Heikin pohteita > "Terveen järjen" tuotoksia > Totuus IPCC:n teorioista (edit: 2021-8-11)

To­tuus IPCC:n teo­riois­ta

IPCC:n mu­kaan kasvi­huone­kaa­su­jen netto­pääs­töt pi­täi­si nol­la­ta glo­baa­lis­ti. Koska Suo­men pääs­töt ovat kuin hyt­ty­sen pieru ver­rat­tu­na Kii­nan pääs­töi­hin, miks­ei tyttö­hal­li­tuk­sem­me vaadi Kii­naa hoi­te­le­maan mei­dän­kin pääs­töm­me? Sehän ei tun­tui­si niil­lä mis­sään. Kai kii­na­lai­nen­kin ym­mär­tää, että tääl­lä Suo­mes­sam­me on tal­vel­la niin kyl­mää, pi­meää ja an­keaa, että on epä­rei­lua vaa­tia meitä hoi­ta­maan itse omat pääs­töm­me?

Miksi minun pi­täi­si luo­pua vä­his­tä mu­ka­vuuk­sis­ta­ni, vaik­ka kos­mi­ses­ti ot­taen uh­rauk­se­ni ei vai­kut­tai­si mi­tään? Väit­tä­vät, että muita on hel­pom­pi suos­tu­tel­la tal­koi­hin, jos it­se­kin osal­lis­tuu, mutta mo­ni­ko maail­man mil­jar­deis­ta ih­mi­sis­tä tie­täi­si, osal­lis­tun­ko? Ja onhan maail­mas­sa vaik­ka kuin­ka pal­jon hyve­sig­na­loin­tia ra­kas­ta­via mart­tyy­re­ja, jotka mie­luus­ti uh­rau­tu­vat mi­nun­kin hy­väk­se­ni.

Minun osuu­te­ni maail­man pääs­töis­tä — toki maail­man ih­mis­ten keski­arvoa pal­jon suu­rem­pi — on niin pieni, ettei sillä ole maail­man kan­nal­ta mi­tään mer­ki­tys­tä. Terve jär­ki­kin sanoo, ettei yksi suo­ma­lai­nen voi mi­tään maail­man suur­val­to­jen pääs­töil­le, joten mun au­toi­luun ette puutu!

Jos ben­san hinta nou­see, niin syrjä­ky­lien köy­hät mum­mot ja vaa­rit kuo­lee, kun niil­lä ei oo enää varaa ajaa ruoka­os­tok­sil­le Pris­maan. Rik­kaat vihervassaripopulistiämmät hö­pä­jää rei­lus­ta muu­tok­ses­ta, mutt ei kyl oo reiluu ko­rot­taa ben­san hin­taa.

Käs­ke­vät minua ro­mut­ta­maan mun melkeen uuden auton ja os­ta­maan ti­lal­le kal­liin veto­kou­kut­to­man sähkö­auton. Tai sähkö­pyö­rän! Mä ha­luai­sin nähdä, miten neiti fil­la­ri­kom­ma­ri sähköpyöräilee met­rin ki­nok­ses­sa ja kol­men­kym­me­nen as­teen pak­ka­ses­sa. Kolme­kym­men­tä kilo­met­riä Pris­maan. Koti­mat­kal­la pi­täi­si ta­ra­kal­le mah­tua vii­kon ruuat ja las­ten vai­pat. Ei tunne IPCC ih­mis­ten arkea.

Ei­vät­kö ne ole kuul­leet akku­kai­vos­ten ym­pä­ris­tö­hai­tois­ta ja lapsi­or­jis­ta? Kai­vok­sia on toki ollut maail­man sivu: Suola­kai­vok­sia, kulta­kai­vok­sia, ... On kai­vet­tu tinaa, ku­pa­ria, rau­taa, nik­ke­liä, hiil­tä, bauk­siit­tia, yms. yms., mutta akku­kai­vok­set ovat mi­nul­le se vii­mei­nen pi­sa­ra. Kai­vok­set um­peen NYT!

Maail­mas­sa työs­ken­te­lee or­juu­den kal­tai­sis­sa olois­sa kym­me­niä mil­joo­nia lap­sia ja ai­kui­sia. Saat­taa siis olla, että ui­guu­ri­orjat ovat poi­mi­neet fark­ku­je­ni puu­vil­lan, oma­va­rais­ta­lou­des­sa elä­neet pienviljelivät on ajet­tu slum­mei­hin puu­villa­far­mien tiel­tä, fark­ku­je­ni sau­mat on om­mel­lut jos­sain hiki­pa­jas­sa nälkä­pal­kal­la vii­den ala­ikäi­sen yksin­huol­ta­ja, tämä suk­laa on ehkä val­mis­tet­tu ruoka­pal­kal­la työs­ken­te­le­vien pikku­las­ten poi­mi­mis­ta kaa­kao­pa­vuis­ta, ... Tuol­lai­seen tot­tuu, mutta sii­hen en totu, että naa­pu­rin Tes­lan akun me­tal­lit ehkä on pal­jain käsin kai­va­nut pieni lapsi­orja.

Ylläolevan he­rät­tä­mis­sä fii­lik­sis­sä pää­tyy her­käs­ti ar­vioon, että IPCC liioit­te­lee, ellei pe­rä­ti ole ko­ko­naan vää­räs­sä. On äly­va­paa­ta aja­tel­la, että joku pro­mil­len murto-osan li­säys CO₂:ta — hajutonta, mautonta, näkymätöntä kaasua — ilmakehään tuhoaisi sivisaatiomme. Hei haloo, järki älä jätä!

Tun­tuu jär­jen­vas­tai­sel­ta, että hyvin­voin­tim­me ei muka olisi kes­tä­väl­lä poh­jal­la. Ei voi olla totta, että vuosi­kym­me­niä vaa­lit­tu pe­rin­tei­nen ta­pam­me elää olisi jo­ten­kin väärä. Teo­ree­ti­kot spe­ku­loi­koot kam­miois­saan mitä ha­lua­vat, mutta miten on käy­tän­nös­sä: Kun is­tah­dat au­toon ja pai­nat kaa­sua, tun­tuu­ko ihan oikeesti siltä, että tu­hoat pie­nen sii­vun maail­man tu­le­vai­suut­ta? Ei su­la­ta terve maa­lais­järki moi­sia hö­pi­nöi­tä.

Ei­kö­hän tä­mä­kin vaali­kausi pors­ku­te­ta niin kuin edel­li­nen­kin — ja sitä edel­li­nen. "Van­has­sa vara pa­rem­pi" (Vanha talon­poi­kai­nen sanan­lasku). Jos alkaa huo­leh­tia huo­mi­ses­ta, unoh­taa, että tä­nään­kin pitää syödä, kas­vat­taa ta­lout­ta ja ka­las­tel­la ääniä seu­raa­via vaa­le­ja var­ten. Kuka tur­vaa tu­le­vien suku­pol­vien hyvin­voin­nin, ellei minun puo­luee­ni kep­lot­te­le kei­nol­la millä hy­vän­sä vaali­voit­toon? Jos IPCC nos­tai­si kat­seen­sa yh­tä­löis­tään, se ta­juai­si, ettei pääs­tö­vä­hen­nyk­sil­lä voi­te­ta vaa­le­ja. Lämpö­ti­lo­jen si­jas­ta pitää tut­kail­la kan­san sy­vien ri­vien fii­lik­siä. Trump sen to­dis­ti.

Milläs suo­je­let ym­pä­ris­töä tu­le­vai­suu­des­sa, jos hiili­pääs­tö­jen leik­kaa­mi­sen takia ta­lous sak­kaa nyt? Millä sel­vi­tään tu­le­vas­ta ym­pä­ris­tö­krii­sis­tä, jos nyt ote­taan vel­kaa uu­siu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den ke­hit­tä­mi­seen? Ei ole ta­lou­del­lis­ta jär­keä täl­lai­ses­sa.

Kyl­män kaa­mok­sen ai­ka­na au­rin­ko ei va­lai­se, ei läm­mi­tä, eikä var­sin­kaan tuota säh­köä. Tuu­lee, jos tuu­lee, mutta ei sil­loin, kun säh­köä tar­vit­tai­siin. Turve on ainoa tur­vam­me. Sitä ei meil­tä vie Ve­nä­jä, ei Kiina.

"Uu­sien ym­pä­ris­tö­in­no­vaa­tioi­den" tu­ke­mi­nen on minun verorahojeni heittämistä kankkulaan kaivoon. Mihin tarvitaan uusia energia-alan business-innovaatiota kun meillä jo on turvebusiness? No, reilu innovaatiotuki jonkun biohalon tai bio-oljen kehittämiseen vois olla kiva.

"Eläm­me tu­le­vien suku­pol­vien kus­tan­nuk­sel­la, pääs­töm­me ovat lai­naa tu­le­vil­ta suku­pol­vil­ta." Höp­sis. Syn­ty­mät­tö­mät ja pikku­vau­vat eivät ole oi­keus­toimi­kel­poi­sia, joten noin väit­tä­vil­lä ei ole vi­ral­lis­ta valta­kir­jaa puhua tu­le­vien suku­pol­vien puo­les­ta.

Jos otet­tai­siin 'ym­pä­ris­tö­velka' huo­mioon in­ves­toin­ti­las­kel­mis­sa ja val­tion kir­jan­pi­dos­sa, luvut eivät enää olisi ver­tai­lu­kel­poi­sia viime vuosi­sadan lu­ku­jen kans­sa. Miten sit­ten seu­rat­tai­siin pit­kän ajan ta­lous­kas­vua? Mistä saa­tai­siin os­viit­taa in­ves­toin­tien ver­tai­luun?

Jos spe­ku­loin­nit ym­pä­ris­tön tu­le­vas­ta ti­las­ta sot­ket­tai­siin kan­san­ta­lou­den kir­jan­pi­toon, hä­mär­tyi­si, mikä on ta­lou­den var­si­nais­ta kovaa ydin­tä. Peh­mei­tä ym­pä­ris­tö­ar­vo­ja si­säl­tä­vät ti­las­tot joh­tai­si­vat var­si­nai­sen talouden kannalta vahingollisiin päätöksiin.

Jos jo­tain ta­pah­tui­si­kin, niin onhan maa­pal­lom­me sel­vin­nyt pal­jon pa­hem­mis­ta­kin mul­lis­tuk­sis­ta. On ollut kyl­mää ja läm­min­tä, me­rien pin­nat ovat hei­lah­del­leet metri­tol­kul­la, ...

Totta kyllä, maa­pal­lon elu­kois­ta ja kas­veis­ta — kai pie­nis­tä pö­pöis­tä­kin — on muu­ta­man ker­ran kuol­lut suu­rin osa, mutt­ei kos­kaan kaik­ki. Ei kos­kaan kaik­ki! Ihmisiä ei tosin aiempien mullistusten aikana maapallolla kirmaillut, mutta toki lapsenlapsemme selviävät tieteensä ja järkensä avulla, jos jotain tapahtuu. Tärkeintä on pitää talous kunnossa niin, että meillä menee nyt mukavasti.

Onhan tässä viime ai­koi­na sel­vit­ty pa­ris­ta ta­lous­la­mas­ta­kin melko pie­nin va­hin­goin. Ne ne sen­tään ovat ol­leet oi­kei­ta tosi krii­se­jä tässä ja nyt, ei mi­tään hy­po­teet­ti­sia tu­le­vai­suu­den­ku­vi­tel­mia. Ih­mis­ten si­vi­li­saa­tio kes­tää kyllä, kun­han pi­de­tään val­tioi­den velat alle 60%:ssa bkt:stä.

Väes­tön­kasvu on on­gel­man juuri­syy. Tämä on to­ti­sin­ta totta. Valta­osan pääs­töis­tä tuot­taa ehkä jo­tain 10% ih­mi­sis­tä. Pääs­töt lähes nol­lau­tui­si­vat, jos lähi­vuosi­kym­me­nien ai­ka­na väes­töä saa­tai­siin kar­sit­tua juuri tuo 10%. Esi­mer­kik­si 20 vuot­ta te­ki­si puoli %-yk­sik­köä vuo­des­sa. Jos aloi­tet­tai­siin eni­ten ku­lut­ta­vis­ta, pääs­täi­siin ke­vyes­ti alle IPCC:n 2^o:n tavoitteen.

Loput 90% väes­tös­tä alkaa kuor­mit­taa ym­pä­ris­töä vain, jos ab­so­luut­ti­ses­sa köy­hyy­des­sä elä­vät nos­ta­vat hyvin­voin­tin­sa in­hi­mil­li­sel­le ta­sol­le. Tois­tai­sek­si näyt­tä­vät kui­ten­kin tyy­ty­vään osaan­sa hal­pa­na, kou­lut­ta­mat­to­ma­na työ­voima­re­ser­vi­nä.

Ym­pä­ris­töä enem­män kär­si­si glo­baa­li ta­lous, jos kaut­ta maail­man köy­hien hyvin­voin­ti ko­hen­tui­si koh­tuut­to­mas­ti: Jos val­tion luon­non­va­rois­ta pi­täi­si­kin alkaa mak­saa koko kan­sal­le, eikä vain maan hal­li­tuk­sen mi­nis­te­reil­le; jos hiki­pajat, kaa­kaon tuot­ta­jat yms. jou­tui­si­vat mak­sa­maan yli nälkä­pal­kan lapsi­työ­voi­mal­leen; jos slum­mien ih­mi­set sai­si­vat maata, jolla vil­jel­lä ruo­kan­sa ja ehkä tuot­taa jo­tain myyn­tiin­kin; jos köy­hien elin­ajan odote nou­si­si; jos ...

Epä-älyl­lis­tä dystooppista jos­sit­te­lua. Köy­his­tä ei vielä pit­kään ai­kaan ole uh­kaa­maan hyvin­voin­tiamme eikä il­mas­toa.

Heikin pohteita > "Terveen järjen" tuotoksia > Näkymätön sydän ohjaamaan näkymätöntä kättä (edit: )

Nä­ky­mä­tön sydän oh­jaa­maan nä­ky­mä­tön­tä kättä

Jour­na­lis­ti Jo­han­na kuvailee Adam Smithiä nauttimassa päivällistä ja pohtimassa talouden perusolemusta. Hän ilmoittaa viitteiksi: Katrine Marcal: Vem lagade Adam Smiths middag? Saa­ta­vi­na myös eng­lan­nik­si: Who cooked Adam Smiths dinner? sekä CORE: An open-access platform for anyone who wants to understand the economics of innovation, inequality, environmental sustainability, and more

"Mikä saa kylän lei­pu­rin te­ke­mään näin hyvää lei­pää? Ei lei­pu­ri Ada­mis­ta vä­lit­tä­nyt. Lei­pu­rin mo­tii­vi­na on pyr­ki­mys an­sai­ta rahaa it­sek­käi­den toi­vei­den­sa ja tar­pei­den­sa tyy­dyt­tä­mi­seen. Siksi lei­pu­rin on pakko tehdä lei­pää, josta ky­lä­läi­set pi­tä­vät. Näin Adan jär­kei­li"

En ym­mär­rä, mitä it­se­käs­tä on lei­poa ky­lä­läi­sil­le hyvää lei­pää an­sai­tak­seen elan­non per­heel­leen. En­nem­min­kin se on vas­tuun­ottoa omas­ta elä­mäs­tä ja sa­mal­la osal­lis­tu­mis­ta yh­tei­sen hyvän tuot­ta­mi­seen. Tie­tys­ti em­pa­tian ja yh­tei­söl­li­syy­den voi kään­tää it­sek­kyy­dek­si siinä kuin rak­kau­den aivo­ke­miak­si tai to­de­ta mus­tan yh­dek­si val­koi­sen sä­vyis­tä, mutta il­mai­sua hä­mär­tää, jos pitää erik­seen se­lit­tää, minkä tyyp­pi­ses­tä it­sek­kyy­des­tä pu­hu­taan.

It­se­käs­tä ah­neut­ta olisi, jos kylän ainoa lei­pu­ri lei­poi­si salaa lei­pään puo­let saha­jau­hoa, väit­täi­si lei­pän­sä eh­käi­se­vän syö­pää, pyy­täi­si kis­ku­ri­hin­taa köy­hil­tä ky­lä­läi­sil­tä ja pe­lot­te­li­si naa­pu­ri­kylän lei­pu­rin tulemastaa myy­mään kun­nol­lis­ta lei­pää.

Toi­mi­vat mark­ki­nat toi­si­vat ky­lään toi­seen lei­pu­rin ja saha­jauho­lei­väl­tä lop­pui­si os­ta­jat. Miten saada kylän leipä­mark­ki­nat toi­mi­maan?

Jour­na­lis­ti Jo­han­na miet­ti myös, unoh­ti­ko Adam poh­din­nois­saan sen nä­ky­mät­tö­män käden, joka val­mis­ti ja tar­joi­li Ada­mil­le päi­väl­li­sen ja muut­kin ate­riat ja piti kodin siis­ti­nä ja pesi Ada­min pyy­kin? Mi­kä­li oli tämän nä­ky­mät­tö­män käden mo­tii­vi?

Adam asui äi­tin­sä hoi­vis­sa. Adam ei älyn­nyt, että äi­tin­sä te­ke­mä työ oli myös ta­lout­ta.

"Yri­tyk­sen ainoa tar­koi­tus on tuot­taa voit­toa!" Tämä antaa yrityksille moraalisen vapauden eettisestä vastuusta.

Maail­maan iski paha fi­nans­si­krii­si, jonka ai­heut­ti Lehman Brothersin yms. joh­don (ja hen­ki­lös­tön) kes­kit­ty­mi­nen oman va­ral­li­suu­den mak­si­moin­tiin. Noin keski­mää­rin yri­tyk­set ovat al­ka­neet in­ves­toi­da tu­le­vai­suu­teen en­tis­tä vä­hem­män ja käyt­tä­vät isom­man osan voi­tois­taan osin­ko­jen mak­suun ja omien osak­kei­den hin­nan nos­ta­mi­seen niitä os­ta­mal­la.

Yhdys­val­lois­sa on ta­pah­tu­nut val­ta­vas­ti opioidikuolemia, koska lääke­yri­tys kes­kit­tyi omis­ta­jan voi­ton mak­si­moin­tiin. Hei­kos­sa ase­mas­sa ole­vat ih­mi­set aher­ta­vat nälkä­pal­kal­la hiki­pa­jois­sa. Hei­kos­sa ase­mas­sa ole­via työn­te­ki­jöi­tä hy­väk­si­käy­te­tään Suo­mes­sa­kin. Voit­toa voi tehdä myös ym­pä­ris­töä tu­hoa­mal­la. Glo­baa­lit yri­tyk­set yh­teis­työs­sä ke­hit­ty­vien mai­den kor­rup­toi­tu­neen elii­tin kans­sa käyt­tä­vät hy­väk­seen ke­hit­ty­vien mai­den väes­töä ja luon­non­va­ro­ja. Muis­tan lu­ke­nee­ni, että minun eliaikanani jois­sa­kin mais­sa lah­juk­set ulko­mai­den hal­li­tuk­sil­le on saa­nut vä­hen­tää ve­ro­tuk­ses­sa mark­ki­noin­ti­ku­lui­na.

Kor­rup­toi­tu­neis­sa mais­sa kor­rup­tio­ta on usein kai­kil­la ta­soil­la eikä eet­ti­ses­ti toi­mi­mi­nen ole yksin­ker­tais­ta: Bribery for Beginners: Acting Ethically In Unethical Places

Jos­kus isku­lau­see­seen voi­ton te­ke­mi­ses­tä li­sä­tään va­paan mark­ki­na­ta­lou­den vas­tai­nen 'myön­ny­tys': "Yh­teis­kun­nan teh­tä­vä on aset­taa yri­tyk­sil­le insentiivit, jotka oh­jaa­vat yri­tyk­siä te­ke­mään yh­teis­tä hyvää." Aika hyvä, mutta silti: Pitääkö esimerkiksi varkauksiin suhtautua niin, että syy varkauksiin on yhteiskunnan, joka on epäonnistunut väestönsä valvonnassa. Olisiko varkauksia paljon enemmän, ellei ihmisiä ohjaisi moraali tai ymmärrys siitä, että yhteiselo ei toimi, jos kaikki varastavat toisiltaan.

Yh­teis­kun­nan pitää val­voa, että yri­tyk­set kil­pai­le­vat rei­lus­ti ja tuot­ta­vat yh­teis­tä hyvää enem­män kuin yh­teis­tä hait­taa, mutta pel­käs­tään val­vo­mal­la se ei on­nis­tu, vaan mo­raa­li­sen vas­tuun pitää olla si­sään­ra­ken­net­tu­na yri­tyk­sen hen­ki­lös­tön ar­voi­hin, vi­sioon ja stra­te­giaan. "Älä tee vää­rin".

Yrit­tä­mi­sen va­pau­den li­säk­si voisi puhua yrit­tä­mi­sen vel­vol­li­suu­des­ta. Kaik­kien ei ole jär­ke­vä pe­rus­taa yri­tys­tä, mutta yh­teis­kun­nas­sa tar­vi­taan asen­net­ta yrit­tää te­hos­taa, pa­ran­taa, ke­hit­tää, luoda uutta, olla en­tis­tä pa­rem­min hyö­dyk­si yh­tei­söl­le.

Luo­vuu­den, toi­min­nan te­hok­kuu­den yms. kan­nal­ta kaik­kien kykyä aja­tel­la kan­nat­taa käyt­tää hy­väk­si. Eri­tyi­sen tär­keää on sal­lia eri­lais­ten rat­kai­su­jen ko­kei­le­mi­nen. Yrit­tä­mi­sen va­paus on ta­val­laan va­paut­ta kes­kus­joh­toi­ses­ta mikromanageerauksesta.

Rahaa voi an­sai­ta ylei­sen edun kan­nal­ta hai­tal­li­sin kei­noin. Koska raha tuo val­taa ja valta rahaa, val­taa voi siir­tyä enevästi niil­le, jotka te­ke­vät voit­toa ar­ve­lut­ta­vin kei­noin. Näin var­sin­kin kor­rup­toi­tu­neis­sa epä­demo­kra­tiois­sa. Siksi mark­ki­na­ta­lous tar­vit­see var­muu­den vuok­si demo­kraat­tis­ta val­von­taa.

Syn­tyi­kö val­tios­ta va­paan mark­ki­na­ta­lou­den ihan­ne Sta­li­nin Neu­vos­to­lii­ton ai­ka­na? Kyl­män sodan ai­ka­na kui­ten­kin. Se se­lit­täi­si, miksi täy­sin va­paan mark­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­jil­le val­tio on ulko­puo­li­nen mörkö ja yk­si­lön va­pau­den mak­si­moin­ti on rat­kai­su kaik­keen.

Heikin pohteita > "Terveen järjen" tuotoksia > Agua Zarcan vesivoimala ja hyvinvointi (edit: 2017-3-14)

Agua Zarcan vesi­voi­ma­la ja hyvin­voin­ti

"Maa­lis­kuus­sa 2016 hon­du­ra­si­lai­nen ym­pä­ris­tö­ak­ti­vis­ti Berta Cáceres mur­hat­tiin. Cáceres oli tun­net­tu tämän hank­keen vas­tus­ta­ja ja kan­sa­lais­jär­jes­tö COPINHin joh­ta­ja."

"Tällä het­kel­lä Finnfund sel­vit­tää yh­des­sä FMO:n kans­sa vas­tuul­lis­ta tapaa ir­tau­tua Agua Zarcan ra­hoi­tuk­ses­ta. Han­ket­ta on ra­ken­net­tu ää­rim­mäi­sen köy­häl­le alueel­le, joka tar­vit­see in­ves­toin­te­ja ja ke­hi­tys­tä."

Ka­ve­ri väit­ti, että lais­sa on il­mai­su: "Tiesi tai olisi pi­tä­nyt tie­tää." Totta tai ei, hyvä ohje­nuora pro­jek­tien tu­lok­sia ja vas­tui­ta ar­vioi­taes­sa. Yl­lä­tyk­siä tulee, mutta it­ses­tään­sel­vyyk­sien ei pi­täi­si antaa yl­lät­tää.

Ta­voi­te: Työpaikkoja ja köyhyyden vähentäminen.

Rat­kai­su: Vesivoimalaitos. Näin äkkiseltään kuulostaa toimivalta ratkaisulta.

Ris­kit:?

Vaih­to­eh­toi­set in­ves­toin­nit:?

Seu­dun, jolla voi­ma­laa suun­ni­tel­tiin, köy­hyyt­tä ei tar­vit­se epäil­lä. Ei si­tä­kään, ett­eikö sähkö joka ko­tiin hel­pot­tai­si pai­kal­lis­ten elä­mää. Vaan mikä on köy­hyy­den pe­rim­mäi­nen syy ja pois­tui­si­ko se säh­köis­tä­mäl­lä?

"Military rule, corruption, a huge wealth gap, crime and natural disasters have rendered Hon­du­ras one of the least developed and least secure countries in Central America." ( BBC 2012 )

Miksi alueel­le ei ollut aiem­min ra­ken­net­tu voima­lai­tos­ta, vaik­ka se näyt­tää niin hyö­dyl­li­sel­tä? En tiedä, mikä on yleen­sä säh­köis­tyk­sen ti­lan­ne Hon­du­ra­sis­sa, mutta esim. Ni­ge­riaa on säh­köis­tet­ty vuosi­kym­me­net ilman mai­nit­ta­vaa me­nes­tys­tä. Eikä pää­on­gel­ma liene rahan puute ja tek­nis­ta­lou­del­lis­ta osaa­mis­ta­kin lie­nee riit­tä­väs­ti.

"Don't jump to conclusions before you know the problem." Mitä vä­hem­män tie­däm­me on­gel­mas­ta, sitä var­mem­min luo­tam­me in­tui­tiom­me an­ta­maan rat­kai­suun ja sitä hel­pom­min kek­sim­me ku­vi­tel­mil­lem­me pe­rus­teet.

Miten sel­vit­tää köy­hyy­den alku­syy? Pi­täi­si­kö koti­läk­sy­jen te­ke­mi­sen jäl­keen on syytä mennä jut­te­le­maan 'asiak­kai­den' kans­sa. Köy­hien pa­riin, jos ha­luaa pa­ran­taa köy­hien oloja. Ellei tunne hei­dän elin­olo­jaan eikä ym­mär­rä hei­dän ajat­te­luaan ja nä­ke­myk­siään, ei ym­mär­rä hei­dän to­del­li­sia tar­pei­taan, ei osaa esit­tää heil­le omia aja­tuk­siaan eikä yh­teis­työs­tä tule mi­tään.

Eikä riit­tä­ne tu­tus­tua yhden 'kylän' ajat­te­luun. 'Ky­lil­lä' voi olla int­res­si­risti­rii­to­ja. Py­syäk­seen hen­gis­sä 'köy­hät' jou­tu­vat pi­tä­mään puo­liaan kovin kei­noin, kun ko­tien, kar­jan ja pel­to­jen tur­va­na ei ole lakia eikä oi­keut­ta. Kun ei ole toi­mi­vaa oi­keus­val­tio­ta eikä demo­kra­tiaa, ih­mi­nen voi luot­taa ja tur­va­ta vain lähi­yh­tei­söön­sä. Ehkä ai­dos­ta yh­tei­söl­li­syy­des­tä, ehkä vain siksi, että kaik­ki tie­tä­vät oman kylän väkeä hui­jaa­van olon käy­vän tu­ka­lak­si.

Yleen­sä etu­risti­rii­dat ovat ai­to­ja — ehkä saman­tyyp­pi­siä kuin van­ho­jen län­nen­fil­mien kiis­tat maan­vil­je­li­jöi­den ja kar­jan­kas­vat­ta­jien vä­lil­lä, vaik­ka to­del­li­suu­des­sa 'hy­vien' erot­ta­mi­nen 'pa­hois­ta' on vai­keam­paa kuin län­nen­fil­meis­sä. Po­pu­lis­tis­ten po­lii­tik­ko­jen on help­po ka­las­tel­la ääniä liet­so­mal­la näitä risti­rii­to­ja. Hal­li­tus voi käyt­tää etu­risti­rii­to­ja hy­väk­seen hajoita-ja-hallitse po­li­tii­kas­saan.

Hei­kon hal­lin­non mais­sa maan­omis­tuk­sia ei ole re­kis­te­röi­ty pi­tä­väs­ti. Kor­rup­toi­tu­neis­sa mais­sa omis­tuk­sen osoit­ta­via 'vi­ral­li­sia' asia­kir­jo­ja voi ostaa. Alku­pe­räis­asuk­kail­la ei vält­tä­mät­tä ole mi­tään vi­ral­li­sia to­dis­tei­ta siitä, miten esi-isän­sä suku­pol­via sit­ten sai­vat hal­tuun­sa maan, jota vil­je­le­vät tai jolla lai­dun­ta­vat kar­jaan­sa, joten hal­li­tus voi myydä tai vuok­ra­ta joi­den­kin pe­rin­tei­set vil­je­lys­maat. Jois­sain mais­sa muu­ta­ma pro­sent­ti kan­sa­lai­sis­ta omis­taa kai­ken maan. Vi­ral­li­sia' asia­kir­jo­ja pi­täi­si ar­vioi­da myös sen mu­kaan, että "mikä ei ole oi­keus ja koh­tuus, ei voi olla la­ki­kaan." Ylei­sis­tä kan­sain­välisoi­keu­del­li­sis­ta peri­aat­teis­ta poik­kea­mi­seen pi­täi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta. Pi­täi­si tar­kis­taa, onko esi­valta lail­li­nen.

Lä­hes­kään kai­kis­sa mais­sa, jois­sa kansa on köy­hää, ei val­lit­se aito demo­kra­tia eikä meil­le it­ses­tään­sel­viä oi­keus­val­tion peri­aat­tei­ta nou­da­te­ta. "Miksi pal­ka­ta asian­ajaja, jos voi ostaa tuo­ma­rin." Poliitikan joh­toon py­ri­tään, jotta saa­tai­siin lisää val­taa kah­mia rik­kauk­sia, koska ra­hal­la saa lisää val­taa, jolla saa kah­mit­tua ...

Vesi­voi­makin on luon­non­rik­kaus ja luon­non­rik­kauk­sien löy­ty­mi­nen on har­voin aut­ta­nut pai­kal­li­sia köy­hiä. Päin­vas­toin, alueen asuk­kaat ovat me­net­tä­neet pe­rin­tei­sen elin­kei­non­sa — ka­las­tuk­sen, maan­vil­je­lyk­sen, ... — ja elin­ym­pä­ris­tö­kin on saat­ta­nut tu­hou­tua. Ei ole mi­tään syytä luot­taa hal­li­tuk­sen kau­nii­siin lu­pauk­siin.

Ke­hi­tys läh­tee liik­keel­le, kun kai­kil­le osa­puo­lil­le var­mis­te­taan tasa­ve­roi­nen mah­dol­li­suus osal­lis­tua. Tähän tar­vi­taan oi­keus­val­tio, demo­kra­tia, ym­mär­rys­tä ja osaa­mis­ta. Sitä var­ten kan­sa­lais­yh­teis­kun­tien ke­hi­tys­tä pitää tukea. Sen sel­vit­tä­mi­sek­si, miten tukea kan­sa­lais­yh­teis­kun­taa, pitää mennä pai­kan pääl­le.

Yri­tys­toi­min­ta ja toi­mi­va ta­lous on tie­tys­ti vält­tä­mä­tön­tä hyvin­voin­nil­le. Sen ym­mär­tä­mi­sek­si, miten antaa köy­hil­le mah­dol­li­suus työn­te­koon, pitää mennä pai­kan pääl­le pai­kal­li­sen köy­hän ka­ve­rik­si suun­nit­te­le­maan kei­no­ja pa­ran­taa toi­meen­tuloa.

Ei olisi pi­tä­nyt olla hir­veän vai­keaa ha­vai­ta, että ke­hi­tys vaa­tii muu­ta­kin kuin padon:
sinohydro läh­tee 2013
siksi, että "Transnational Investment Leads to Violence against and Criminalization of Indigenous Communities"
Al Jazeeran uu­ti­nen, 2013

Agua zarca ei ollut ainoa kiis­tan­alai­nen pato­hanke Hodurasissa. Vuo­den 2009 val­lan­kaap­pauk­sen jäl­keen hal­li­tus ju­lis­ti, että "Hon­du­ras is open for bu­si­ness" ja antoi luvan mm. useam­mal­le kym­me­nel­le pato­hank­keel­le. Ennen Berta Cáceresta oli jo ta­pet­tu tois­ta­sataa hal­li­tuk­sen hank­kei­den vas­tus­ta­jaa.

Kan­sa­lais­yh­teis­kun­taa vah­vis­tet­ta­va: Kou­lu­tus, demo­kra­tia, maan­omis­tus­olo­jen sel­kiyt­tä­mi­nen, kor­rup­tios­ta eroon, oi­keus­val­tion peri­aat­teet toi­mi­maan.

Mark­ki­na­ta­lous ilman kun­nol­la toi­mi­vaa oi­keus­val­tio­ta on avoin piik­ki kor­rup­tiol­le.

Finnfund 2014 arvio ;
"Kyllähän me olisimme padon rakentaneet, elleivät paikalliset olisi ..." Finnfund 2016 uu­ti­nen ulko­puo­li­ses­ta ar­vios­ta ;
INDEPENDENT FACT FINDING MIS­SION: Report and Recommendations

Heikin pohteita > "Terveen järjen" tuotoksia > Microtargeting (edit: 2019-5-6)

Microtargeting

—  No niin, tästä alkaa kam­pan­jam­me loppu­ryn­nis­tys. Mei­dän kan­nat­taa ker­toa eri ää­nes­tä­jä­ryh­mil­le juuri heitä kiin­nos­ta­vis­ta ta­voit­teis­tam­me juuri heil­le so­pi­val­la ta­val­la. 1) Eivät kaik­ki jaksa kiin­nos­tua mei­dän kai­kis­ta hie­nois­ta ta­voit­teis­tam­me ja eri tyy­pit tyk­kää­vät eri­lai­ses­ta esi­tys­ta­vas­ta. 2) Asiois­sa on monta puol­ta, joten eri tyy­peil­le kan­nat­taa va­lot­taa eh­do­tus­tem­me seu­rauk­sia juuri heil­le so­pi­vas­ta näkö­kul­mas­ta. 3) Sama lain muu­tos voi vai­kut­taa yh­teen ryh­mään yh­del­lä ta­val­la ja toi­seen aivan päin­vas­tai­sel­la. Se­li­te­tään kul­le­kin vain hä­nel­le olen­nai­nen.

—  Face­boo­kin teko­äly on löy­tä­nyt po­ten­tiaa­li­sis­ta ää­nes­tä­jis­täm­me seu­raa­van­lai­sia piir­tei­tä hei­dän kiin­nos­tus­ten­sa ja sen pe­rus­teel­la, minkä­lai­set isku­lau­seet hei­hin näyt­tä­vät pu­re­van. (Li­sä­sin joi­hin­kin 0-piir­tei­siin + tai - mer­kin. 0+:t ovat help­po­ja, mutta 0- jengi han­ka­laa. Vaali­sa­no­man sel­keys kär­sii, jos yrit­tää miel­lyt­tää heitä. On­nek­si vaalikar... ää­nes­tä­jien jou­kos­sa on vain vähän tuol­lai­sia än­ky­röi­tä.)

—  Lis­tas­sa on li­säk­si pe­rin­tei­set arvot yleen­sä ja tyttö-poika ky­sy­mys vielä erik­seen, ke­hi­tys­apu, maa­han­muut­to, – – Tu­tus­tu­taan nii­hin tar­kem­min ihan kohta, mutta ver­ry­tel­lään ensin A – F piir­teil­lä.

—  (A+, D+) ja (A-, D+): Ketkä ot­ta­vat nämä? Nämä ovat sel­kei­tä klus­te­rei­ta, vaikk­ei näi­den äänet ehkä yk­si­nään riitä läpi­pää­syyn. On ehkä var­min­ta, että sama eh­do­kas ei ota näitä mo­lem­pia. Kog­ni­tii­vi­nen dis­so­nans­si hei­ken­tää ko­ke­neen­kin po­lii­ti­kon suo­ri­tus­ta. Teh­kää kui­ten­kin tii­vis­tä yh­teis­työtä.

—  (B+, C+, E+) -k­lus­te­ri ois var­maan hyvä Jen­nan kam­pan­jal­le.

—   Koet­ta­kaa seu­raa­vak­si ja­kaan­tua ryh­miin sen mu­kaan, mitkä piir­teet ja mil­lai­set klus­te­rit tun­tu­vat omil­ta. Läh­te­kää siltä poh­jal­ta hio­maan kul­le­kin klus­te­ril­le so­pi­vaa vaali­sa­no­maa puo­lueem­me peri­aat­teis­ta.

—  Jaa, että voiko tästä jäädä kiin­ni? Hyvin epä­toden­nä­köis­tä. Useim­mat eivät po­li­tii­kas­ta mui­den kans­sa puhu. Jos pu­hu­vat, niin vain omas­sa po­ru­kas­saan, saman­mie­lis­ten kes­ken. On kui­ten­kin mah­dol­lis­ta, että vas­tus­ta­ja soluttautuu meidän porukoiden some-kupliin ja alkaa syyttää meitä kaksilla rattailla ajamisesta. Ainahan niin on tehty, mutta on silti hyvä, että sama ehdokas ei ota hoitaakseen klustereita, joissa on esimerkiksi sekä C+ että C- piirteet, vaikka asiantuntemus ja kyky venyä riittäisivätkin.

—   Aina voi kiis­tää ja syyt­tää trolleja. Ne uskoo, ketkä ha­luaa, eikä muis­ta ole vä­lik­si. Trollit se­koit­ta­vat muu­ten­kin ih­mis­ten aja­tuk­set niin, että val­het­ta on vai­kea erot­taa to­tuu­des­ta. Hel­pom­pi on ih­mi­sen luot­taa sii­hen, minkä to­dek­si toi­voo. Fak­tan­tar­kis­ta­jien to­tuus ei pal­joa paina, jos tun­tuu kivammalta uskoa val­lan muuta.

—  Pu­heen­joh­ta­jam­me hoi­taa valta­kun­nal­li­set vaali­kes­kus­te­lut. Voit­te va­li­ta, ha­luat­te­ko antaa vai­ku­tel­man, että oi­keas­ti pu­heen­joh­ta­jam­me on samaa miel­tä kans­san­ne, mutta valta­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa hän jou­tuu esiin­ty­mään hil­li­tym­min, vai ha­luat­te­ko esiin­tyä puo­lueen uu­dis­tus­mie­li­se­nä etu­jouk­ko­na.

—  Jos juon­ta­jat kes­kit­ty­vät provoisomaan väit­te­lyä tai vaa­ti­maan kyllä-ei vas­tauk­sia vai­kei­siin ky­sy­myk­siin, asiat unoh­tu­vat, eikä meil­lä ole hätää. Pa­hin­ta, jos juon­ta­jat ovat pe­reh­ty­neet asia­ky­sy­myk­siin ja al­ka­vat tes­ta­ta, ky­ke­ne­vät­kö kes­kus­te­li­jat ra­ken­ta­vaan vuoro­puhe­luun. Jos juon­ta­jat osaa­vat tehdä vaali­kes­kus­te­lus­ta kuin hal­li­tus­neu­vot­te­lut niin se saat­taa sot­kea microtargeting-kampanjaamme. Tus­kin kui­ten­kaan pa­has­ti.

—   Muis­ta­kaa, että nyt käy­dään vaali­kam­pan­jaa. Vasta vaa­lien jäl­keen mie­ti­tään ti­lan­teen mu­kaan, mitä oi­keas­ti ru­ve­taan te­ke­mään ja miten se se­li­te­tään eri kan­nat­ta­ja­klus­te­reil­le. Kek­si­tään jo­tain pa­rem­paa kuin, että vaali­yönä val­tion ta­lous aivan yl­lät­täen kei­kah­ti pää­lael­leen, joten ...

Heikin pohteita > "Terveen järjen" tuotoksia > Vapauden tuskaa (edit: 2017-10-31)

Va­pau­den tus­kaa

Mel­kein kaik­ki ta­paa­ma­ni ih­mi­set ovat mu­ka­via ja luo­tan hei­hin, mutta silti pidän käm­pän oven lu­kos­sa. Jos aivan kaik­ki ih­mi­set vä­lit­täi­si­vät toi­sis­taan yhtä pal­jon kuin it­ses­tään, sys­tee­mi kuin sys­tee­mi toi­mi­si. Tar­vit­tai­siin­ko edes mi­tään sys­tee­miä?

Va­lin­nan­va­paut­ta on mark­ki­noi­tu niin köy­käi­sin pe­rus­tein, että sen kan­nat­ta­jat kuu­los­ta­vat us­ko­van uus­li­be­ra­lis­miin. Olen ym­mär­tä­nyt, että uus­li­be­ra­lis­mi siir­tää mo­raa­li­sen vas­tuun ih­mi­sil­tä mark­ki­na­voi­mil­le. Sään­tö­jä­kään ei tar­vi­ta, koska mark­ki­na­voi­mat pa­kot­ta­vat kaik­ki lusmutkin toi­mi­maan yh­tei­sek­si hy­väk­si. Hal­tia­keiju hoi­taa hom­man.

Ta­voit­tee­na näyt­tää ole­van, että mark­ki­noi­ta oh­jaa­vat yk­sit­täi­set ih­mi­set arjen kii­rei­den kes­kel­lä yk­sit­täi­sil­lä pikku­pää­tök­sil­lä. Mark­ki­noi­ta voi kui­ten­kin koor­di­noi­dus­ti oh­ja­ta ja val­voa demo­kraat­ti­ses­ti toi­mi­va kan­sa­lais­yh­teis­kunta. Kun yri­tyk­sil­lä on mark­ki­noin­ti­stra­te­gia, pitää vero­ra­ho­jen käy­töl­le olla yhtä vahva han­kin­ta­stra­te­gia.

Heikin pohteita > "Terveen järjen" tuotoksia > Burkha — Nopeaa ajattelua ja sen korjailua (edit: 2016-8-24)

Burkha — No­peaa ajat­te­lua ja sen kor­jai­lua

Olen tot­tu­nut sii­hen, että nuo­ril­le lakki on kas­va­nut pää­hän kiin­ni niin, ettei sitä saane pois suih­kus­sa­kaan. Vie­rail­la mail­la olen näh­nyt ek­soot­ti­sia pää­hi­nei­tä pi­det­tä­vän pääs­sä mitä mo­ni­nai­sim­mas­sa ti­lai­suuk­sis­sa, myös päi­väl­li­sil­lä. Hup­puun kät­key­ty­nyt hahmo hiip­pai­le­mas­sa hä­mä­räl­lä ka­dul­la saat­taa säi­käyt­tää, mutta muu­ten hup­pu­kaan ei he­rä­tä mi­nus­sa eri­tyi­siä tun­tei­ta. Nuo­ril­la on oman suku­pol­ven­sa tavat, joita en tunne, enkä siksi voi nuo­ris­ta mi­tään pää­tel­lä ulko­asun pe­rus­teel­la.

Ikäi­ses­tä­ni mie­hes­tä in­tui­tio­ni antoi pika­tuo­mion lip­pik­sen pe­rus­teel­la, vaik­ka pää­hi­ne ei edes ole vaat­teis­ta mer­kit­tä­vin. Olen näh­nyt häi­riin­ty­mät­tä monen­lais­ta housua, pai­taa, py­ja­maa, kaa­pua, ly­hyt­tä ja pit­kää ha­met­ta ja mek­koa, ehjää ja rik­ki­näis­tä, ar­jes­sa ja juh­lis­sa.

Ehkä mies oli niin tutun oloi­nen, että luu­lin tie­tä­vä­ni, miksi hän tuli ho­tel­lin aa­miai­sel­le ba­se­ball-lip­pis pääs­sä? Mitä mah­doin luul­la?

Keski-ikäi­nen "nuori ka­pi­nal­li­nen" on sää­lit­tä­vä, mutta minua är­syt­ti, ei sää­lit­tä­nyt. Myötä­hä­peäs­tä ei siis ollut ky­sy­mys.

Viite­ryh­mää­ni kuu­lu­van oloi­nen mies rik­koi viite­ryh­mä­ni hyviä ta­po­ja, mutta en tun­nis­ta it­ses­sä­ni tapa­po­lii­sia. Voin­ko silti olla sel­lai­nen?

Mil­lai­sik­si muis­tan minua jos­kus kiu­san­neet tyy­pit? Mil­lai­nen on ste­reo­tyyp­pi­nen ku­vi­tel­ma­ni hu­li­gaa­nis­ta tai kiu­saa­jas­ta?

Kiu­saa­ja on osa wanna-be-kovis lau­maa, joka kan­taa jo­tain uhoa vies­ti­vää tun­nus­merk­kiä. Uhol­la hän kom­pen­soi huo­nom­muu­den tun­net­taan, joka hel­pos­ti pur­kau­tuu kiu­saa­mi­se­na ja hu­li­noin­ti­na. Onko niin, että in­tui­tio­ni tun­nis­ti mie­hen wanna-be-kovikseksi sillä pe­rus­teel­la, että hän söi lip­pis-pääs­sä? Kos­ken itse ky­ke­ne syö­mään lip­pis pääs­sä, ole­tan sen ole­van muil­le ikäi­sil­le­ni länsi­mai­sil­le mie­hil­le yhtä mer­kit­tä­vän ko­ke­muk­sen, joten mies söi lip­pis pääs­sä uho­tak­seen ja uhoa­jat är­syt­tä­vät minua.

Jär­ke­vä perus­ole­tus on, että lip­pis pääs­sä oli mie­hel­le niin tuttu, ettei hän edes huo­man­nut sitä. In­tui­tio­ni te­ke­mää hutia kut­su­taan kai­ke­ti trans­fe­rens­sik­si. Kun jou­dum­me ti­lan­tee­seen, jonka jokin piir­re muis­tut­taa jo­tain mer­kit­tä­vää aiem­min ko­ke­maam­me, saa­tam­me ereh­tyä päät­te­le­mään, että ti­lan­teet ovat saman­lai­sia.

Jos jo lip­pis saa minut her­mos­tu­maan, miten pi­kai­nen in­tui­tio­ni tuo­mit­see burkhan?

Jos­kus olen säi­käh­tä­nyt näh­tyä­ni ko­ko­naan mus­taan kaa­puun pii­lou­tu­neen hah­mon. Ennen kuin jär­ke­ni on eh­ti­nyt sanoa mi­tään, olen tun­te­nut pe­läs­tyk­sen häi­väh­dyk­sen. Se tunne, joka tulee, kun mieli ei saa otet­ta ti­lan­tees­ta, lyö tyh­jää. Ei näe kas­vo­jen il­mei­tä, ei kä­sien elei­tä, ei jal­ko­jen asen­toa. Sit­ten järki sanoo "OK, nai­nen burkhassa." Vielä jos näkee niqabin raos­ta tai ver­kon läpi ys­tä­väl­li­set sil­mät, hah­mos­ta tulee hän, yksi meis­tä.

Seu­ra­sin syrjä­sil­mäl­lä burkhaan pu­keu­tu­nut­ta nais­ta, joka söi mie­hen hä­nel­le va­li­koi­mia ruo­kia. Vaik­ka hän istui kas­vot nurk­kaan kään­net­ty­nä, hän nosti hun­tua suun edes­tä vain vält­tä­mät­tö­mim­mäk­si ajak­si. Mies vie­res­sä sai syödä va­paas­ti ja vil­kuil­la ym­pä­ril­leen.

Het­kek­si mi­nul­le tuli mitä-hittoa-fiilis, mutta sit­ten jär­kei­lin, ettei elä­mäs­tä maa­pal­lol­la tule mi­tään, jos monta mil­jar­dia ih­mis­tä alkaa tyr­kyt­tää omia ta­po­jaan toi­sil­leen.

Suo­meen­kin burkhia mah­tuu, mutta esi­mer­kik­si las­ten­tar­haan ne eivät mie­les­tä­ni sovi. Ih­mi­nen kom­mu­ni­koi il­meil­lään ja eleil­lään, joten vuoro­vai­ku­tus il­meet­tö­män ja eleet­tö­män kaa­vun kans­sa ei ke­hit­täi­si riit­tä­vän moni­puo­li­ses­ti las­ten kom­mu­ni­kaa­tio­tai­to­ja.

Pa­ko­te­taan­ko nai­set pu­keu­tu­maan burkhaan? En tiedä, eikä ky­sy­mys kiin­nos­ta minua niin pal­joa, että läh­ti­sin asiaa nai­sil­ta ky­se­le­mään. Oli­si­ko ky­se­le­mi­nen oi­kein so­pi­vaa­kaan? Kuu­luu­ko asia mi­nul­le?

Sen tie­dän, että isoa osaa maail­man nai­sis­ta ja ty­töis­tä koh­del­laan jul­mas­ti ja ihmis­arvoa alen­ta­vas­ti nimen­omaan sillä pe­rus­teel­la, että he ovat nai­sia. Hei­dän aut­ta­mis­taan jos tuem­me, niin "burkha-kysymys" rat­ken­nee siinä sa­mal­la.

Heikin pohteita > "Terveen järjen" tuotoksia > Demokratia (edit: 2016-7-6)

Demo­kra­tia

"Demo­kra­tia kuoli, kun alet­tiin ää­nes­tää", sanoo fi­lo­so­fi.

Demo­kra­tia on muu­ta­kin kuin vaa­lit. Mieli­pi­teen va­paus, myös hä­vin­neel­lä puo­lel­la on ihmis­oi­keu­det. Kan­sa­lais­yh­teis­kun­nal­la pitää olla oleel­li­set tie­dot ja puo­luei­den pitää toi­mia demo­kraat­ti­ses­ti. Totta pi­täi­si puhua. Demo­kra­tiaan ei kuulu val­lan kah­mi­mi­nen it­sel­le vaan pyr­ki­mys muo­dos­taa, to­tuut­ta vää­ris­te­le­mät­tä, mah­dol­li­sim­man laaja yh­tei­nen tahto­tila.

Demo­kra­tia ei to­teu­du ilman rau­han­omai­seen yh­teis­työ­hön tot­tu­nut­ta kan­sa­lais­yh­teis­kun­taa eikä sel­lais­ta kasva kuin demo­kra­tias­sa.

Heikin pohteita > "Terveen järjen" tuotoksia > Tuntipalkka enimmäkseen nolla (edit: 2016-10-31)

Tunti­palk­ka enim­mäk­seen nolla

—   Pe­rus­te­taan­pa ruoka­lä­het­ti­pal­ve­lu. Pal­ka­taan 100 tyyp­piä roudaamaan ih­mi­sil­le ruo­kaa ko­tiin ja työ­mail­le.

—   Ei­vät­kö lä­he­tit yleen­sä ole yrit­tä­jiä, joil­le lä­het­ti­pal­ve­lut vä­lit­tä­vät ti­lauk­sia?

—  En tiedä, mutta tun­tuu sel­keäm­mäl­tä, että ovat mei­dän pal­ve­luk­sem­me. Eikö kuu­los­ta­kin pa­rem­mal­ta, että palkaamme väkeä? An­nam­me työtä?

—  Entä, jos keik­ko­ja ei ole tar­peek­si.

—  Väkeä pal­ka­taan niin pal­jon, että keik­ko­ja ei kos­kaan ole tar­peek­si. Aina pitää löy­tyä vapaa ka­ve­ri pal­ve­le­maan asia­kas­ta.

—  Ei meil­lä ole varaa mak­saa tyh­jän­pant­ti­na is­tu­vis­ta lä­he­teis­tä.

—   On, jos mak­sam­me palk­kaa vain kei­koil­ta. Teem­me 0-tuntisopimuksia. Kuka hullu mak­sai­si tyh­jän pant­ti­na is­tu­jis­ta?

—   Lä­he­tit ovat val­mii­na läh­töön, mutta eivät saa päi­vys­tyk­ses­tä palk­kaa. Saako niin tehdä?

—   Yh­teis­kunta jopa kan­nus­taa sii­hen. Ellei ma­ta­la­tuot­toi­nen po­ruk­ka tulee toi­meen pal­kal­laan, sos­sus­ta saa lisää.

—  Eihän tässä po­ruk­ka ole ma­ta­la­tuot­tois­ta vaan liike-idea.

—  Kun yh­teis­kunta kan­nus­taa pe­rus­ta­maan kan­nat­ta­ma­ton­ta liike­toi­min­taa, mehän pe­rus­te­taan.

—  Po­ruk­kaa irti­sa­nou­tuu, kun huo­maa, ettei tässä tie­naa elan­toaan.

—  Itse irti­sa­nou­tu­nut ei saa työt­tö­myys­kor­vaus­ta eikä taida sos­su­kaan aut­taa. Työt­tö­män pitää ottaa tar­jot­tu työ vas­taan. Näinä ai­koi­na työ­voi­maa riit­tää.

—  Entä hy­vi­nä ai­koi­na.

—  Ennen sitä eh­dim­me an­sai­ta hyvän pesä­munan jo­hon­kin uu­teen jut­tuun.