> Hirviöiden alkuperä (2015-01-13)

 

Hirviöiden alkuperä

Geenitkö määräävät ihmislapsen terroristiksi? Näkeekö jo vauvasta, kenestä tulee fundamentalistinen hirviö? Vauvojen temperamenteissa on kuulemma eroja, mutta mitään terroriin viittaavaa ei vauvojen käytöksessä liene havaittu.

Vai kasvatusko tekee terroristin? Vakaviin rikoksiin syyllistyneiden kotitausta on kuulemma surkea. Vanhemmat ovat kohdistaneet lapseen henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Perhe on ehkä elänyt erossa nk. normaalista sivistyksestä. Vanhemmat ehkä olleet koko lailla pihalla.

Ihmisen mieli ei näytä toimivan puhtaan rationaalisesti. Vauvana ja lapsena kehittynyt käsitys kanssaihmisistä ja heidän pyrkimyksistään voi olla vääristynyt tavalla, jota ei itse huomaa — ei ehkä voikaan huomata. Kyky empatiaan voi jäädä heikoksi jos koko pienen ikänsä tuntee elävänsä uhkaavien vihollisten keskellä. Ehkä kasvatuksen ja huolenpidon puute tekee elämänsä hallitsemisesta vaikeaa ja altistaa huliganismiin — rasistiseksi skiniksi, islamistiksi, häjyksi, -- --.

Kasvuympäristö? Ihminen haluaa kuulua yhteisöön, olla yhteisölle hyödyllinen — olla arvostettu yhteisön jäsen. Ihminen tarvitsee unelmia, jotka voi uskoa tavoittavansa. Tai jotain tuon suuntaista. Ihmiselle on usein tärkeää oma perhe ja mahdollisuus turvata perheelle ruokaa ja katto pään päälle. Lapsille turvattu tulevaisuus.

Ihmisen pitää tuntea, että yhteiskunta on oikeudenmukainen, että pelataan reilua peliä. Elleivät ihmiset luota yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen, he eivät ole lojaaleja valtiolle, eivät sen instituutioille — eivätkä ole solidaarisia sen kansalle.

Entä jos ympäristö ei tarjoa juuri mitään ylläolevasta? Entä jos ainoa pätemisen mahdollisuus on fundamentalistinen terroristilahko, joka tarjoaa rahaa ja valtaa ja tilaisuuden korjata kaikki maailman epäoikeudenmukaisuudet "yhdellä iskulla"? Koska Boko Haram -jengin kasvuympäristössä maailman menoa ei kovin syvällisesti filosofoida, kaikenlainen potaska uppoaa porukoihin helposti. Puheet pyhästä sodasta vääräuskoisten tuhoamiseksi uppoavat ihmiseen, joka näkee pyhään sotaan osallistumisen ainoana mahdollisuutenaan saada kunnon ruokaa, rahaa ja olla merkittävä osa jotain. Ihmisellä on luja luottamus sen oikeutukseen, mitä haluaa tehdä.

Tietysti Boko Haramin hirmuteot pitäisi pysäyttää, eikä sitä varten tarvitse filosofoida ihmismielen kieroutumisen perimmäisiä syitä. Jokainen terroristi ja muu tappaja on itse vastuussa teoistaan, ei hänen vanhempansa, kasvuympäristönsä eikä hänen itselleen nimeämänsä jumala.

Silti terrorin vastaisessa taistelussa pitäisi kunnioittaa ihmisoikeuksia edes sen verran, ettei viattomia sivullisia kidutettaisi ja tapettaisi. Tavallisten ihmisten väitetään pelkäävän armeijaa yhtä paljon kuin Boko Haramia. Yksi syy liittyä Boko Haramiin on päästä kostamaan armeijan tekemät vääryydet.

Mutta. Boko Haram tuskin häviää Nigeriasta, vaikka Nigerian hallitusta miten tuettaisiin tiedustelutiedoilla, rahalla ja aseilla tuhoamaan se. Ei vaikka raha kuin ihmeen kaupalla ohittaisi korruption ja käytettäisiin terrorin vastaiseen taisteluun. Ja jos Boko Haram kukistuisikin, uusia nousisi tilalle.

Ulkopuolinen sekaantuminen Nigerian asioihin ei liene aivan suoraviivaista. Jotkut Nigerian poliitikoista haluavat Nigerian nähtävän suurvaltana ja Afrikan johtajana, ei avun tarvitsijana. Korruptio taas tehnee avunantajat varovaisiksi.

Nigeria on hyvin hajanainen eikä kaikkien poliittisten tahojen taustoista ja tavoitteista ole helppo saada selvää. Nigerian politiikassa tuntuu olevan monia kerroksia — helposti herää epäilys, ettei mikään politiikassa ole välttämättä sitä, miltä päältä näyttää. Sama saattaa päteä auttajien motiiveihin — Nigeriassa on paljon luonnonrikkauksia.

Miten heikentää terrorismin vetovoimaa? Perusresepteihin kuuluvat mm. seuraavat:

Kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa pitää vahvistaa ja tukea oikeusvaltion kehittämistä. Kaikille pitää taata tasaveroiset kanslaisoikeudet, kehittää koulutusta ja terveydenhoitoa, päästä eroon korruptiosta, vahvistaa rehellisen yrittämisen mahdollisuuksia, laittaa infrastruktuuri kuntoon, -- --.

Mutta miten vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa? Ei ainakaan vallankumouksella, heittämällä rosvohallitsijat tyrmään. Tilalle saadaan useampi Boko Haram.

Kansalaisyhteiskunnan kehittyminen on muna-kana ongelma. Kun ei ole kanaa eikä munaa niin ei ole mitään, mistä kehitys lähtisi liikkeelle. Pitäisi perustaa suojattu kansalaisyhteiskuntahautomo. Mutta sellaista haaskalinnut eivät salli. Nigerialaissa kansalaisten totuttelua demokratiaan eivät horjuta ulkopuoliset niin kuin esimerkiksi Ukrainassa, mutta korruptoitunut eliitti on niin kiinni "maan tavassa", että kansalaisyhteiskunnan on vaikea päästä kehityksen alkuun.

Vallankumous ei auta eikä Nigeriassa edes ole oikeita rosvohallitsijoita. "Maan tapa" -- poliittinen kulttuuri -- vaan on sen verran vinksallaan, että kansa joutuu elämään köyhyydessä ja osin sekasorron keskellä. Korruptoitunut vallankäyttö on kaikkialla maailmassa saman tyylistä, mutta Nigeriassa se rehottaa keskimääräistä vapaammin.

Boko Haramin vetovoima heikkenisi merkittävästi, jos nuorilla olisi kunnon koulutus ja realistinen mahdollisuus yrittää päteä jotain businestä tekemällä. Nigerialaiset ovat yritteliäitä, mutta niin moni asia on vinksallaan, että yrittämisen hedelmistä iso osa valuu hukkaan ja osa yritteliäisyydestä suuntautuu pitkäjänteisen kehityksen ja keskinäisen luottamuksen kannalta haitalliseen pikavoittojen tavoitteluun keinolla millä hyvänsä.

Jostain pitäisi tietysti löytyä mallia ja esimerkkiä yrittämiseen. Sellaistakin on Nigeriassa, mutta aivan eri Nigeriassa kuin mistä Boko Haram rekrytoi sotilaansa. Nigeria ei ole poliittisesti, kulttuurisesti ja etnisesti läheskään niin yhtenäinen kokonaisuus kuin esimerkiksi EU.

Tämä(kään) juttuni ei perustu huolelliseen tutkimukseen eikä faktojen selvittämiseen, vaan minulle syntyneisiin mielikuviin ja minulle elämäni varrella muodostuneeseen käsitykseen maailman menosta.

> MacGuggenheim (2014-12-12 )

 

MacGuggenheim

1) Brändityöryhmä esittää, että Suomen kannattaisi tuoda esiin rohkean omaperäistä -- kreisiäkin -- luovuutta ja kykyään ratkaista sujuvan käytännöllisesti ongelma kuin ongelma, - - ?

2) Aletaan valmistella amerikkalaisen 50-luvun taidemuseokonseptin lisenssin ostamista. Koska emme itse keksi mitään? Koska emme osaa pyörittää taidemuseota? Koska konsepti ei muille kelpaa, saisimme sen edullisesti?

TV-ohjelmassa arkkitehtuurista ihasteltiin Lontoossa jonkin konserttitalon, taidehallin tai messukeskuksen lämpiötä, joka toimi yleisenä kokoontumispaikkana. Siellä oli tilaa istua ja siellä oli tilaa tanssia. Avaran tilan eri puolilla oli koolla ompeluseura, joogaporukka, vauvanvaunujen työntelijöitä, nuorisoporukoita ja vaikka mitä. Petankia siellä ei voinut pelata, mutta muutama vanha herra keskittyi shakkipeliin.

Varsinkin näin kaamoksen aikaan tuntuu, että Helsingissäkin moiselle tilalle -- kaupunkilaisten olohuoneelle -- olisi käyttöä. Ehkä jopa useammalle eri puolille kaupunkia. Hyvä sinne olisi varata tilaa taitelijoille laittaa töitään esille ja teatterin harrastajille pitäisi olla sali esiintyä. Kaupunkilaisten olohuoneessa pitäisi olla kaikenlaisille harrastuskerhoille tilaa kokoontua.

Kanttiini tai pari pitäisi olla nälkäisille ja kahvinjanoisille. Yrittäjät olisivat muutenkin tervetulleita. Terveen yrittäjyyden pohjavire on edistää ihmisten hyvinvointia, joten yrittäjät varmaankin osaisivat kunnioittaa paikan henkeä ja tarkoitusta -- ymmärtäisivät olevansa ihmisten olohuoneessa.

Matkailijoita luulisi kiinnostavan kaupunki, jossa voi tehdä jotain yhdessä uusien ihmisten kanssa, kokeilla jotain uutta. Jollei jonain päivänä jaksaisi mitään tehdä, voisi istuskella helsinkiläisten olohuoneen pöydässä kahvia siemaillen.

Turistisesonkien aikaan kaupunkiarkkitehtuurin opiskelijat voisivat kerätä opiskelurahoja esittelemällä kaupunkilaisten olohuoneessa suomalaista yhdyskuntasuunnittelua -- tulevaisuutta, historiaa ja tätä päivää. Unelmia ja epäkohtia. Varmaan keksisivät jonkin simulaatiopelin ja ties mitä. Eikö Helsingin desing-pääkaupunkivuosi tuottanut vaikka millaisia ideoita?

En ole erityisen luova enkä juurikaan tunne Helsingin kulttuurielämää. Ylläolevassa tuskin on ensimmäistäkään ideaa, mitä ei jo olisi keksitty, mutta minusta näyttää, että Helsingissä on paljon luovia ihmisiä, jotka keksivät uusia ideoita ja osaisivat niitä toteuttaa. Minun mielestäni yhteiskunnan rahat pitäisi suunnata luomaan puitteita kaupunkilaisten yhdessäololle ja luovalle toiminnalle.

En pidä WOW-arkkitehtuurista, koska minun mielessäni se yhdistyy mauttomaan ökyilyyn ja erikoisuuden tavoitteluun. Tuo on tietysti vain minun vaatimaton mielipiteeni, joka minun pitäisi osata esittää diplomaattisemmin, muunlaisia mielipiteitä kunnioittaen. Moni tv:ssä haastateltu Bilbaon Guggenheim-museon vierailija oli aidosti ihastunut rakennukseen ja heille rakennuksessa kiertely oli ollut suuri elämys. Suurempi kuin esillä ollut taide.

Arkkitehtuuri on makuasia -- kunhan rakennukset ja yhdyskuntarakenne vastaavat ihmisten tarpeisiin -- joten ei siitä sen enempää.

Ehkä WOW-arkkitehtuuri ja Guggenheim-museo saattaisi joitakin turisteja houkutella Helsinkiin ja tuoda asiakkaita hotelleille ja ravintoloille. Jos yrittäjät maksaisivat Guggenheim museon, tuskin vastustaisin, vaikka minusta olisikin sääli pilata kaupunkikuvaa jälleen yhdellä mielestäni typerän näköisellä rakennuksella. Tietysti toivoisin, että sitä ei rakennettaisi sille keskeiselle paikalle, mihin kuuluisi kaupunkilaisten olohuone.

Olen kuitenkin ymmärtänyt, että matkailuyrittäjät eivät usko, että Guggenheim-museoon investointi olisi kustannustehokas tapa houkutella asiakkaita. Onko moinen museo yhteiskunnan kannalta kustannustehokkain tapa subventoida matkailualaa? Onko yhteiskunnan kannalta kustannustehokkainta subventoida juuri matkailualaa?

Matkoilla olen yleensä käynyt nähtävyyksiä katsomassa ja poikennut taide- yms. museoihin ja nauttinut niissä kiertelystä. Joskus olen jotain oppinutkin. Yhtä mukavalta on tuntunut katukahviloissa istuskelu ja ihmisvilinän seuraaminen. Vielä parempi, jos on syntynyt juttua muiden matkailijoiden tai paikallisten kanssa.

Antoisimpia kokemuksia ovat kuitenkin olleet kieli-, kirjoittaja-, yms. kurssit ja muut sen tapaiset lomakokemukset, joissa on saanut olla ja työskennellä pidempään yhdessä uusien ihmisten kanssa.

Maalauksista ja veistoksista antoisimman kokemuksen ovat antaneet ne, joiden synnystä olen kuullut taiteilijan itsensä kertovan. Kaupunkilaisten olohuoneessa pitäisi olla tilaa taitelijoille tulla esittelemään teoksiaan. Yhtä lailla jonkin lennokkikerhon tapaisen pitäisi päästä sinne esittelemään toimintaansa.

> Kallis auton vuokraus (2015-12-11)

 

Kallis auton vuokraus

Vuokrasin auton syyskuun lakkopäiväksi päästäkseni töihin. 64€ työmatkasta on paljon, mutta ok hinta viime tingassa tehdystä auton vuokrauksesta.

Auto oli kadun varressa luvatussa osoitteessa. Tein tarkistuskierroksen sillä tarkkuudella kuin olen nähnyt autot vuokraamoissa tarkistettavan. En huomannut vaurioita. Painoin kännykkääni lähetettyä AVAA-nappia ja ajelin tyytyväisenä ees-taas työpaikalle.

Palattuani jätin auton parkkiin kadun varteen ja otin siitä muutaman kuvan todisteeksi siitä, että palautin auton virheettömänä. Laitoin avaimet hansikaslokeroon, suljin oven ja lähetin annettuun numeroon SULJE-tekstarin kuten aina ennenkin 24Rentin autoja käyttäessäni.

Muutaman päivän päästä sain 24Rentiltä satasen laskun siitä, että olin lukinnut ovet ohjeiden vastaisesti avaimilla, minkä takia he olivat joutuneet lähettämään autotalkkarinsa avaamaan auton ovet ja auto oli jäänyt pois käytöstä.

No Pöh. Pähkäilin pari päivää, onko mahdollista saada auton ovet avaimilla lukkoon ja sen jälkeen laittaa avaimet hansikaslokeroon. Onnistuisiko, jos pitää ovea auki, painaa kauko-ohjaimen sulje-nappia ja läimäyttää sen jälkeen oven kiinni? Ei ole koskaan tullut mieleen kokeilla. Tästä pari päivää eteenpäin keksin mahdollisen selityksen tapahtuneelle: Entä jos auton ovet menevät automaattisesti lukkoon määräajan kuluttua siitä, kun avaimet on otettu lukosta. Jos ne menevät lukkoon, vaikka ovet ovat auki, se selittäisi ongelman. Ehkä? Jokatapauksessa ongelman alkusyy on 24Rentin huono järjestelmä, jonka aiheuttamista ongelmista he laskuttavat asiakkaitaan.

Reklamoin laskusta, mutta 24Rentiin saa yhteyden vain web-lomakkeen kautta ja sitä kautta sain kuittaukseksi reklaamaationi vain "kiitos palautteesta" sähköpostin. Sehän ei riitä todisteeksi siitä, että olen reklamoinut laskusta. Heidän web-palvelunsa toimii tältä osin vajavaisesti.

Pitkän ja vaivalloisen etsiskelyn jälkeen löysin puhelinnumeron 24Rentiin: Päivystysnumeron, johon kiellettiin ehdottomasti soittamasta muuten kuin ajon aikaisissa hätätilanteissa. Ystävällinen asiakaspalvelija kuunteli asiani ja jonkin ajan kuluttua sain sähköpostin, jossa 24Rent ilmoitti saaneensa reklamaationi. Yllättäen 24Retn ei lähettänyt laskua siitä, että olin perusteettomasti kuormittanut heidän hätänumeroaan.

Pariin viikkoon ei kuulunut mitään, mutta sitten sain sähköpostin, jossa he ilmoittivat pitävänsä reklaamationa perusteettomana.

Lisäksi he ilmoittivat havainneensa autossa vaurion, josta todisteeksi he lähettivät kuvan auton perässä olevasta naarmusta. Mistään ei käynyt ilmi, missä, milloin ja kuka kuvan on ottanut, mutta missään tapauksessa ei paikassa, jonne auton jätin. Auto on myös pölyinen, joten kuva on otettu jonkin keikan jälkeen. Eli siis autotalkkari, joka minun jäljiltäni joutui käymään avaamassa auton ovet, ei ole huomannut vaurioita. Kukaan muukaan minun jälkeeni autolla ajoon lähtenyt ei ole sitä huomannut ennen kuin vasta parin viikon kuluttua. Mikäli jokainen minun jälkeeni auton vuokrannut on kuvannut auton, niissä olisi pitänyt vaurion näkyä, mikäli minä tai joku ennen minua olisi sen aiheuttanut.

24Rentin sääntöjen mukaan minulla tuntuu olevan käänteinen todistustaakka osoittaa, etten ole aiheuttanut auton palauttamisen jälkeen seuraavan 30 vuorokauden aikana havaittua pienintäkään vauriota. (Kuvia pyydetään säilyttämään 30 vuorokautta.) Mikäli minulla ei olisi ollut kuvaa autosta, olisin joutunut maksamaan vakuutuksen omavastuun, enintään seitsemältä päivältä korvauksen siitä, että auto on pois käytöstä sekä korvauksen siitä, että olen yrittänyt pimittää aiheuttamani vaurion.

24Rentin autot pitää kuvata sisältä ja ulkoa niin tarkasti, että kykenee todistamaan, että on jättänyt auton kadun varteen virheettömänä. Muuten voi joutua maksamaan minkä hyvänsä kuukauden sisällä vuokra-ajan päättymisestä syntyneen vaurion tai tahran korjaamisen. Entä jos joku kolhii auton pohjaa mökkitiellä? Pitäisikö ryömiä auton allekin kuvaamaan?

24Rent tuntui aluksi oivalliselta ratkaisulta satunnaiseen auton tarpeeseen. Mutta: "Jos joku tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, ..."