­maan kan­saa. Pitää olla mel­koi­nen konna, että ryh­tyy moi­seen hom­maan. Siir­to­mai­den it­se­näis­tyes­sä siir­to­maa­isän­nät te­ki­vät kaik­ken­sa, että bul­vaa­nit pää­si­vät val­taan.

Eino: Ke­hi­tys­maat pitää kou­lut­taa hy­vään hal­lin­toon ja yrit­tä­mään. Miks­eivät pe­rus­ta omia kaa­kao­plan­taa­se­ja?

Tytti: Pa­has­ti kor­rup­toi­tu­nees­sa maas­sa on val­lal­la sel­lai­nen vapaa mafia­ta­lous, että suo­ma­lai­sil­la yrit­tä­mi­sen tai­doil­la ei sel­viäi­si hen­gis­sä.

Unto: Ih­mi­set ovat yrit­te­liäi­tä, mutta kun sys­tee­mi on mätä, re­hel­li­sel­lä yrit­tä­mi­sel­lä ei pär­jää. Mä­däs­sä sys­tee­mis­sä ke­hit­tyy mätä yrit­tä­mi­sen kult­tuu­ri, joka ei kan­san hyvin­voin­tia edis­tä.

Raha tuo val­taa ja valta tuo rahaa. Härs­kit pär­jää­vät tässä pe­lis­sä, vaik­ka eivät ym­mär­rä mi­tään toi­mi­van yh­teis­kun­nan ra­ken­ta­mi­ses­ta, ei­vät­kä ole moi­ses­ta edes kiin­nos­tu­nei­ta. Lah­jus­ra­ho­jen vas­taan­ot­ta­mi­nen on hel­pom­paa ja vaa­tii vä­hem­män osaa­mis­ta kuin kaa­kao­plan­taa­sin pe­rus­ta­mi­nen ja hoi­ta­mi­nen.

Tytti: Hal­lit­se­va eliit­ti ei halua hyvää hal­lin­toa. Vi­ral­lis­ten päät­tä­jien ja hei­dän taus­ta­vai­kut­ta­jien­sa valta ja vau­raus pe­rus­tu­vat huo­noon hal­lin­toon. Kaaos ja seka­sorto tar­joa­vat mah­dol­li­suuk­sia hä­mä­räl­le dealing-wheeling tou­hul­le, kun taas omai­suu­den suoja, demo­kra­tia, sanan­va­paus, riip­pu­ma­ton oi­keus­lai­tos, kou­lu­tet­tu kan­sa­lais­yh­teis­kunta - -, uh­kaa­vat kor­rup­tion he­del­mis­tä naut­ti­mis­ta.

Eino: Saat­te Af­ri­kan kuu­los­ta­maan niin läpi­mä­däl­tä, ettei sinne kan­na­ta mennä edes tu­tus­tu­mis­käyn­nil­le.

Unto: Sii­hen se multa aina lip­sah­taa. Tulee paa­sat­tua siitä, mikä suu­tut­taa. Har­mit­taa hy­vien tyyp­pien puo­les­ta niin, että unoh­taa puhua heis­tä.

Tytti: Niin­pä. Vasta ih­mis­ten kans­sa ju­tel­les­sa huo­maa, että maail­man ih­mi­sis­tä iso osa on mu­ka­val­la ta­val­la tutun oloi­sia.

Unto: Ja ikä­vät tyy­pit­kin ovat kaik­kial­la poh­jim­mil­taan jo­ten­kin saman oloi­sia.

Eino: Ehkä ihmis­ku­van­ne on niin ra­joit­tu­nut, ett­ette näe heis­tä koko to­tuut­ta. Pin­nan­alais­ta kie­rout­ta.

Tytti: Joka ei vie­ras­ta vihaa, on sini­sil­mäi­nen kukka­hattu­täti. Niin­kö?

🍃   🍃   🍃   🍃   🍃

Eino: Af­rik­kaa kier­tä­neet mi­nis­te­rim­me ovat ker­to­neet, mitä Af­rik­ka ha­luaa: Kau­pal­lis­ta yh­teis­työtä ja in­ves­toin­te­ja. Miks­emme täyt­täi­si Af­ri­kan toi­vei­ta?

Tytti: Hyvä pätkä kir­jaa­ni:

Eu­roo­pan joh­ta­jat heit­tä­vät vii­kon kei­kan Af­ri­kas­sa ja sen jäl­keen tie­tä­vät kai­ken laa­jan man­te­reen mais­ta, kult­tuu­reis­ta ja mil­jar­din ih­mi­sen toi­veis­ta. Ihan vaan jut­te­le­mal­la kor­rup­toi­tu­neen elii­tin kans­sa.

Maan kor­rup­tio­in­dek­sin pe­rus­teel­la voi hel­pos­ti pää­tel­lä, ha­luaa­ko pai­kal­li­nen johto in­ves­toin­tien tuo­ton lan­kea­van it­sel­leen vai kan­sal­le.

Suo­mes­sa­kin eh­do­tel­laan hank­kei­ta, joi­den ainoa ta­voi­te on saada alueel­le val­tion rahaa.

Unto: Af­ri­kas­sa on yli 50 eri­lais­ta maata ja monen­lai­sia joh­ta­jia. Eivät kaik­ki ole läpi­mätiä. Mutta kan­nat­taa toki sel­vit­tää, ym­mär­tä­vät­kö, miten edis­tää yh­teis­tä hyvää? Onko edes tul­lut moi­nen mie­leen? In­ves­toin­te­ja on monen­lai­sia.

Kor­rup­tio ei tar­koi­ta pel­käs­tään sitä, että pitää mak­saa 10% voi­te­lu­rahaa voi­dak­seen to­teut­taa jär­ke­viä hank­kei­ta. Pa­has­ti kor­rup­toi­tu­nut yh­teis­kunta toi­mii niin huo­nos­ti, että yh­teis­tä hyvää edis­tä­viä jär­ke­viä hank­kei­ta ei voi to­teut­taa.

Kor­rup­tio le­viää kaik­kiin yh­teis­kun­nan ker­rok­siin niin, ettei ku­kaan pär­jää "suo­ma­lai­sel­la re­hel­li­syy­del­lä". Kaik­ki ovat kor­rup­tion ar­moil­la.

Tytti: Moni yk­sit­täi­nen­kin Af­ri­kan maa on kult­tuu­ril­taan pal­jon moni­muo­toi­sem­pi kuin koko Eu­roop­pa. Eu­roo­pas­sa­kin yh­teis­työ tak­kuaa kult­tuu­ri­ero­jen ja kes­ki­näi­sen luot­ta­muk­sen puut­teen takia ja demo­kra­tian, oi­keus­val­tion ja yh­tei­sek­si hy­väk­si aher­ta­mi­sen ar­vos­tus on las­kus­sa Eu­roo­pas­sa. Ei meis­tä ole neu­vo­jik­si.

Ih­mi­set ovat kaik­kial­la poh­jim­mil­taan saman­lai­sia, mutta jou­tu­vat elä­mään maas­sa maan ta­val­la. Monet ha­lua­vat paeta maan­sa kor­rup­tio­ta. Us­ko­vat, että voi­si­vat tääl­lä pär­jä­tä re­hel­li­sel­lä työl­lä vail­la pel­koa viran­omais­ten ja ri­kol­lis­ten mieli­val­las­ta.

Eino: Ää­nes­täi­si­vät eh­dok­kai­ta, jotka lait­ta­vat maat tavat kun­toon.

Unto: Mistä tu­le­vat sel­lai­set eh­dok­kaat? Tar­vi­taan puo­luei­ta, jotka ovat ai­to­ja kan­sa­lais­jär­jes­tö­jä ja vil­pit­tö­mäs­ti pyr­ki­vät edis­tä­mään kan­san yh­teis­tä hyvää.

Eikä se­kään mi­tään takaa. Meil­lä­kin EU-vaa­leis­sa sel­lai­sia puo­luei­ta oli tar­jol­la, mutta silti moni ää­nes­ti demo­kra­tia­vas­tai­sia po­pu­lis­ti­sia liik­kei­tä, jotka pilk­kaa­vat yh­tei­seen hy­vään pyr­ki­viä ih­mi­siä.

Toi­mi­van demo­kra­tian ra­ken­ta­mi­nen on vai­keaa, vaik­ka demo­kra­tiaa ha­lua­via yk­si­löi­tä on­nis­tui­si nou­se­maan hal­lit­se­vaan eliit­tiin.

Tytti: Eng­lan­ti kai ai­ka­naan demo­kra­ti­soi­tui, kun ku­nin­gas ei pär­jän­nyt so­dis­saan ilman vah­vis­tu­maan ja vau­ras­tu­maan pääs­seen por­va­ris­ton tukea.

Ko­lo­nia­lis­mi ehti pa­has­ti va­hin­goit­taa siir­to­mai­den kan­sa­lais­yh­teis­kun­tia ja hal­lin­toa. Siir­to­maa­isän­nät käyt­ti­vät pai­kal­li­sia bul­vaa­ne­ja, mafia­tyyp­pis­tä po­ruk­kaa kup­paa­maan kan­saa.

siir­to­maa­val­lat oh­jai­li­vat siir­to­mai­den it­se­näis­ty­mis­tä niin, että val­taan pääsi siir­to­mai­den bul­vaa­ne­ja jat­ka­maan ko­lo­nia­lis­tis­ta hy­väk­si­käyt­töä. Kyl­män sodan ai­ka­na suur­val­lat tu­ki­vat it­sel­leen lo­jaa­le­ja dik­taat­to­rei­ta.

Unto: Hie­man aut­taa, jos ih­mi­set osaa­vat lukea ja kir­joit­taa ja ovat pe­ril­lä maail­man me­nos­ta. Kou­lu­tus ja vapaa tie­don­vä­li­tys edis­tä­vät vas­tuul­lis­ta yh­tei­seen hy­vään pyr­ki­vää kan­san­val­taa.

Tytti: Mo­nis­sa mais­sa on kan­sa­lais­jär­jes­tö­jä, joil­ta voi oppia, miten voim­me edis­tää to­del­lis­ta ke­hi­tys­tä.

Jok­seen­kin kai­kis­sa ke­hit­ty­vis­sä mais­sa oli jo 2000-luvun alus­sa kan­sa­lais­jär­jes­tö­jä, ituja ai­na­kin. Vuo­den 2050 jäl­keen nii­den kans­sa yh­teis­työs­sä eu­roop­pa­lai­set jär­jes­töt ja tut­ki­jat al­koi­vat tukea niitä. Vähä vä­häl­tä kan­sa­lais­yh­teis­kun­nat on­nis­tui­vat demo­kra­ti­soi­maan mai­den­sa pää­tök­sen­tekoa ja hei­ken­tä­mään kor­rup­tio­ta. Eu­roop­pa­lais­ten tu­ke­mat kan­sa­lais­yh­teis­kun­nat an­toi­vat nuo­ril­le ai­kui­sil­le toi­voa tu­le­vai­suu­des­ta. Ri­kol­lis­jen­gien ja ter­ro­ris­tien hou­ku­tus vä­he­ni.

Unto: Kun­han va­lit­see oi­kein. Sini­sil­mäi­syy­des­tä va­roit­taa vitsi: "Nuori mies, jos ha­luat val­taa ja vau­raut­ta, pe­rus­ta us­kon­to tai kan­sa­lais­jär­jes­tö."

Eino: Tei­dän 'asian­tun­te­va' vies­tin­ne siis on, että yri­tys­yh­teis­työ ai­heut­taa pel­käs­tään va­hin­koa ellei epä­on­nis­tu al­kuun­sa.

Unto: Hups. Ei. Dy­naa­mi­nen yrit­tä­jä­hen­ki­nen po­ruk­ka, jolla on arvot koh­dal­laan, voi tehdä ih­mei­tä yh­des­sä pai­kal­lis­ten kans­sa.

Tytti: Jou­tu­nee­kin te­ke­mään ih­mei­tä.

Muis­tu­tim­me van­hois­ta vir­heis­tä. Kau­pal­li­nen "yh­teis­työ" on ollut epä­eet­tis­tä hy­väk­si­käyt­töä, mikä on ai­heut­ta­nut pal­jon va­hin­koa ke­hit­ty­vis­sä mais­sa.

Unto: Va­roi­tim­me haas­teis­ta. Af­rik­ka ei ole Eu­roop­pa.

Tytti: Eet­tis­tä win-win-win yri­tys­yh­teis­työtä, jossa py­ri­tään vil­pit­tö­mäs­ti edis­tä­mään kan­san hyvin­voin­tia, ei ole aiem­min ko­keil­tu. Tai siis ei tie­tääk­se­ni. En ole pe­reh­ty­nyt ke­hi­tys­tut­ki­muk­seen.

Unto: Tus­kin on pe­reh­ty­nyt hal­li­tuk­sem­me­kaan. Eivät tunnu muu­ten­kaan ar­vos­ta­van asian­tun­ti­joi­den nä­ke­myk­siä. Mieli­kuvat ja us­ko­muk­set ovat tut­kit­tua tie­toa hel­pom­pia so­vit­taa omaa ideo­lo­giaan.

Tytti: Suo­mes­ta käsin on mah­do­ton ym­mär­tää elä­mää Af­ri­kan eri kol­kis­sa. Ke­hi­tys­tut­ki­muk­seen pe­reh­ty­mi­nen olisi tär­keää.

Vähän epäi­lyt­tää, mah­taa­ko kau­pal­li­nen yh­teis­työ vä­hen­tää kor­rup­tio­ta, pa­ran­taa tyt­tö­jen mah­dol­li­suuk­sia kou­lun­käyn­tiin, vah­vis­taa yh­teis­kun­tien ins­ti­tuu­tioi­ta, vah­vis­taa demo­kra­tiaa ja oi­keus­val­tio­ta, ...

Eino: Eihän sen tar­vit­se kaik­kia on­gel­mia rat­kais­ta.

Unto: Kun­han jo­ten­kin var­mis­te­taan, että tou­hus­ta on pai­kal­li­sil­le ih­mi­sil­le enem­män hyö­tyä kuin hait­taa. Sen var­mis­ta­mi­seen tar­vit­tai­siin ke­hit­ty­viä maita tun­te­vien jär­jes­tö­jen ja tut­ki­joi­den apua.

"En­sim­mäi­sen puoli vuot­ta kes­ki­ty unoh­ta­maan, mikä on jär­ke­vää ja ar­vos­tet­tua koto-Suo­mes­sa. Seu­raa­vat puoli vuot­ta yritä oppia ym­mär­tä­mään, mikä vie­raas­sa kult­tuu­ris­sa on fik­sua. Sen jäl­keen saa­tat olla kypsä ra­ken­ta­vaan vuoro­puhe­luun pai­kal­lis­ten kans­sa."

Heikin pohteita > Jorinoita > Fasismi/populismi eilen, tänään, huomenna (2024-1-6)

Fa­sis­mi/po­pu­lis­mi eilen, tä­nään, huo­men­na

Eino: Eikö enää saa sanoa holo-hölinää holo-hölinäksi eikä toivoa, että isokyrpäiset maahantunkeutujat raiskaisivat suvakkihuorat? Eikö totuutta saa julistaa edes kännissä ja läpällä? Tosikot vievät meiltä sananvapautemme!

Unto: Tei­dän sanan­va­pau­ten­ne, joo. Vaan siitä kai tyk­käät, että ne jou­tu­vat van­ki­laan, jotka sa­no­vat fa­sis­tia fa­sis­tik­si.

Tammi­kuu 2024


Heikin pohteita > Jorinoita > Fasismi/populismi eilen, tänään, huomenna > Someöyhöjen sielunelämästä (2024-9-8)

Someöyhöjen sie­lun­elä­mäs­tä

Unto: Kirjoitin edellisyönä blogiini äärioikeiston ja uusfasismin samankaltaisuuksista.

Eino: Mitä some-kansa tykkäs?

Unto: Some-kansa tykkäs, että olen yks kakahousu runkkari ja hassahtanut SINI SILMÄNEN KUKKA HATTU-TÄTI, joka haluaa lennättää 1 luokassa kaikki maailman sekarotuiset PARTA LAPSET some-kansan rotupuhtaille kotikonnuille kantasuomalaisten VERON MAKSAJIEN ELÄTETTÄVÄKSI.

Tytti: Kakahousu?

Unto: Kaiketi öyhöjen järjestämän lasten kesäleirin tuotoksia. "Nuorna vitsa väännettävä"

Eino: Mon­ta­ko kom­ment­tia sait jut­tua­si?

Unto: Sata en­sim­mäis­tä jak­soin lukea. Osa pit­kiä vuo­da­tuk­sia.

Eino: Ihan­ko oi­keas­ti et löy­tä­nyt niis­tä muuta kuin kieli­oppi­vir­hei­tä ja tuol­lais­ta lap­sel­lis­ta änkyröintiä?

Unto: Noo, sain minä asiallistakin palautetta. Joku kehuikin ja muutama viisas sai minut tajuamaan, että monilla on perusteltuja syitä olla tyytymättömiä elämäntilanteeseensa — syytä katkeruutenkin.

Mutta sit­ten joku ma­si­noi lau­man öyhöttäjiä postaamaan son­taa. Se kar­kot­ti kaik­ki täys­päi­set kes­kus­te­li­jat.

Eino: Oliko kirjoituksesi taas ylimielistä ilkeää viisastelua täynnä käsittämättömiä sivistyssanoja?

Unto: Kirjoitin asiaa selkeästi arkikielellä, mutta on ihan sama, mitä kirjoitan ja miten. Riviöyhöt eivät harrasta älyperäistä ajattelua vaan tekevät lauman mukana, mitä lauman guru "suosittelee". Joku öyhöjen idoli antoi merkin — ehkä itse mestari puhalsi koirapilliinsä, että aloittamani keskustelut sopii sabotoida.

Vai­kut­taa siltä, että riviöyhöt odot­ta­vat kuola va­luen lupaa pääs­tä hu­vit­te­le­maan kiu­saa­mal­la puo­lus­tus­ky­vyt­tö­miä: Mitä hy­vän­sä mes­ta­ri suo­sit­te­lee, se on mo­raa­li­ses­ti oi­kein.

Tytti: Tun­tuu, että jot­kut öyhöistä ovat isoik­si vaan ei ai­kui­sik­si kas­va­nei­ta koulu­kiu­saa­jia. Öyhöäminen kai tun­tuu mu­ka­val­ta, voi­maan­nut­taa. Öyhöjengin laumauho pul­lis­tuu: "Kattokaa! Toi ei voi meil­le mi­tään!"

Unto: No juu. Öyhölampaat — riviöyhöt — ovat kuin koulu­kiu­saa­jan pesaajat, jotka lällättelevät kiu­saa­jan mu­ka­na. Koviksen seu­ras­sa on tur­vas­sa, kovis mel­kein it­se­kin.

Hil­jai­nen enem­mis­tö vält­te­lee kiu­sa­tun seu­raa ettei kiu­saa­jan huo­mio koh­dis­tui­si hei­hin. Pel­kää­vät, että kiu­sa­tun seu­ras­sa lei­mau­tuu sur­keak­si luuseriksi.

Tytti : Ai­kuis­ten kes­ken si­vus­ta­kat­so­jia kut­su­taan "tol­kun ih­mi­sik­si".

Koulu­kiu­saa­mi­ses­sa pa­hin­ta to­siaan­kin oli, että vaikk­en ty­pe­rys­ten lällättelystä vä­lit­tä­nyt, se esti nor­maa­lit ka­ve­ri­suh­teet. Uu­siin ka­ve­rei­hin tu­tus­tu­mi­nen on herk­kää hom­maa. Ei siitä mi­tään tule, jos ym­pä­ril­lä pyö­rii koko ajan lauma ty­pe­riä lällättelijöitä.

Eino: Unto, sinun ei kannata jatkaa somessa. Et kykene rakentavaan keskusteluun, jos luulet tuollaisia some-kirjoittajien motiiveista. Se, että kansa esittää näkemyksensä räväkästi, ei ole kiusaamista.

Kan­saa suu­tut­taa, kun te idea­lis­tit syyl­lis­tät­te heitä il­mas­ton­muu­tok­sen ja luon­to­kadon ai­heut­ta­mi­ses­ta, ym­pä­ris­tön saas­tut­ta­mi­ses­ta, lihan syön­nis­tä ja kai­kes­ta muus­ta muka pa­has­ta.

Unto: Kan­saa suututtaa! Pöh. Öyhöt ovat vain pieni osa meistä — kansasta.

Vies­tin­tuo­jat eivät syyl­lis­tä ke­tään. Ih­mi­nen ha­luaa tor­jua ikä­vät tosi­asiat mie­les­tään, joten po­pu­lis­tien on help­po ma­ni­pu­loi­da 'kansa' ko­ke­maan, että ikävien uutisten kertojat syyllistävät heitä.

Ikä­väl­tä mi­nus­ta­kin tun­tuu, kun joku huo­maut­taa siitä tosi­asias­ta, että ju­lis­tuk­se­ni ja te­ko­ni eivät täs­mää. Edis­tän il­mas­ton läm­pe­ne­mis­tä, koska en jaksa pi­his­tel­lä ku­lu­tuk­ses­ta niin pal­jon kuin pi­täi­si.

Jos liit­tyi­sin öyhöihin, voi­sin "puh­taal­la omal­la­tun­nol­la" polt­taa ben­saa va­paas­ti ja po­ru­kan mu­ka­na nau­res­kel­la il­mas­to­höm­päl­le.

Ih­mi­sil­lä on perus­tarve nähdä it­sen­sä hy­vä­nä tai vä­hin­tään­kin oi­keut­taa oma toi­min­tan­sa tois­ten sil­mis­sä ja sul­kea mo­raa­li­set risti­rii­dat ulko­puo­lel­le tai se­lit­tää ne jol­lain ta­val­la pois.

Yksi 'rat­kai­su' on hyö­kä­tä niitä koh­taan, jotka risti­rii­dois­ta muis­tut­ta­vat.

Tytti: Ei ole eri­tyi­ses­ti ke­nen­kään vika, että maail­ma on ajet­tu tähän ti­laan, mutta kaik­kien pi­täi­si tehdä jo­tain. Edes myön­tää, ett­emme voi jat­kaa en­ti­seen mal­liin.

Syyl­lis­ty­mi­nen on oma va­lin­ta. Mi­nua­kin no­lot­taa, etten ole ko­vin­kaan kum­moi­sel­la tar­mol­la edis­tä­nyt vih­reää siir­ty­mää enkä muut­ta­nut ku­lu­tus­tot­tu­muk­sia­ni, mutta en koe, että to­tuu­den ker­to­jat syyt­täi­si­vät minua tai ke­tään muu­ta­kaan maail­man ti­lan­tees­ta.

Eino : Joka ta­pauk­ses­sa kansa kokee, että hei­dän nä­ke­myk­siään — hei­dän työ­tään­kään — ei ar­vos­te­ta. "Asiat ovat niin kuin ne koe­taan."

Unto: Emme koe tosiasioita, vaan luulojemme herättämiä tuntemuksia. Luulot syntyvät harhaisen alitajuntamme synkissä syövereissä.

Tytti: Ihmis­mie­len ma­ni­pu­loi­jat liet­so­vat lauma­psy­koo­se­ja, koska lauma­psy­koo­sis­sa järki him­me­nee, ale­taan luul­la älyt­tö­miä ja koe­taan ihan hulluja — hallusinoidaan.

Eino: Asioita ne ovat luulotkin. Meidän pitäisi osata keskustella rakentavasti luuloistamme. Keskustella siitä, miksi koem­me asiat eri tavoin.

Unto: Minua ei inspiroi keskustella, miksi öyhöt ko­ke­vat, että olen tyhmä, törkyinen ja sinisilmäinen runkkari.

Minä koen, että pomoöykkärit haluavat olla kukkulan kuninkaita, haluavat kukkoilla tunkion — vaikka pienenkin — huipulla. Riviöyhöistä taas on mahtavaa kuulua kukkulan kuninkaan jengiin. Olla turvassa pomokukon siipien suojassa.

Öyhöille ei riitä vä­hem­pi kuin, että muut alis­tu­vat hy­väk­sy­mään hei­dän nä­ke­myk­sen­sä sel­lai­se­naan. Ellet alis­tu, olet nau­ret­ta­va vin­ku­ja, jota pilk­kaa­mal­la sopii hu­vi­tel­la. Öyhöjen nousu val­taan pitää kat­kais­ta al­kuun­sa.

Eino: Brys­se­lis­sä keekoilee yli­mie­li­siä kuk­ku­lan ku­nin­kai­ta. Sno­bit pu­hu­vat kie­lil­lä ja nau­tis­ke­le­vat veron­mak­sa­jien ra­hoil­la samp­pan­jaa ja os­te­rei­ta. Mais­tui­si myös re­hel­li­sen työn te­ki­jöil­le.

Unto: Brys­se­lis­sä teh­dään hyö­dyl­lis­tä työtä. Jon­kun nekin hom­mat on hoi­det­ta­va. Brys­se­lin työ­myy­rät eivät voi mi­tään sille, että 'kansa' on ää­nes­tä­nyt sinne se­kaan muu­ta­man jou­ta­van keekoilijan.

Meil­lä­kin on hal­li­tus, pre­si­dent­ti, edus­kunta, oi­keus­lai­tos, ... Ilman työn­jakoa yh­teis­kunta ei toimi.

Tytti: No juu, mutta var­sin­kin alku­ai­koi­na osa toi­mit­ta­jis­ta in­nos­tui lii­kaa os­te­reis­ta, shamppanjasta ja ver­kos­toi­tu­mi­ses­ta Brys­se­lin te­ras­seil­la.

Mutta Unto, en­nak­ko­luu­lo­si saa­vat sinut ko­ke­maan ih­mi­set ihan vää­rin. Älä ajat­te­le kukon­poi­kia tun­kioil­la, kun ta­paat uusia ih­mi­siä. Muis­te­le kans­sa­si eri miel­tä ol­lei­ta tyyp­pe­jä, jotka ovat ol­leet ihan mu­ka­via. Hy­myi­le ja sano edes aluk­si jo­tain ys­tä­väl­lis­tä.

Eino: Jos tyy­pil­lä on auto, sano, että näyt­tää hyvin pi­de­tyl­tä. Älä mö­läy­tä, että tuo romu noki­va­sa­ra pi­täi­si vaih­taa Tes­laan.

Unto: Tiedän, tiedän, 'kansalla' on sähköallergia. Mutta pitääkö minun olla ystävällinen, vaikka tyyppi olisi pilkannut ja uhkaillut minua somessa?

Tytti: Pitää ... Tai ääh ... Ehkei sinun kannata yrittää. Pysyttele hiljaa — loitolla ainakin X:stä.

Arabi­kult­tuu­ris­sa neu­vot­te­lut aloi­te­taan sie­mai­le­mal­la kolme päi­vää kah­via ja jut­te­le­mal­la niitä näitä. Jos tulee olo, että ka­ve­ri on ok, ale­taan va­ro­vas­ti kier­rel­len tun­nus­tel­la, mistä asiois­ta ol­laan eri miel­tä, mistä samaa miel­tä.

Jos ka­ve­ri tun­tuu ok:lta, so­pi­muk­sen alle­kir­joit­ta­mi­nen on pelk­kä muo­dol­li­suus. Ellei, isän­tä kiit­tää koh­te­liaas­ti käyn­nis­tä ja vie­ras vielä vähän koh­te­liaam­min kah­vis­ta.

Meil­lä some-keskustelun kol­mas kom­ment­ti saat­taa olla "Hak­ka­pe­lii­tat­ko sopii Suo­men tal­veen? VEDÄ ITTES JO­JOON IDIOOT­TI!"

Eino : Ira­nis­sa ve­tä­vät nai­sen jo­joon, jos kaapu ei peitä nenää oikea­op­pi­ses­ti. Var­je­le­vat kuu­lem­ma nai­sia mies­ten pi­te­le­mät­tö­mäl­tä hi­mol­ta. Vaik­ka näitä py­kä­liä rus­tai­le­vat mul­la­hit ovat niin van­ho­ja äijän­käp­py­röi­tä, ett­eivät tiedä mi­tään hi­mos­ta.

Entä se saudi­lä­he­tys­töön poi­ken­nut ame­rik­ka­lai­nen toi­mit­ta­ja, jonka sau­dit sa­ha­si­vat pa­la­sik­si. Eikö hän kiit­tä­nyt kah­vis­ta?


Heikin pohteita > Jorinoita > Fasismi/populismi eilen, tänään, huomenna > Oma vikasi, ellet kestä huumoriani (2024-9-8)

Oma vi­ka­si, ellet kestä huu­mo­ria­ni

Eino: Pikkuisen mautontahan Unton saama palaute on, mutta sen verran pitää aikuisella miehellä olla huumorintajua, että tuollaisen satiirin kestää.

Tytti: Eihän tuollainen ole satiiria, ei huumoria ensinkään. Somelle tyypillistä kakaramaista lällättelyä, jonka tarkoitus on innostaa kaikki pilkkaamaan muita viisaampia.

Unto: Eino, sinullekin jakamani Trump- ja Putin- vitsit ovat tyylipuhdasta satiiria. Tuovat iskevästi ja oivaltavan hauskasti esiin heidän ajattelunsa köykäisyyden ja harhaisuuden.

On­nis­tu­nut sa­tii­ri hei­ken­tää dik­taat­to­rien pu­hei­den tenho­voi­maa. Pe­lok­kaat nuo­les­ke­le­vat koviksia, mutta lyt­tyyn nau­re­tun koviksen nuo­les­ke­le­mi­nen on noloa.

Tytti: Kaik­ki eivät nuo­les­ke­le dik­taat­to­rei­ta pe­los­ta vaan, koska ha­lua­vat olla koviksia ja alis­taa muita, mutta eivät us­kal­la ilman vah­van joh­ta­jan lupaa ja tukea.

Eino: Eli, siis, jos pilkkaan Unton sanomisia, olen asialliseen argumentointiin kykenemätön lällättelijä. Jos Unto pilkkaa minua, hän tuo hauskan iskevästi esiin typeryyteni.

Unto: Heh. No joo, tuon tapaista ihmisten huumorintaju on. Vastustajia ja kadehdittuja pilkkaava vitsi naurattaa, vaikka naurettaisiin hänen takapuolelleen tai peruukilleen.

Nau­ran, jos vitsi osuu pikku heik­kou­tee­ni ja vie huo­mion to­del­li­sis­ta höl­möi­lyis­tä­ni. Nau­ran myös vit­seil­le, jotka voi tul­ki­ta ke­huik­si.

Kekkoslandiassa lap­set som­mit­te­li­vat jää­ty­neis­tä hevon­kakan kik­ka­reis­ta or­ga­ni­saa­tio­kaa­vio­ta, mutta jou­tui­vat to­tea­maan: "Niin issoo paskoo ei täll torill oo, ett se Kekkoseks riittäis"

Kek­ko­nen nau­roi "huu­mo­rin­ta­jui­ses­ti", koska se li­sä­si kan­san­suo­sio­ta.

Mutta jos vitsi edes vih­ja­si Kek­ko­sen vir­heis­tä tai heik­kouk­sis­ta, vit­sai­li­ja sai mylly­kir­jeen eikä saa­nut tois­ta ti­lai­suut­ta jul­kais­ta vit­se­jään.

Eino: Harmiton huumori on hyvä tapa keventää keskustelua, eikö niin. Mutta jos joku meidän puolueesta edustaja heittää harmittoman vitsin, media leimaa koko puolueemme rasisteiksi, sovinisteiksi, yleisjulmureiksi ja diktaattorien ihailijoiksi.

Unto: Eri mieltä olevien mitätöinti pilkkaamalla ei ole harmitonta huumoria eikä ihmisarvoa loukkaavan tökerön pilkan väittäminen vitsiksi ole lieventävä asianhaara.

Tytti: "Harmittomia" rasistisia "vitsejä" kertova on kaksoiskieltä puhuva rasismin lietsoja. Rasistisen puheen väittäminen huumoriksi on pelkkää hämäystä, joka uppoaa tynnyrissä kasvaneisiin "tolkun" ihmisiin, jotka eivät osaa samaistua rasismin uhreihin. Rasisti ymmärtää rasistisen "huumorin" kannustukseksi jatkaa uhrien piinaamista.

Unto : Jul­muuk­sien vä­hät­te­ly vit­sai­le­mal­la tun­tuu pa­hal­ta.

Eino : Huu­mo­ri voi hel­pot­taa jul­muuk­sien ai­heut­ta­maa ah­dis­tus­ta. Se on keino pääs­tää pai­nei­ta.

Unto : Ehkä, jos oma po­ruk­kaa har­joit­taa jul­muuk­sia. Nau­re­taan oman­tun­non ääni kuu­lu­mat­to­miin.

Eino: Jos edustajamme heittää päivän puheenaiheesta pienen pilan, klikkijournalistit otsikoivat meidän tehneen taas kerran typerän lakialoitteen.

Unto: Heittelette populistisia koepalloja. Väitättekö niitä jälkikäteen vitseiksi vai ei, riippuu siitä, höynähtääkö "kansa" niitä kannattamaan.

Tytti: Nooh, on ok, että rohkenee ehdotella kaikenlaista, minkä vilpittömästi uskoo järkeväksi. Jos muuttaa mielensä, kannattaa mielenmuutos perustella.

Unto: Aloit­teen "pe­ru­mi­nen" väit­tä­mäl­lä sitä vit­sik­si on suun­nat­tu suu­rel­le ylei­söl­le. Omat tu­ki­jat ym­mär­tä­vät, että aloit­teen kans­sa ol­laan silti to­sis­saan tai aloi­te esi­tet­tiin alun­pe­rin­kin vain sot­ke­maan kes­kus­te­lua.


Heikin pohteita > Jorinoita > Fasismi/populismi eilen, tänään, huomenna > Populismi (2024-9-8)

Po­pu­lis­mi

Eino : Huu­mo­ri on hyvä tapa ke­ven­tää po­liit­tis­ta kes­kus­te­lua. Ei pönötetä kuo­le­man­va­ka­vi­na.

Unto : Hyvä po­liit­ti­nen sa­tii­ri ki­teyt­tää val­lan­pi­tä­jiin koh­dis­tu­van kri­tii­kin.

Tytti : Aika usein vit­sai­le­mal­la ja pilk­kaa­mal­la yri­te­tään mi­tä­töi­dä vas­tus­ta­jat ja hei­dän sa­no­man­sa.

Eino: Mussolini pyörinee haudassaan, kun ei oivaltanut, mikä teho vitsailulla on kansankiihottamisessa. Vai onko niin, että aito fasisti ei vitsaile?

Unto: Mussolini oli tosikko, mutta pari vitsiä heittämällä ei uusfasisti silti saa minulta synninpäästöä.

Tytti: Mussolini julisti mahtipontisesti väkevää vihaa muita kuin uskollisia kannattajiaan kohtaan. Mussolinin kaltainen naurettavan mahtipontinen mies vitsailemassa ... Ei se olisi toiminut.

Unto: Mus­so­li­ni mi­tä­töi vas­tus­ta­jan­sa käs­ke­mäl­lä musta­pai­tan­sa pa­hoin­pi­te­le­mään tai tap­pa­maan hei­dät. Uh­rien pilk­kaa­mi­nen olisi saat­ta­nut häm­men­tää Mus­so­li­niin ja uh­rien syyl­li­syy­teen to­sis­saan us­ko­via "tol­kun" ih­mi­siä.

Tytti: Ta­pe­tuk­si tu­le­mi­sen pelko tekee kan­san va­ro­vai­sek­si, mutta uh­rien — sor­re­tun kan­san san­ka­rien — pilk­kaa­mi­nen olisi saat­ta­nut suu­tut­taa ja vah­vis­taa vasta­rin­taa.

Unto: Tuskinpa Mussolini noin monimutkaiseen ajatteluun kykeni.

Eino: Ny­kyään meil­lä vit­sail­laan hyvän­tah­toi­ses­ti so­mes­sa ja vah­vim­mil­laan teh­dään so­mes­sa tappo­uh­kauk­sia. Lei­kil­li­nen uh­kaus riit­tää pur­ka­maan pai­neet. Some-tappelut kor­vaa­vat fyy­si­sen väki­val­lan.

Unto: Vai ovat­ko tappo­uh­kauk­set "nämä olisi hyvä tap­paa" -viestejä sekopäille? Pelottavia joka tapauksessa.

Tytti: "Sekopäät" kuulostaa pahalta. Hekin ovat ihmisiä ja heillä on kehitystarinansa.

Unto: Tapettujen kehitystarina jää kesken, mutta ihan OK, jos joku jaksaa perehtyä tappajien kehitystarinaan.

Tytti: Tosi harva syn­tyy tap­pa­jak­si, joten eipä hait­tai­si ym­mär­tää, onko tap­pa­jat vinksauttanut pa­huu­teen julma lap­suus, räyhäpoliitikkojen ja räyhäfundamentalistien har­joit­ta­ma kan­san­kii­ho­tus vai onko elä­mäm­me kaoot­ti­nen pro­ses­si: Riit­tää­kö pieni har­mit­to­man oloi­nen tuup­paus — vaik­ka­pa har­mi­ton vitsi, ta­lou­del­li­nen epä­onni, syr­jin­tä — kään­tä­mään elä­män pol­kum­me hy­väs­tä pa­haan.

🍃   🍃   🍃   🍃   🍃

Eino: On hienoa nähdä, kuinka valtiomiesmäisesti nykyiset poliitikkomme käyttäytyvät. Ei ole aihetta pelätä fasismia.

Tytti: Seuraatko politiikkaa televisiosta? Telkkarissa ja Hesarissa puheet on ihan eri kuin X(itterissä) ja TikTokissa.

Yhdet kat­soo telk­ka­ria, toi­set TikTokia — Yk­sil­le voi vetää yhtä roo­lia, toi­sil­le tois­ta. Oi­keas­ti po­li­tiik­ka on Jekyll ja Hyde mei­nin­kiä. Tästä mah­dol­li­suu­des­ta Mus­so­li­ni olisi ka­teel­li­nen.

Unto: Koska sosiaalisessa mediassa ihmiset seuraavat vain oman kuplansa "uutisia", populisti tai muu riidankylväjä voi kohdistaa jokaiseen kuplaan juuri siinä eläviä miellyttävän ja heihin uppoavan valheen.

Brexit-äänestyksessä kylän väki ää­nes­ti EU:ta vas­taan, koska face­book näyt­ti heil­le Brexit-väen mak­sa­mia "uu­ti­sia", joi­den mu­kaan EU:sta on heil­le pelk­kiä ku­lu­ja. EU:n syytä sekin, ettei kau­pas­ta saa­nut kan­san hi­moit­se­mia käy­riä kurk­ku­ja 😃

Vi­ral­li­sis­ta läh­teis­tä olisi näh­nyt, että EU-tuet oli kylän tär­kein tulon­lähde ja eh­do­tus kurk­ku­di­rek­tii­vik­si oli suo­rah­ko­ja kurk­ku­ja kas­vat­ta­vien yri­tys ra­joit­taa kil­pai­lua vai oliko se kaup­piai­den toive hel­pos­ti pa­kat­ta­vis­ta kur­kuis­ta.

Tytti: Onkohan kurkkudirektiiviä koskaan ollutkaan? Ehkä huhu siitä keksittiin kännissä ja läpällä. Kännisten keksinnöksi se kyllä toimi yllättävän hyvin.

Unto: Ehkä kurkkudirektiivi syntyi venäläisellä trollitehtaalla. Putinin trollithan tehtailevat hu­hu­ja EU-di­rek­tii­veis­tä sabotoidakseen EU:ta.

Tytti: Ja ehkä kännissä — Luulisi trollien ottavan votkaryypyn aina kun uusi valhe saa ensimmäiset 1000 tykkäystä.

Unto: Tuolla tahdilla ne sammuisivat kesken trollauspäivän.

Eino: Eihän EU-direktiivien hölmöyksiä paljastaneet mitkään trollit vaan ainakin eräs englantilainen toimittaja ja eräs parlamentin jäsen.

Tytti: Brexit-väki "paljasti" itse keksimiään valheita.

Unto: Pelottavaa ajatella, miten pahasti jo pelkän radion ja torikokousten varassa propagoinut Mussolini sai kansaa höynäytettyä.


Heikin pohteita > Jorinoita > Fasismi/populismi eilen, tänään, huomenna > Fasismiako? (2024-9-8)

Fa­sis­mia­ko?

Eino: Ettäkö politiikka on somessa Jekyll ja Hyde meininkiä? Teidän mielestänne nykypoliitikkoja siis sopii syyttää vaikkapa TikTok-fasisteiksi?

Unto: Joitain heistä sopii syyttää, mutta kuvaako 'fasismi' heidän tekemäänsä vahinkoa? Fasismille ei ole selkeää määritelmää, joten riippuu kuulijasta, miten fasismin ymmärtää.

Eino: Fasismista tulee mieleen Auschwitzin tuhoamisleiri ja sen sadistinen komendantti. Ja Mengele, se hullu "lääkäri", Kuoleman Enkeli. Kaikkea ilkeää tulee mieleen.

Unto: Enpä minäkään osaa ajatella fasistia julistamassa, että "kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina ..." Minun ymmärtääkseni ...

  • Fa­sis­ti ha­luaa uskoa kuu­lu­van­sa muita mah­ta­vam­paan jalo­ro­tui­seen herra­kan­saan, jolla on luon­non­oi­keus alis­taa muut kan­sat.
  • Has­sun risti­rii­tai­ses­ti fa­sis­ti kokee, että alem­pi­ro­tuis­ten bar­baa­rien vai­ku­tus uhkaa hänen yli­ver­tai­sen mah­ta­van ro­tun­sa puh­taut­ta ja kult­tuu­rin­sa pe­rin­tei­siä ar­vo­ja.
  • Fa­sis­ti ei ar­vos­ta demo­kra­tiaa eikä tasa­ve­rois­ta kes­kus­te­lua vaan jä­mäk­kää toi­min­taa vah­van joh­ta­jan ko­men­nos­sa.
  • Fa­sis­ti­nen Liike määrää, miten kuuluu ajatella. Kriittinen ajattelu on petturuutta ja oikeinajattelijoiden velvollisuus on laittaa väärinajattelevat petturit kuriin ja järjestykseen. "Yksi lauma, yksi ääni."
  • Fa­sis­ti ajat­te­lee että yk­si­lö on ereh­ty­väi­nen, mutta Liike ja sen Johtaja ei. Liik­keen jäsenellä on velvollisuuksia Liikettä kohtaan, ei oikeuksia, joten tehdään niin kuin Führer määräilee.

In Geor­ge Orwell’s 1984, doublethink is ingrained in every citizen: to “say that black is white when Party discipline demands it…[but] also the ability to believe that black is white, and more, to know that black is white.” When applied on a societal level, doublethink enables a sufficiently powerful higher authority to redefine the meaning of even seemingly objective facts.

(By Ca­me­ron Van de Graaf, Stanford Class of 2018)

Unto: Tuskinpa fasismista alun perin innostuneet haaveilivat keskitysleireistä. Höynähtivät mukaan Hitlerin pakkomielteeseen. Fasistinen mielenlaatu tosin teki lauman mukana höynähtämisen helpoksi.

Tytti: Fa­sis­min alku­ai­koi­na I maailman­sodan jäl­keen ih­mi­set in­nos­tui­vat ensi­si­jai­ses­ti po­pu­lis­ti­sis­ta pu­heis­ta, että he ovat sor­ret­tu­ja ja nöy­ryy­tet­ty­jä vää­ryy­den — eivät oman ty­pe­ryy­ten­sä — uh­re­ja ja fa­sis­mi pa­laut­taa hei­dän kun­nian­sa ja kos­taa nöy­ryyt­tä­jil­le. "Make Italy great again" , sanoi Mussolini. Italiaksi tietysti.

Eino: Ihan inhimillistä ja ymmärrettävää. Saksaa oli nöyryytetty ja italialaisten mielestä Italiaa ei palkittu riittävästi sen ansioista sodassa. Sodan sytyttivät monet typerät johtajat yhteisvoimin. Ei mikään "fasistinen" kansa ollut syyllinen.

Unto: Loukattuun kansallisylpeyteen vetoaminen saa osan kansasta riehaantumaan vähänkin isommissa valtioissa. Eivät kestä ajatusta olla tavallinen kansa tavallisten kansojen joukossa. Pienet kansat ja vähemmistöt ymmärtävät paremmin, että täällä ollaan kusiaisen valtuuksin. Muurahaisten keko nousee 'tavisten' yhteistyöllä.

Eino: I maailmansodan jälkeen politiikka oli kaoottista ja yhteiskunnat sekaisin. Hallitsevasta luokasta ja keskiluokasta moni pelkäsi menettävänsä taloudellisesti turvatun ja arvostetun asemansa ellei ollut sitä jo menettänyt. Oli aihetta pelätä sitäkin, että rahvas innostuu neuvostokommunismista.

Tytti: Moni työläinen tosiaankin innostui nevostokommunismista siinä uskossa, että se parantaisi heidän heikkoa asemaansa. Luokkayhteiskunnissa tuolloin kai elettiin.

Eino: Hallitsevan luokan ja keskiluokan huolet ymmärtää. Ajat olivat huonot, eikä se ollut heidän vikansa.

Unto: Huonot ajat ei ollut kokonaan heidän vikansa, mutta ei varsinkaan niiden vika, joille julmasti "kostivat".

Eino: Syytätkö kansaa Mussolinin ja Hitlerin julmuuksista?

Unto: Eihän diktaattori yksinään mihinkään kykene. Hän tarvitsee ison lauman lojaaleja tukijoita ja apulaisia toteuttamaan käskyjään. Hännystelijöistäkin on hyötyä.

Mus­so­li­nia pi­de­tään vah­va­na des­poot­ti­na, jolle ku­kaan ei mah­ta­nut mi­tään, mutta ehkä Mus­so­li­ni sai ti­lai­suu­den to­teut­taa suu­ruu­den­hul­luut­taan vain, koska valta­eliit­ti — pe­rin­tei­nen ylä­luok­ka ja ta­lous­elä­män eliit­ti — kai­pa­si li­kai­sen työn te­ki­jää.

Valta­eliit­ti piti Mus­so­li­nia musta­pai­toi­neen vä­hi­ten huo­no­na kei­no­na pitää pys­tys­sä heil­le so­pi­va yh­teis­kunta­jär­jes­tys. He ym­mär­si­vät, että Mus­so­li­ni on vaa­ral­li­nen — ar­vaa­ma­ton öyhöttäjä, mutta ar­ve­li­vat ky­ke­ne­vän­sä pi­tä­mään hänet ai­sois­sa.

Tytti: Rivifasistit saatiin viehtymään ajatuksesta, että heillä on oikeus kostaa niille, jotka ovat syyllisiä heidän nöyryytykselleen ja hyvät ajat palaavat, kunhan he nujertavat syylliset sääliä tuntematta.

Uhriutuminen sai 'sor­re­tun kan­san' tun­te­maan, että sillä on lupa ottaa oi­keus omiin kä­siin­sä. Lynk­kaa­mi­sen himon val­las­sa ei syyl­li­syyt­tä "eh­dit­ty" tut­kia: "Syyl­li­nen, jos kansa niin kokee."

Große Lüge

The expression was first used by Adolf Hit­ler in his book Mein Kampf (1925) to describe how people could be induced to believe so colossal a lie because they would not believe that someone "could have the impudence to distort the truth so infamously".

Hit­ler syyt­ti juu­ta­lai­sia ja kom­mu­nis­te­ja "suu­res­ta val­hees­ta". Hän väit­ti, että Saksa ei hä­vin­nyt I maailman­sotaa rin­ta­mal­la vaan sitä puu­ko­tet­tiin sel­kään koti­rin­ta­mal­la — Juu­ta­lais­ten ja kom­mu­nis­tien rah­vaan kes­kuu­teen le­vit­tä­mät val­heet sy­tyt­ti­vät val­lan­ku­mouk­sen.

Tämä oli yksi Hit­le­rin suu­ris­ta val­heis­ta, jonka kan­san enem­mis­tö uskoi.

Goebbels opet­ti pro­pa­gan­da­ko­neis­tol­leen, että tois­ta­mal­la val­het­ta riit­tä­vän ah­ke­ras­ti, ih­mi­set al­ka­vat uskoa sii­hen.

Rivi­fa­sis­tit saa­tiin us­ko­maan, että yh­teis­kunta­jär­jes­tys ja kan­san ole­mas­sa­olo on niin va­ka­vas­ti uhat­tu­na, että bar­baa­ri­sen vi­hol­li­sen — ul­koi­sen tai si­säi­sen — oi­keuk­sia ei ole mah­dol­lis­ta kun­nioit­taa. Ei pidä olla sini­sil­mäi­nen vaan rau­tai­sin ot­tein tor­jua kaik­ki vä­hän­kin eri­lai­nen tai muu­ten epäi­lyt­tä­väl­tä tun­tu­va.

Fa­sis­ti­nen "kansa" koki, että oikeusjärjestelmä oli täynnä porsaanreikiä, joista kierot kansan viholliset pääsivät livahtamaan. Tehokasta päätöksentekoa jarruttavat "lakifundamentalistit" syrjäytettiin viroistaan ja kansainvälisistä sopimuksista irtisanouduttiin, koska ne rajoittivat tehokasta itsepuolustusta.

Demo­kra­tias­ta piti luo­pua, koska se esti te­hok­kaan ja jär­ke­vän pää­tök­sen­teon. Valta piti antaa Liik­keen vahvalle kaikkiviisaalle johtajalle.

Eino: Hetkinen. Sekoitat kuvailuusi 30-luvun fasismista lainauksia tämän päivän poliittisesta keskustelusta. Synnytät perusteettomia mielleyhtymiä. On vainoharhaista vihjailla, että nykypoliitikkojen viattomat puheet ovat fasismia.

Unto: Pitää olla tarkkana. Useimmiten poliitikkojen puheet eivät johda mihinkään, mutta viattoman kuuloisilla puheilla fasismikin käynnistettiin.

Tytti: Mussolinin ajoista on melkein sata vuotta. Historia ei toista itseään sanasta sanaan. Uudet sukupolvet toistavat vanhat virheet tuoreesti uudella tavalla. Pitää tarkastella fasismin ydintä, ei pintakuohuja.

🍃   🍃   🍃   🍃   🍃

Eino: Miksi arvelette "populismin" ja "äärioikeiston" innostavan ihmisiä?

Unto: Mieleeni tulee pari kohtausta elokuvista:

Po­lii­si kysyy moot­to­ri­pyörä­jen­gin po­mol­ta: "What do you rebell against?"

— Well, what do you have?

Idea­lis­tit nauk­kai­le­vat ka­pa­kas­sa puna­vii­niä ja haa­vei­le­vat täy­del­li­ses­tä tu­le­vai­suu­den yh­teis­kun­nas­ta, jossa kaik­kien on hyvä olla — unel­moi­vat var­si­nai­ses­ta uto­pioi­den äi­dis­tä.

Öyk­kä­rit vie­rei­ses­tä pöy­däs­tä:

"Unel­moi­kaa kris­tal­li­pa­lat­seis­ta. Ra­ken­ta­kaa kris­tal­li­pa­lat­se­ja. Me hei­täm­me niitä ki­vil­lä."

"Emme siksi, että mei­dän olisi nälkä. Emme siksi, että asui­sim­me kyl­mis­sä ja kos­teis­sa kel­la­reis­sa."

"Vaan koska voim­me."

Eino: Johan on inhorealismi huipussaan. Ihanko vaan ilkeyttään iso vähemmistö — enemmistö oikeastaan, kansa — on eri mieltä kanssasi? Eikä tule mitään empaattisempaan selitystä mieleen? Oletko keskustellut heidän kanssaan? Tiedätkö, miltä heistä tuntuu? Ehkä kanssasi eri mieltä olevilla on järkevät perustelut näkemyksilleen.

Unto: Näkemyksille! Valheiden levittely, pilkkaaminen, ilkeily, uhoaminen ja uhkailu ei ole näkemys, ei edistä rakentavaa vuoropuhelua eikä herätä empaattisia tunteita. Ilkeily ja uhkailu ei inspiroi juttelemaan vapaasti ajatuksistaan saati paljastamaan tunteitaan.

Tytti: Po­pu­lis­tit osaa­vat ko­sis­kel­la niitä, jotka syys­tä tai syyt­tä tun­te­vat, että heitä syr­ji­tään. Po­pu­lis­teil­la ei ole rat­kai­su­ja, mutta jär­jes­täy­ty­neen yh­teis­kun­nan — "elii­tin", "her­ro­jen", "luon­non­suo­je­li­joi­den", "vä­hem­mis­tö­jen puo­lus­ta­jien" ... — toi­min­to­jen sa­bo­toin­ti riit­tää kat­ke­roi­tu­neil­le.

Unto: Ääri­oi­keis­to on arvo­kon­ser­va­tii­vis­ta ja ha­luaa, että yh­teis­kunta jär­jes­te­tään tiu­kan au­to­ri­tää­ri­ses­ti. Hierarkkian hui­pul­le he ha­lua­vat vah­van au­to­ri­tää­ri­sen joh­ta­jan luot­saa­maan — pa­kot­ta­maan — kan­san elä­mään hei­dän toi­vo­mal­laan ta­val­la. Hei­dän mie­les­tään demo­kra­tia antaa lii­kaa val­taa vää­rin­ajat­te­li­joil­le ja -e­lä­vil­le. Hei­dän mie­les­tään valta kuu­luu niil­le, jotka elä­vät ja ajat­te­le­vat tasan tark­kaan sa­moin kuin he.

Eino: Et­te­kö te sit­ten haa­vei­le, että sai­sit­te pa­ko­tet­tua maail­man mie­lei­sek­sen­ne?

Unto: Mei­dän haa­veis­sam­me on sei­nät le­väl­lään ja katto kor­keal­la. Ihmis­oi­keuk­sien ju­lis­tus ker­too mei­dän haa­veem­me. Tie­tys­ti haa­vei­lem­me, että maail­ma olisi tu­le­vil­le suku­pol­vil­le vä­hin­tään yhtä elin­kel­poi­nen kuin meil­le.

Tytti: Emme anna omil­le haa­veil­lem­me yli­val­taa. Jär­ke­väs­ti aja­tel­len mui­den­kin haa­veet kan­nat­taa ottaa huo­mioon eikä ih­mi­siä muu­ten­kaan kan­na­ta yrit­tää pa­kot­taa muu­hun kuin kun­nioit­ta­maan kans­sa­ih­mi­siään ja tu­le­via suku­pol­via.

🍃   🍃   🍃   🍃   🍃

Olen kir­joi­tel­lut myös toi­sen­tyy­lis­tä poh­din­taa .