Heikin pohteita > Helsingissä 2014 - 20?? > Hirviöiden alkuperä (edit: 2015-01-13)

Hir­viöi­den alku­perä

Gee­nit­kö mää­rää­vät ihmis­lap­sen ter­ro­ris­tik­si? Nä­kee­kö jo vau­vas­ta, ke­nes­tä tulee fun­da­men­ta­lis­ti­nen hir­viö? Vau­vo­jen tem­pe­ra­men­teis­sa on kuu­lem­ma eroja, mutta mi­tään ter­ro­riin viit­taa­vaa ei vau­vo­jen käy­tök­ses­sä liene ha­vait­tu.

Vai kas­va­tus­ko tekee ter­ro­ris­tin? Va­ka­viin ri­kok­siin syyl­lis­ty­nei­den koti­taus­ta on kuu­lem­ma sur­kea. Van­hem­mat ovat koh­dis­ta­neet lap­seen hen­kis­tä ja fyy­sis­tä väki­val­taa. Perhe on ehkä elä­nyt eros­sa nk. nor­maa­lis­ta si­vis­tyk­ses­tä. Van­hem­mat ehkä ol­leet koko lail­la pi­hal­la.

Ih­mi­sen mieli ei näytä toi­mi­van puh­taan ra­tio­naa­li­ses­ti. Vau­va­na ja lap­se­na ke­hit­ty­nyt kä­si­tys kans­sa­ih­mi­sis­tä ja hei­dän pyr­ki­myk­sis­tään voi olla vää­ris­ty­nyt ta­val­la, jota ei itse huo­maa — ei ehkä voi­kaan huo­ma­ta. Kyky em­pa­tiaan voi jäädä hei­kok­si jos koko pie­nen ikän­sä tun­tee elä­vän­sä uh­kaa­vien vi­hol­lis­ten kes­kel­lä. Ehkä kas­va­tuk­sen ja huo­len­pidon puute tekee elä­män­sä hal­lit­se­mi­ses­ta vai­keaa ja al­tis­taa hu­li­ga­nis­miin — ra­sis­ti­sek­si skiniksi, is­la­mis­tik­si, hä­jyk­si, -- --.

Kasvu­ym­pä­ris­tö? Ih­mi­nen ha­luaa kuu­lua yh­tei­söön, olla yh­tei­söl­le hyö­dyl­li­nen — olla ar­vos­tet­tu yh­tei­sön jäsen. Ih­mi­nen tar­vit­see unel­mia, jotka voi uskoa ta­voit­ta­van­sa. Tai jo­tain tuon suun­tais­ta. Ih­mi­sel­le on usein tär­keää oma perhe ja mah­dol­li­suus tur­va­ta per­heel­le ruo­kaa ja katto pään pääl­le. Lap­sil­le tur­vat­tu tu­le­vai­suus.

Ih­mi­sen pitää tun­tea, että yh­teis­kunta on oi­keu­den­mu­kai­nen, että pe­la­taan rei­lua peliä. Ell­eivät ih­mi­set luota yh­teis­kun­nan oi­keu­den­mu­kai­suu­teen, he eivät ole lo­jaa­le­ja val­tiol­le, eivät sen ins­ti­tuu­tioil­le — ei­vät­kä ole so­li­daa­ri­sia sen kan­sal­le.

Entä jos ym­pä­ris­tö ei tar­joa juuri mi­tään ylläolevasta? Entä jos ainoa pä­te­mi­sen mah­dol­li­suus on fun­da­men­ta­lis­ti­nen ter­ro­ris­ti­lahko, joka tar­joaa rahaa ja val­taa ja ti­lai­suu­den kor­ja­ta kaik­ki maail­man epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­det "yh­del­lä is­kul­la"? Koska Boko Haram -jen­gin kasvu­ym­pä­ris­tös­sä maail­man menoa ei kovin sy­väl­li­ses­ti fi­lo­so­foi­da, kai­ken­lai­nen po­tas­ka up­poaa po­ru­koi­hin hel­pos­ti. Pu­heet py­häs­tä so­das­ta väärä­us­kois­ten tu­hoa­mi­sek­si up­poa­vat ih­mi­seen, joka näkee py­hään so­taan osal­lis­tu­mi­sen ai­noa­na mah­dol­li­suu­te­naan saada kun­non ruo­kaa, rahaa ja olla mer­kit­tä­vä osa jo­tain. Ih­mi­sel­lä on luja luot­ta­mus sen oi­keu­tuk­seen, mitä ha­luaa tehdä.

Tie­tys­ti Boko Haramin hirmu­teot pi­täi­si py­säyt­tää, eikä sitä var­ten tar­vit­se fi­lo­so­foi­da ihmis­mie­len kie­rou­tu­mi­sen pe­rim­mäi­siä syitä. Jo­kai­nen ter­ro­ris­ti ja muu tap­pa­ja on itse vas­tuus­sa teois­taan, ei hänen van­hem­pan­sa, kasvu­ym­pä­ris­tön­sä eikä hänen it­sel­leen ni­meä­män­sä ju­ma­la.

Silti ter­ro­rin vas­tai­ses­sa tais­te­lus­sa pi­täi­si kun­nioit­taa ihmis­oi­keuk­sia edes sen ver­ran, ettei viat­to­mia si­vul­li­sia ki­du­tet­tai­si ja ta­pet­tai­si. Ta­val­lis­ten ih­mis­ten väi­te­tään pel­kää­vän ar­mei­jaa yhtä pal­jon kuin Boko Haramia. Yksi syy liit­tyä Boko Haramiin on pääs­tä kos­ta­maan ar­mei­jan te­ke­mät vää­ryy­det.

Mutta. Boko Haram tus­kin hä­viää Ni­ge­rias­ta, vaik­ka Ni­ge­rian hal­li­tus­ta miten tuet­tai­siin tie­dus­te­lu­tie­doil­la, ra­hal­la ja aseil­la tu­hoa­maan se. Ei vaik­ka raha kuin ih­meen kau­pal­la ohit­tai­si kor­rup­tion ja käy­tet­täi­siin ter­ro­rin vas­tai­seen tais­te­luun. Ja jos Boko Haram ku­kis­tui­si­kin, uusia nou­si­si ti­lal­le.

Ulko­puo­li­nen se­kaan­tu­mi­nen Ni­ge­rian asioi­hin ei liene aivan suora­vii­vais­ta. Jot­kut Ni­ge­rian po­lii­ti­kois­ta ha­lua­vat Ni­ge­rian näh­tä­vän suur­val­ta­na ja Af­ri­kan joh­ta­ja­na, ei avun tar­vit­si­ja­na. Kor­rup­tio taas teh­nee avun­an­ta­jat va­ro­vai­sik­si.

Ni­ge­ria on hyvin ha­ja­nai­nen eikä kaik­kien po­liit­tis­ten ta­ho­jen taus­tois­ta ja ta­voit­teis­ta ole help­po saada sel­vää. Ni­ge­rian po­li­tii­kas­sa tun­tuu ole­van monia ker­rok­sia — hel­pos­ti herää epäi­lys, ettei mi­kään po­li­tii­kas­sa ole vält­tä­mät­tä sitä, miltä pääl­tä näyt­tää. Sama saat­taa päteä aut­ta­jien mo­tii­vei­hin — Ni­ge­rias­sa on pal­jon luon­non­rik­kauk­sia.

Miten hei­ken­tää ter­ro­ris­min veto­voi­maa? Perus­re­sep­tei­hin kuu­lu­vat mm. seu­raa­vat:

Kan­sa­lais­yh­teis­kun­taa ja demo­kra­tiaa pitää vah­vis­taa ja tukea oi­keus­val­tion ke­hit­tä­mis­tä. Kai­kil­le pitää taata tasa­ve­roi­set kanslaisoikeudet, ke­hit­tää kou­lu­tus­ta ja ter­vey­den­hoi­toa, pääs­tä eroon kor­rup­tios­ta, vah­vis­taa re­hel­li­sen yrit­tä­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia, lait­taa infra­struk­tuu­ri kun­toon, -- --.

Mutta miten vah­vis­taa kan­sa­lais­yh­teis­kun­taa ja demo­kra­tiaa? Ei ai­na­kaan val­lan­ku­mouk­sel­la, heit­tä­mäl­lä rosvo­hal­lit­si­jat tyr­mään. Ti­lal­le saa­daan useam­pi Boko Haram.

Kan­sa­lais­yh­teis­kun­nan ke­hit­ty­mi­nen on muna-kana on­gel­ma. Kun ei ole kanaa eikä munaa niin ei ole mi­tään, mistä ke­hi­tys läh­ti­si liik­keel­le. Pi­täi­si pe­rus­taa suo­jat­tu kan­sa­lais­yh­teis­kunta­hau­to­mo. Mutta sel­lais­ta haas­ka­lin­nut eivät salli. Nigerialaissa kan­sa­lais­ten to­tut­te­lua demo­kra­tiaan eivät hor­ju­ta ulko­puo­li­set niin kuin esi­mer­kik­si Uk­rai­nas­sa, mutta kor­rup­toi­tu­nut eliit­ti on niin kiin­ni "maan ta­vas­sa", että kan­sa­lais­yh­teis­kun­nan on vai­kea pääs­tä ke­hi­tyk­sen al­kuun.

Val­lan­ku­mous ei auta eikä Ni­ge­rias­sa edes ole oi­kei­ta rosvo­hal­lit­si­joi­ta. "Maan tapa" -- po­liit­ti­nen kult­tuu­ri -- vaan on sen ver­ran vinksallaan, että kansa jou­tuu elä­mään köy­hyy­des­sä ja osin seka­sor­ron kes­kel­lä. Kor­rup­toi­tu­nut val­lan­käyt­tö on kaik­kial­la maail­mas­sa saman tyy­lis­tä, mutta Ni­ge­rias­sa se re­hot­taa keski­mää­räis­tä va­paam­min.

Boko Haramin veto­voima heik­ke­ni­si mer­kit­tä­väs­ti, jos nuo­ril­la olisi kun­non kou­lu­tus ja rea­lis­ti­nen mah­dol­li­suus yrit­tää päteä jo­tain businestä te­ke­mäl­lä. Ni­ge­ria­lai­set ovat yrit­te­liäi­tä, mutta niin moni asia on vinksallaan, että yrit­tä­mi­sen he­del­mis­tä iso osa valuu huk­kaan ja osa yrit­te­liäi­syy­des­tä suun­tau­tuu pitkä­jän­tei­sen ke­hi­tyk­sen ja kes­ki­näi­sen luot­ta­muk­sen kan­nal­ta hai­tal­li­seen pika­voit­to­jen ta­voit­te­luun kei­nol­la millä hy­vän­sä.

Jos­tain pi­täi­si tie­tys­ti löy­tyä mal­lia ja esi­merk­kiä yrit­tä­mi­seen. Sel­lais­ta­kin on Ni­ge­rias­sa, mutta aivan eri Ni­ge­rias­sa kuin mistä Boko Haram rek­ry­toi so­ti­laan­sa. Ni­ge­ria ei ole po­liit­ti­ses­ti, kult­tuu­ri­ses­ti ja et­ni­ses­ti lä­hes­kään niin yh­te­näi­nen ko­ko­nai­suus kuin esi­mer­kik­si EU.

Tämä(kään) jut­tu­ni ei pe­rus­tu huo­lel­li­seen tut­ki­muk­seen eikä fak­to­jen sel­vit­tä­mi­seen, vaan mi­nul­le syn­ty­nei­siin mieli­ku­viin ja mi­nul­le elä­mä­ni var­rel­la muo­dos­tu­nee­seen kä­si­tyk­seen maail­man me­nos­ta.

Heikin pohteita > Helsingissä 2014 - 20?? > MacGuggenheim (edit: 2014-12-12 )

MacGuggenheim

1) Brän­di­työ­ryhmä esit­tää, että Suo­men kan­nat­tai­si tuoda esiin roh­kean oma­pe­räis­tä -- kreisiäkin -- luo­vuut­ta ja ky­kyään rat­kais­ta su­ju­van käy­tän­nöl­li­ses­ti on­gel­ma kuin on­gel­ma, - - ?

2) Ale­taan val­mis­tel­la ame­rik­ka­lai­sen 50-luvun taide­museo­kon­sep­tin li­sens­sin os­ta­mis­ta. Koska emme itse keksi mi­tään? Koska emme osaa pyö­rit­tää taide­mu­seo­ta? Koska kon­sep­ti ei muil­le kel­paa, sai­sim­me sen edul­li­ses­ti?

TV-oh­jel­mas­sa ark­ki­teh­tuu­ris­ta ihas­tel­tiin Lon­toos­sa jon­kin kon­sert­ti­talon, taide­hal­lin tai messu­kes­kuk­sen läm­piö­tä, joka toimi ylei­se­nä ko­koon­tu­mis­paik­ka­na. Siel­lä oli tilaa istua ja siel­lä oli tilaa tans­sia. Ava­ran tilan eri puo­lil­la oli kool­la om­pe­lu­seura, jooga­po­ruk­ka, vau­van­vau­nu­jen työn­te­li­jöi­tä, nuo­ri­so­po­ru­koi­ta ja vaik­ka mitä. Petankia siel­lä ei voi­nut pe­la­ta, mutta muu­ta­ma vanha herra kes­kit­tyi shak­ki­pe­liin.

Var­sin­kin näin kaa­mok­sen ai­kaan tun­tuu, että Hel­sin­gis­sä­kin moi­sel­le ti­lal­le -- kau­pun­ki­lais­ten olo­huo­neel­le -- olisi käyt­töä. Ehkä jopa useam­mal­le eri puo­lil­le kau­pun­kia. Hyvä sinne olisi va­ra­ta tilaa taitelijoille lait­taa töi­tään esil­le ja teat­te­rin har­ras­ta­jil­le pi­täi­si olla sali esiin­tyä. Kau­pun­ki­lais­ten olo­huo­nees­sa pi­täi­si olla kai­ken­lai­sil­le har­ras­tus­ker­hoil­le tilaa ko­koon­tua.

Kant­tii­ni tai pari pi­täi­si olla näl­käi­sil­le ja kah­vin­ja­noi­sil­le. Yrit­tä­jät oli­si­vat muu­ten­kin terve­tul­lei­ta. Ter­veen yrit­tä­jyy­den pohja­vire on edis­tää ih­mis­ten hyvin­voin­tia, joten yrit­tä­jät var­maan­kin osai­si­vat kun­nioit­taa pai­kan hen­keä ja tar­koi­tus­ta -- ym­mär­täi­si­vät ole­van­sa ih­mis­ten olo­huo­nees­sa.

Mat­kai­li­joi­ta luu­li­si kiin­nos­ta­van kau­pun­ki, jossa voi tehdä jo­tain yh­des­sä uu­sien ih­mis­ten kans­sa, ko­keil­la jo­tain uutta. Joll­ei jo­nain päi­vä­nä jak­sai­si mi­tään tehdä, voisi is­tus­kel­la hel­sin­ki­läis­ten olo­huo­neen pöy­däs­sä kah­via sie­mail­len.

Tu­ris­ti­se­son­kien ai­kaan kau­pun­ki­ark­ki­teh­tuu­rin opis­ke­li­jat voi­si­vat ke­rä­tä opis­ke­lu­ra­ho­ja esit­te­le­mäl­lä kau­pun­ki­lais­ten olo­huo­nees­sa suo­ma­lais­ta yhdys­kunta­suun­nit­te­lua -- tu­le­vai­suut­ta, his­to­riaa ja tätä päi­vää. Unel­mia ja epä­koh­tia. Var­maan kek­si­si­vät jon­kin si­mu­laa­tio­pelin ja ties mitä. Eikö Hel­sin­gin desing-pääkaupunkivuosi tuot­ta­nut vaik­ka mil­lai­sia ideoi­ta?

En ole eri­tyi­sen luova enkä juu­ri­kaan tunne Hel­sin­gin kult­tuu­ri­elä­mää. Ylläolevassa tus­kin on en­sim­mäis­tä­kään ideaa, mitä ei jo olisi kek­sit­ty, mutta mi­nus­ta näyt­tää, että Hel­sin­gis­sä on pal­jon luo­via ih­mi­siä, jotka kek­si­vät uusia ideoi­ta ja osai­si­vat niitä to­teut­taa. Minun mie­les­tä­ni yh­teis­kun­nan rahat pi­täi­si suun­na­ta luo­maan puit­tei­ta kau­pun­ki­lais­ten yh­des­sä­olol­le ja luo­val­le toi­min­nal­le.

En pidä WOW-arkkitehtuurista, koska minun mie­les­sä­ni se yh­dis­tyy maut­to­maan ökyilyyn ja eri­koi­suu­den ta­voit­te­luun. Tuo on tie­tys­ti vain minun vaa­ti­ma­ton mieli­pi­tee­ni, joka minun pi­täi­si osata esit­tää dip­lo­maat­ti­sem­min, muun­lai­sia mieli­pi­tei­tä kun­nioit­taen. Moni tv:ssä haas­ta­tel­tu Bilbaon Gug­gen­heim-mu­seon vie­rai­li­ja oli ai­dos­ti ihas­tu­nut ra­ken­nuk­seen ja heil­le ra­ken­nuk­ses­sa kier­te­ly oli ollut suuri elä­mys. Suu­rem­pi kuin esil­lä ollut taide.

Ark­ki­teh­tuu­ri on maku­asia -- kun­han ra­ken­nuk­set ja yhdys­kunta­ra­ken­ne vas­taa­vat ih­mis­ten tar­pei­siin -- joten ei siitä sen enem­pää.

Ehkä WOW-arkkitehtuuri ja Gug­gen­heim-museo saat­tai­si joi­ta­kin tu­ris­te­ja hou­ku­tel­la Hel­sin­kiin ja tuoda asiak­kai­ta ho­tel­leil­le ja ra­vin­to­loil­le. Jos yrit­tä­jät mak­sai­si­vat Gug­gen­heim mu­seon, tus­kin vas­tus­tai­sin, vaik­ka mi­nus­ta oli­si­kin sääli pi­la­ta kau­pun­ki­kuvaa jäl­leen yh­del­lä mie­les­tä­ni ty­pe­rän nä­köi­sel­lä ra­ken­nuk­sel­la. Tie­tys­ti toi­voi­sin, että sitä ei ra­ken­net­tai­si sille kes­kei­sel­le pai­kal­le, mihin kuu­lui­si kau­pun­ki­lais­ten olo­huone.

Olen kui­ten­kin ym­mär­tä­nyt, että mat­kai­lu­yrit­tä­jät eivät usko, että Gug­gen­heim-mu­seoon in­ves­toin­ti olisi kus­tan­nus­te­ho­kas tapa hou­ku­tel­la asiak­kai­ta. Onko moi­nen museo yh­teis­kun­nan kan­nal­ta kus­tan­nus­te­hok­kain tapa sub­ven­toi­da mat­kai­lu­alaa? Onko yh­teis­kun­nan kan­nal­ta kus­tan­nus­te­hok­kain­ta sub­ven­toi­da juuri mat­kai­lu­alaa?

Mat­koil­la olen yleen­sä käy­nyt näh­tä­vyyk­siä kat­so­mas­sa ja poi­ken­nut tai­de- yms. mu­seoi­hin ja naut­ti­nut niis­sä kier­te­lys­tä. Jos­kus olen jo­tain op­pi­nut­kin. Yhtä mu­ka­val­ta on tun­tu­nut katu­kah­vi­lois­sa is­tus­ke­lu ja ihmis­vi­li­nän seu­raa­mi­nen. Vielä pa­rem­pi, jos on syn­ty­nyt jut­tua mui­den mat­kai­li­joi­den tai pai­kal­lis­ten kans­sa.

An­toi­sim­pia ko­ke­muk­sia ovat kui­ten­kin ol­leet kie­li-, kir­joit­ta­ja-, yms. kurs­sit ja muut sen ta­pai­set loma­ko­ke­muk­set, jois­sa on saa­nut olla ja työs­ken­nel­lä pi­dem­pään yh­des­sä uu­sien ih­mis­ten kans­sa.

Maa­lauk­sis­ta ja veis­tok­sis­ta an­toi­sim­man ko­ke­muk­sen ovat an­ta­neet ne, joi­den syn­nys­tä olen kuul­lut tai­tei­li­jan it­sen­sä ker­to­van. Kau­pun­ki­lais­ten olo­huo­nees­sa pi­täi­si olla tilaa taitelijoille tulla esit­te­le­mään teok­siaan. Yhtä lail­la jon­kin len­nok­ki­ker­hon ta­pai­sen pi­täi­si pääs­tä sinne esit­te­le­mään toi­min­taan­sa.

Heikin pohteita > Helsingissä 2014 - 20?? > Kallis auton vuokraus (edit: 2015-12-11)

Kal­lis auton vuok­raus

Vuok­ra­sin auton syys­kuun lakko­päi­väk­si pääs­täk­se­ni töi­hin. 64€ työ­mat­kas­ta on pal­jon, mutta ok hinta viime tin­gas­sa teh­dys­tä auton vuok­rauk­ses­ta.

Auto oli kadun var­res­sa lu­va­tus­sa osoit­tees­sa. Tein tar­kis­tus­kier­rok­sen sillä tark­kuu­del­la kuin olen näh­nyt autot vuok­raa­mois­sa tar­kis­tet­ta­van. En huo­man­nut vau­rioi­ta. Pai­noin kän­nyk­kää­ni lä­he­tet­tyä AVAA-nappia ja aje­lin tyy­ty­väi­se­nä ees-taas työ­pai­kal­le.

Pa­lat­tua­ni jätin auton park­kiin kadun var­teen ja otin siitä muu­ta­man kuvan to­dis­teek­si siitä, että pa­lau­tin auton vir­heet­tö­mä­nä. Lai­toin avai­met han­si­kas­lo­ke­roon, sul­jin oven ja lä­he­tin an­net­tuun nu­me­roon SULJE-tekstarin kuten aina en­nen­kin 24Rentin au­to­ja käyt­täes­sä­ni.

Muu­ta­man päi­vän pääs­tä sain 24Rentiltä sa­ta­sen las­kun siitä, että olin lu­kin­nut ovet oh­jei­den vas­tai­ses­ti avai­mil­la, minkä takia he oli­vat jou­tu­neet lä­het­tä­mään auto­talk­ka­rin­sa avaa­maan auton ovet ja auto oli jää­nyt pois käy­tös­tä.

No Pöh. Päh­käi­lin pari päi­vää, onko mah­dol­lis­ta saada auton ovet avai­mil­la luk­koon ja sen jäl­keen lait­taa avai­met han­si­kas­lo­ke­roon. On­nis­tui­si­ko, jos pitää ovea auki, pai­naa kauko-oh­jai­men sulje-nappia ja läi­mäyt­tää sen jäl­keen oven kiin­ni? Ei ole kos­kaan tul­lut mie­leen ko­keil­la. Tästä pari päi­vää eteen­päin kek­sin mah­dol­li­sen se­li­tyk­sen ta­pah­tu­neel­le: Entä jos auton ovet me­ne­vät au­to­maat­ti­ses­ti luk­koon määrä­ajan ku­lut­tua siitä, kun avai­met on otet­tu lu­kos­ta. Jos ne me­ne­vät luk­koon, vaik­ka ovet ovat auki, se se­lit­täi­si on­gel­man. Ehkä? Jokatapauksessa on­gel­man alku­syy on 24Rentin huono jär­jes­tel­mä, jonka ai­heut­ta­mis­ta on­gel­mis­ta he las­kut­ta­vat asiak­kai­taan.

Rek­la­moin las­kus­ta, mutta 24Rentiin saa yh­tey­den vain web-lo­mak­keen kaut­ta ja sitä kaut­ta sain kuit­tauk­sek­si reklaamaationi vain "kii­tos pa­laut­tees­ta" sähkö­pos­tin. Sehän ei riitä to­dis­teek­si siitä, että olen rek­la­moi­nut las­kus­ta. Hei­dän web-pal­ve­lun­sa toi­mii tältä osin va­ja­vai­ses­ti.

Pit­kän ja vai­val­loi­sen et­sis­ke­lyn jäl­keen löy­sin pu­he­lin­nu­me­ron 24Rentiin: Päi­vys­tys­nu­me­ron, johon kiel­let­tiin eh­dot­to­mas­ti soit­ta­mas­ta muu­ten kuin ajon ai­kai­sis­sa hätä­ti­lan­teis­sa. Ys­tä­väl­li­nen asia­kas­pal­ve­li­ja kuun­te­li asia­ni ja jon­kin ajan ku­lut­tua sain sähkö­pos­tin, jossa 24Rent il­moit­ti saa­neen­sa rek­la­maa­tio­ni. Yl­lät­täen 24Retn ei lä­het­tä­nyt las­kua siitä, että olin pe­rus­teet­to­mas­ti kuor­mit­ta­nut hei­dän hätä­nu­me­roaan.

Pa­riin viik­koon ei kuu­lu­nut mi­tään, mutta sit­ten sain sähkö­pos­tin, jossa he il­moit­ti­vat pi­tä­vän­sä reklaamationa pe­rus­teet­to­ma­na.

Li­säk­si he il­moit­ti­vat ha­vain­neen­sa au­tos­sa vau­rion, josta to­dis­teek­si he lä­het­ti­vät kuvan auton pe­räs­sä ole­vas­ta naar­mus­ta. Mis­tään ei käy­nyt ilmi, missä, mil­loin ja kuka kuvan on ot­ta­nut, mutta mis­sään ta­pauk­ses­sa ei pai­kas­sa, jonne auton jätin. Auto on myös pö­lyi­nen, joten kuva on otet­tu jon­kin kei­kan jäl­keen. Eli siis auto­talk­ka­ri, joka minun jäl­jil­tä­ni jou­tui käy­mään avaa­mas­sa auton ovet, ei ole huo­man­nut vau­rioi­ta. Ku­kaan muu­kaan minun jäl­kee­ni au­tol­la ajoon läh­te­nyt ei ole sitä huo­man­nut ennen kuin vasta parin vii­kon ku­lut­tua. Mi­kä­li jo­kai­nen minun jäl­kee­ni auton vuok­ran­nut on ku­van­nut auton, niis­sä olisi pi­tä­nyt vau­rion näkyä, mi­kä­li minä tai joku ennen minua olisi sen ai­heut­ta­nut.

24Rentin sään­tö­jen mu­kaan mi­nul­la tun­tuu ole­van kään­tei­nen to­dis­tus­taak­ka osoit­taa, etten ole ai­heut­ta­nut auton pa­laut­ta­mi­sen jäl­keen seu­raa­van 30 vuoro­kau­den ai­ka­na ha­vait­tua pie­nin­tä­kään vau­rio­ta. (Kuvia pyy­de­tään säi­lyt­tä­mään 30 vuoro­kaut­ta.) Mi­kä­li mi­nul­la ei olisi ollut kuvaa au­tos­ta, oli­sin jou­tu­nut mak­sa­maan va­kuu­tuk­sen oma­vas­tuun, enin­tään seit­se­mäl­tä päi­väl­tä kor­vauk­sen siitä, että auto on pois käy­tös­tä sekä kor­vauk­sen siitä, että olen yrit­tä­nyt pi­mit­tää ai­heut­ta­ma­ni vau­rion.

24Rentin autot pitää ku­va­ta si­säl­tä ja ulkoa niin tar­kas­ti, että ky­ke­nee to­dis­ta­maan, että on jät­tä­nyt auton kadun var­teen vir­heet­tö­mä­nä. Muu­ten voi jou­tua mak­sa­maan minkä hy­vän­sä kuu­kau­den si­säl­lä vuok­ra-ajan päät­ty­mi­ses­tä syn­ty­neen vau­rion tai tah­ran kor­jaa­mi­sen. Entä jos joku kol­hii auton poh­jaa mökki­tiel­lä? Pi­täi­si­kö ryö­miä auton al­le­kin ku­vaa­maan?

24Rent tun­tui aluk­si oi­val­li­sel­ta rat­kai­sul­ta sa­tun­nai­seen auton tar­pee­seen. Mutta: "Jos joku tun­tuu liian hy­väl­tä ol­lak­seen totta, ..."