Heikin pohteita > Sekalaisia kommentteja > Avohakkuut ja metsien hiilivarastot (edit: 2020-11-25)

Avo­hak­kuut ja met­sien hiili­va­ras­tot

Ar­tik­ke­li antaa ym­mär­tää, että avo­hak­kuut eivät vä­hen­nä met­sän hiili­va­ras­toa ei­vät­kä hei­ken­nä sitä hiili­nie­lu­na. To­dis­teet jä­te­tään kui­ten­kin lu­ki­jan sel­vi­tet­tä­väk­si. Nolo myön­tää, etten tiedä, millä me­ka­nis­mil­la avo­hak­kui­den ole­te­taan ai­heut­ta­van hii­len va­pau­tu­mis­ta maa­pe­räs­tä. Täs­sä­kään artikkelissä ei ole­tet­tua me­ka­nis­mia se­li­tet­ty eikä pe­rus­tel­tu, miksi ole­tus on väärä.

Ar­tik­ke­lis­sa vii­ta­taan Biosoil-tutkimukseen. Googlaamalla löy­sin tut­ki­muk­ses­ta rei­lun 100-si­vui­sen ra­por­tin. Ky­sees­sä näyt­ti ole­van Eu­roo­pan laa­jui­nen kar­toi­tus eri­lais­ten met­sien maa­pe­rään va­ras­toi­tu­nees­ta hii­les­tä. Pi­kai­sel­la sil­mäi­lyl­lä en löy­tä­nyt mai­nin­taa avo­hak­kuis­ta. Luin­ko ra­port­tia aivan vää­räs­tä Biosoil-tutkimuksesta? Sel­vi­tet­tiin­kö Biosoil-tutkimuksessa eri met­sän­hoito­ta­po­jen vai­ku­tus­ta hiili­va­ras­toon ja hiili­nie­luun?

Väi­tet­tä siitä, että avo­hak­kuu­alueel­ta ei yleen­sä va­pau­tui­si hiil­tä saati, että se sitä jopa yleen­sä si­toi­si, on vai­kea uskoa ilman pe­rus­te­lui­ta, koska us­kot­ta­van tun­tui­sia pe­rus­te­lui­ta päin­vas­tai­ses­ta löy­tää hel­pos­ti, pari sa­tun­nai­ses­ti googlattua esi­merk­kiä: hak­kuun vai­ku­tus metsan hii­len­si­don­taan , miten jat­ku­va kas­va­tus hil­lit­see il­mas­ton­muu­tos­ta . Noissa esitetyt väitteet olisi hyvä perustella vääriksi, jos haluaa puolustella avohakkuita.

"Ulko­puo­li­sil­la ei ole tie­toa VMI-koealojen si­jain­nis­ta, joten met­siä on kä­si­tel­ty sa­tun­nai­sen vaih­te­le­vas­ti. Näin tut­ki­jat ovat pys­ty­neet seu­raa­maan, miten eri­lai­set met­sän­kä­sit­te­lyt ovat vai­kut­ta­vat metsä­maa­han va­ras­toi­tu­neen hii­len mää­rään."

Pe­räk­käis­ten mit­taus­ten an­sios­ta meil­lä on ha­vain­to­ja, miten maa­perän hiili­va­ras­to muut­tuu eri­lais­ten met­sän­kä­sit­te­ly­toi­mien seu­rauk­se­na”, Ilves­niemi ker­too."

Mis­tä­kö­hän näis­tä mit­tauk­sis­ta ja ha­vain­nois­ta saisi tie­toa? Tie­teen perus­peri­aat­tei­ta on, että muut tut­ki­jat ja lu­ki­jat voi­vat pe­reh­tyä tut­ki­muk­seen ja siinä käytetyihin me­ne­tel­miin.

"Run­sain­ta li­säys oli 60–100-vuo­tiais­sa met­sis­sä, jois­sa metsä­maan hiili­va­ras­to kas­voi vuo­des­sa keski­mää­rin noin 300 kiloa heh­taa­ril­la. Yli sata­vuo­tiais­sa met­sis­sä hii­len ker­ty­mä maa­pe­rään vä­he­ni. Hii­len mää­rän muu­tos mu­kai­lee puus­ton vuosi­kas­vun tasoa.".

Kuu­los­taa us­kot­ta­val­ta. Avo­hak­kuu­alueel­la ja tai­mi­kos­sa ei kui­ten­kaan ole tuon ikäis­tä puus­toa. Jat­ku­vas­sa kas­va­tuk­ses­sa taas pui­den an­ne­taan järeytyä tukki­puuk­si ja puut kor­ja­taan vasta, kun nii­den kasvu on hi­das­tu­nut. Eli jat­ku­van kas­va­tuk­sen met­säs­sä on aina hy­väs­sä kasvu­vauh­dis­sa ole­vaa puuta. Olisi tär­keä saada var­men­net­tua fak­taa siitä, kuin­ka pal­jon min­kä­kin ikäis­tä puuta kor­ja­taan. Kuin­ka pal­jon ha­ka­taan nuor­ta, hyvän kas­vun alus­sa ole­vaan puuta.

"”Tär­kein­tä on huo­ma­ta, että hiili­va­ras­ton muu­tos on vä­häi­nen suh­tees­sa metsä­maan koko­nais­hiili­va­ras­toon. Esi­mer­kik­si 300 kilon muu­tos on alle puoli pro­sent­tia metsä­maan koko hiili­va­ras­tos­ta”, Luon­non­vara­kes­kuk­sen tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Hannu Ilves­niemi ha­vain­nol­lis­taa.".

On­ko­han tuo tär­kein­tä? Oleel­lis­ta­han on, mitä ta­pah­tuu hiili­pääs­töil­le. Yhtä vähän oleel­lis­ta on fosiilisten polt­to­ai­nei­den käy­tön suhde maan uu­me­nis­sa ole­viin va­ras­toi­hin. Muu­tos­ta pitää ver­ra­ta hiili­nie­lui­hin ja pääs­töi­hin.

Ar­tik­ke­lin ku­vas­ta näem­me, että met­sän hiili­va­ras­tos­ta n. 40% on si­tou­tu­nut puus­ton. Se, mikä osuus tästä avo­hak­kuun myötä tuprahtaa ilma­ke­hään, riip­puu siitä, mitä puul­la teh­dään. Siltä osin, kuin puut käy­te­tään ra­ken­ta­mi­seen, se pysyy pois­sa ilma­ke­häs­tä. Pak­kaus­kar­ton­gik­si pää­ty­vä puu pää­ty­nee muu­ta­mas­sa vuo­des­sa ilma­ke­hään. Har­vat nä­ke­mä­ni met­sät ovat näyt­tä­neet kovin nuo­ril­ta. Joka ta­pauk­ses­sa avo­hak­kuu­alue tai uusi tai­mik­ko ei toimi hiili­nie­lu­na toi­sin kuin metsä, jossa mer­kit­tä­vä osa puus­tos­ta on hy­väs­sä kasvu­vauh­dis­sa.

"”Maa­perän hiili­va­ras­to kart­tuu sitä run­saam­min, mitä enem­män puus­to kas­vaa. Te­hok­kain­ta hii­len si­don­taa on tur­va­ta met­sien hyvä kasvu­kyky ja uu­dis­ta­mal­la ta­lous­met­sät ajois­sa”, Ilves­niemi sum­maa."

Tar­koi­te­taan­ko uu­dis­ta­mi­sel­la avo­hak­kui­ta? Olen lues­kel­lut väit­tei­tä puo­leen ja toi­seen, mutta en ym­mär­rä, millä pe­rus­teel­la avo­hak­kuu on paras tai ainoa toi­mi­va tapa pitää met­sät hy­väs­sä kasvu­vauh­dis­sa. Jat­ku­va kas­va­tus edel­lyt­tää var­maan­kin kovin toi­sen­lais­ta hoi­toa kuin pääte­hak­kui­siin pe­rus­tu­va. Metsä on moni­mut­kai­nen eko­sys­tee­mi, jonka toi­min­nas­ta en pal­joa ym­mär­rä. Häm­men­tää kui­ten­kin, kun avo­hak­kuun kan­nat­ta­jat eivät se­li­tä, miksi se on paras tapa pitää metsä kun­nol­li­ses­sa kasvu­vauh­dis­sa, vaik­ka kasvu py­säy­te­tään määrä­vä­lein avo­hak­kuil­la.

Jos tar­vit­see pal­jon rahaa juuri nyt, "hak­kuu­kypsä" metsä kan­nat­ta­nee avohakata. Jos taas ha­luaa, että metsä tuot­taa jat­kos­sa­kin ta­sai­sen tah­tiin, jat­ku­vaan kas­va­tuk­seen siir­ty­mi­nen tun­tui­si jär­ke­väl­tä. Aluk­si jou­tuu var­maan­kin tyy­ty­mään pie­nem­piin tuot­toi­hin.

La­jis­to­kadon kan­nal­ta näin maal­li­kos­ta tun­tuu, että jat­ku­van kas­va­tuk­sen metsä on hel­pom­pi pitää moni­puo­li­se­na, jol­loin siel­lä on moni­puo­li­sem­pi eko­sys­tee­mi. Jat­ku­van kas­va­tuk­sen met­sään so­pi­nee myös luon­te­vas­ti pie­net aukot, jotka edel­leen li­sää­vät la­jis­ton mo­ni­nai­suut­ta.

Huoli la­jis­to­ka­dos­ta on huol­ta eksoysteemien toi­mi­vuu­des­ta ja ky­vys­tä so­peu­tua il­mas­ton­muu­tok­seen. Toi­saal­ta tun­tuu tär­keäl­tä, että meil­lä on isoja vah­vo­ja la­jis­tol­taan moni­puo­li­sia eko­sys­tee­me­jä, toi­saal­ta oma ar­von­sa lie­nee pie­nil­lä eri­koi­suuk­sil­la­kin. Ho­mo­gee­ni­nen puu­pel­to­kin on oman­lai­nen eko­sys­tee­min­sä, mutta tun­tuu, että ne ovat la­jis­tol­taan köy­hiä, haa­voit­tu­vai­sia ja niitä on lii­kaa.

Pal­joa en met­sän­hoi­dos­ta tiedä, mutta aihe kiin­nos­taa ja har­mit­taa, kun ei tahdo löy­tää kuin väit­tei­tä vail­la se­li­tyk­siä ja pe­rus­tei­ta.

Heikin pohteita > Sekalaisia kommentteja > Paremmaksi kaikki muuttuu (edit: 2020-11-25)

Pa­rem­mak­si kaik­ki muut­tuu

Entä jos huhti­kuus­sa kai­ken korona-vouhotuksen kes­kel­lä olisi ky­syt­ty, mon­ta­ko pro­sent­tia kai­kis­ta kuo­le­mis­ta maail­mas­sa joh­tuu ko­ro­nas­ta: 1) Ihan pieni luku; 2) Melko pieni luku; 3) Ei ihan pieni luku, mutt­ei järin iso­kaan.

"Tyh­mät api­nat! Pie­nin luku on oi­kein. Suot­ta syn­kis­te­let­te.

Hei­kot sig­naa­lit, en­na­koin­ti

On­gel­mien rat­kai­sus­sa tär­kein­tä on en­na­koin­ti. Pitää tark­kail­la heik­ko­ja sig­naa­le­ja. Kun on­gel­maa ku­vaa­va luku on kas­va­nut isok­si, ol­laan myö­häs­sä. Nyky­ti­lan­ne ei ole olen­nai­nen vaan sen ym­mär­tä­mi­nen, mitä on tu­los­sa.

Siitä, että joku asia on ke­hit­ty­nyt pa­rem­paan suun­taan, ei voi pää­tel­lä, että sama jat­kui­si tu­le­vai­suu­des­sa. Riip­puu siitä, mitä on tehty, mitä tu­le­vai­suu­des­sa teh­dään ja mitä muuta maail­mas­sa ta­pah­tuu.

Fokus olen­nai­seen

Pitää joko tar­kas­tel­la kaik­kia maail­man asioi­ta ku­vaa­via lu­ku­ja tai miet­tiä huo­lel­la, mihin kes­kit­tyä. Millä kri­tee­reil­lä Gapminder va­lit­see maail­man ti­lan­net­ta ku­vaa­vat tun­nus­lu­kun­sa? Mis­sio­ko ohjaa?

Moni­va­lin­ta­ky­se­ly vai­kut­taa van­han ajan kou­lun sel­lai­sil­ta pisto­ko­keil­ta, jois­sa ta­voit­tee­na oli saada op­pi­las kiin­ni siitä, ettei hän muis­ta jo­tain nip­pe­li­tie­toa.

Maail­man, maan­osan tai maan laa­jui­nen keski­arvo kät­kee iso­jen­kin ihmis­ryh­mien to­del­li­sen ti­lan­teen

Se, että esi­mer­kik­si Kii­nan keski­luo­kan vau­ras­tu­mi­sen myötä maail­man keski­mää­räi­nen köy­hyys on laskenyt, ei kerro olen­nais­ta maail­man köy­hien mää­räs­tä ja elä­mäs­tä.

Jos jon­kun maan eliit­ti si­joit­taa luon­non­va­ro­jen tuo­ton maail­man suur­kau­pun­kien kiin­teis­töi­hin, mutta huo­nos­ti kou­lu­tet­tu ja työ­tön nuo­ri­so kokee tu­le­vai­suu­ten­sa näkö­alat­to­mak­si, keski­mää­rin kaik­ki on hyvin, koska keski­mää­rin maail­mas­sa köy­hyys on vä­hen­ty­nyt? Ei hait­taa, vaik­ka nuo­ri­so näkee ai­noak­si mah­dol­li­suu­dek­si an­sai­ta rahaa ja päteä ri­kol­li­suu­den tai liit­ty­mi­sen ter­ro­ri­jär­jes­töön?

Miten tun­nus­luvut on mää­ri­tel­ty?

Mitä köy­hyys­raja tar­koit­taa ih­mi­sil­le, jotka elä­vät sen ala­puo­lel­la?

Vie­lä­kin usein ker­ro­taan, mo­ni­ko ih­mi­nen maail­mas­sa elää alle 2$/päivä. Mitä se oi­keas­ti tar­koit­taa eri puo­lil­la maail­maa eri­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa elä­vil­le?

Syn­kis­te­ly­syy­tök­siin liit­tyy usein väite: "Ih­mi­set luu­le­vat, että ennen kaik­ki oli pa­rem­min"

En ole tuol­lai­sia tyyp­pe­jä ta­van­nut, mutta onhan ih­mi­siä kai­ken­lai­sia.

Tyy­ty­mät­tö­myys ole­vaan ja jat­ku­va pa­ran­ta­mi­nen ei ole ah­dis­ta­vaa syn­kis­te­lyä. On in­nos­ta­vaa ta­voi­tel­la pa­rem­paa maail­maa. Ah­dis­ta­vam­paa on yrit­tää la­kais­ta epä­koh­tia maton alle.

Edis­tys ei ole tul­lut it­ses­tään. Sitä sopii juh­lia ja uu­ti­soi­da miten se teh­tiin. Pitää ker­toa in­nos­ta­vas­ti, miten ih­mei­tä teh­dään.

Jutut, joi­den mu­kaan kaik­ki on hyvin ja on turha olla huo­lis­saan, mi­tä­töi­vät nii­den pon­nis­te­lua, joi­den an­sio­ta edis­tys on. Api­noi­ta muka.

Taka­pak­kia on tul­lut, kun ei ole "syn­kis­tel­ty" — ar­vioi­tu kun­nol­la toi­men­pi­tei­den ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia. Sul­jet­tu sil­mät ikä­vil­tä to­tuuk­sil­ta.

Lä­hes­kään aina hyvää ei ole jaet­tu rei­lus­ti an­sioi­den mu­kaan. Sen­kään esiin­tuo­mi­nen ei ole pessimistä syn­kis­te­lyä.

Eri ih­mi­sil­lä on eri­lai­set aja­tus­mal­lit — eri­lai­nen kä­si­tys siitä, miten maail­ma toi­mii.

K: Kuin­ka monta pro­sent­tia ilma­ke­hään tup­rua­vas­ta hiili­di­ok­si­dis­ta joh­tuu fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den polt­ta­mi­ses­ta? V: Pieni pro­sent­ti.

Ellei tiedä, miten geo­sfää­ri toi­mii, tästä voisi pää­tel­lä, ettei ih­mi­nen voi vai­kut­taa il­mas­ton­muu­tok­seen. Moni näin väit­tää­kin. Ja luon­non­il­miöt ovat sen­tään sel­kei­tä ym­mär­tää yh­teis­kun­nal­li­siin il­miöi­hin ver­rat­tu­na.

Aja­tus, että muu­ta­man sa­tun­nai­ses­ti ar­vo­tun luku­arvon tie­tä­mi­nen osoit­taa, että ym­mär­tää olen­nai­sen maail­man il­miöis­tä, on kuin ajat­te­li­si, että jos osaa ulkoa men­nei­den ku­nin­kai­den nimiä ja tär­kei­den his­to­rian tais­te­lui­den vuosi­lu­ku­ja, tie­tää kai­ken olen­nai­sen, mitä his­to­ria voi opet­taa yh­teis­kun­nal­li­sis­ta il­miöis­tä.

Ih­mi­set te­ke­vät johto­pää­tök­siä sen pe­rus­teel­la, miten ku­vit­te­le­vat maail­man toi­mi­van. Kun kul­la­kin on oman­lai­sen­sa kä­si­tyk­set il­miöi­den syis­tä, seu­rauk­sis­ta ja kes­ki­näis­vai­ku­tuk­sis­ta, sa­mois­ta­kin nu­me­rois­ta pää­dy­tään eri tul­kin­toi­hin. Nu­me­rois­ta ei ole hyö­tyä, ellei ym­mär­rä, miten maail­ma toi­mii — mihin nu­me­rot liit­ty­vät.

Fak­to­jen tär­keyt­tä­kin moni ar­vioi sen pe­rus­teel­la, kuin­ka hyvin ne so­pi­vat omiin kä­si­tyk­siin maail­man me­nos­ta.

Sam­ma­kot kei­tin­ve­des­sä

"Vesi kat­ti­las­sam­me on vain 1% läm­pi­mäm­pää kuin vart­ti sit­ten. Älkää hä­täil­kö. Tämän ver­ran läm­pi­mäm­pään to­tum­me hel­pos­ti."

Gapminderin ju­tus­sa väi­tet­tiin, että jos on­gel­ma tul­ki­taan liian va­ka­vak­si, ah­dis­tum­me ja la­maan­num­me. Yk­si­löt rea­goi­vat yk­si­löl­li­ses­ti, mutta yh­teis­kun­nat näyt­tä­vät rea­goi­van glo­baa­lei­hin haas­tei­siin kuin hi­taas­ti elä­väl­tä kei­tet­tä­vä sam­mak­ko.

Yri­tys­maail­maan lan­see­rat­tiin kä­si­te "burning platform", koska näyt­ti siltä, että po­ruk­ka tyy­tyy ole­vaan ja vä­hek­syy tu­le­vien uh­kien ennus­merk­ke­jä.

Gapminderin tut­ki­muk­ses­sa on sen­tään ty­pe­rien ih­mis­ten vää­rien vas­taus­ten esit­te­lyn ala­viit­tei­nä seik­ka­pe­räi­sem­mät 'mutta'-o­siot, jois­ta vä­lit­tyy sy­väl­li­sem­pi ja rea­lis­ti­sem­pi kä­si­tys to­del­li­suu­des­ta. Ju­tus­ta oli­si­kin tul­lut pa­rem­pi, jos siitä olisi jä­tet­ty api­nat ja moni­va­lin­ta-arpa­jai­set pois.

Maail­man il­miöi­den esit­te­ly muu­ta­man sa­tun­nai­sen oloi­ses­ti va­li­tun luvun pe­rus­teel­la ei kui­ten­kaan ole sys­te­maat­ti­sin tapa edis­tää ih­mis­ten ym­mär­rys­tä olen­nai­ses­ta. Klik­kauk­sia noin toki saa ja siinä mie­les­sä homma toi­mii.

Mutta, kun pi­täi­si opet­taa, että klik­kaus­ten määrä ei kor­re­loi tär­key­den eikä to­tuu­den kans­sa.

Muu­ta­ma kom­ment­ti esi­te­tyis­tä ky­sy­myk­sis­tä:

Ali­ra­vit­se­mus:

Mitä väliä, onko maailman­laa­jui­nen ali­ra­vit­tu­jen osuus 11% vai 23%? Kan­nat­taa­ko täl­lai­sia lu­ku­ja ope­tel­la ulkoa? Olen­nais­ta on sel­vit­tää, onko ali­ra­vit­se­mus mer­kit­tä­vä uhka ih­mis­ten hyvin­voin­nil­le jos­sain päin maail­maa? Missä? Miksi? Kuin­ka vai­keaa ja kal­lis­ta olisi tehdä jo­tain asial­le?

Mikä osuus muovi­jät­tees­tä pää­tyy valta­me­riin?

Ker­too­ko pro­sent­ti­osuus jo­tain olen­nais­ta maail­man ti­las­ta? Var­sin­kaan, ellei ole har­main­ta ha­jua­kaan muovi­jät­teen koko­nais­mää­räs­tä?

Mon­ta­ko pro­sent­tia maail­man me­ris­tä roska­lau­tat peit­tä­vät? En tiedä si­tä­kään. Tie­tääk­se­ni nuo lau­tat kui­ten­kin ovat aika isoja, mikä ei mi­nus­ta ole hyvä juttu.

Pal­jon­ko meren eläi­miä kuo­lee maha täyn­nä muovi­jä­tet­tä? Pro­sent­tei­na kai­kis­ta meren eläi­mis­tä? En tiedä, mutta aivan yk­sit­täis­ta­pauk­sia nämä eivät ole. Eli lii­kaa, ihan sama mon­ta­ko pro­sent­tia.

Eli siis oi­keat ky­sy­myk­set ovat: Miksi muovi­jä­tet­tä syn­tyy? Miksi sitä pää­tyy me­reen? Mikä olisi kus­tan­nus­te­ho­kas tapa vä­hen­tää hait­to­ja?

Avar­ta­vaa tie­toa sys­tee­min toi­min­nas­ta sai — ilman nu­me­roi­ta­kin — uu­ti­ses­ta, jonka mu­kaan muo­vin kier­rä­tys teol­li­suus­mais­sa jou­tui vai­keuk­siin, kun Kiina lo­pet­ti jäte­muo­vin vas­taan­ot­ta­mi­sen.

Uhan­alai­set lajit:

Jäl­leen pie­nin ar­vaus — 30% — on oi­kein! Ikä­vis­sä asiois­sa pie­nin, po­si­tii­vis­sa asiois­sa suu­rin ar­vaus on oi­kein tässä bin­gos­sa.

Se­li­tys­osios­sa sen­tään to­tea­vat, että 30%:kin on pal­jon ja loput 70% la­jeis­ta eivät (vielä) ole uhan­alai­sia.

Olen­nais­ta olisi se­lit­tää eko­sys­tee­mien toi­min­taa ja mistä riip­puu nii­den kyky so­peu­tua muu­tok­siin. Mikä uhkaa eko­sys­tee­me­jä ja mitä pi­täi­si tehdä? 30% ei to­del­la­kaan ole tär­kein asia, mitä ih­mis­ten pi­täi­si ym­mär­tää eko­sys­tee­meis­tä ja luon­to­ka­dos­ta noin ulko­muis­tis­ta.

Tyt­tö­jen kou­lun­käyn­ti ma­ta­lan tulo­tason mais­sa

Olen­nai­sem­paa olisi tar­kas­tel­la yli 15-vuo­tiai­den luku­tai­toa maail­man eri osis­sa. Muu­ta­ma vuosi kou­lua kun ei takaa edes luku­tai­toa. Suku­puoli­erot, yh­teis­kun­nal­li­nen asema yms. on tär­keä ottaa huo­mioon.

Miksi tar­kas­te­lu on ra­jat­tu 29:ään ma­ta­lan tulo­tason maa­han? Eikö hait­taa, jos vä­hem­mäs­sä köy­häs­sä maas­sa on iso kou­lua käy­mä­tön luku­tai­do­ton jouk­ko lap­sia?

K: Pal­jon­ko valta­meret si­to­vat il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen tuot­ta­mas­ta läm­mös­tä? V: 90%.

"Ar­va­sin ala­kant­tiin. Enpä olisi us­ko­nut, että siitä pääs­tään noin kä­te­väs­ti!"

Taas yksi de­tal­ji­tieto, jota ei ole vält­tä­mä­tön kaik­kien tark­kaan tie­tää. Ei huono, mutta höm­pän tor­jun­nan kan­nal­ta tär­keäm­pää olisi esi­tel­lä kaa­vio il­mas­to­mal­lien ku­vaa­mis­ta kes­kei­sis­tä il­miöis­tä: Hiili­kier­to, läm­mön vir­tai­lut, - -

Ala­viit­tees­sä on­nek­si ker­to­vat, ettei me­rien läm­pe­ne­mi­nen ole kes­tä­vä onni.

Hiili­di­ok­si­dia­kin liu­ke­nee kä­te­väs­ti me­riin. Tosin se hap­pa­moit­taa meriä ja siksi uhkaa me­rien eliös­töä. Meren läm­me­tes­sä tosin hiili­di­ok­si­dia alkaa liue­ta vä­hem­män — saat­taa­pa lo­pul­ta alkaa va­paut­taa sitä.

Ulko­muis­tis­ta en osaa ker­toa ai­nut­ta­kaan tuo­hon liit­ty­vää nu­me­roa. IPCC:n si­vuil­la on jo­tain yk­sit­täi­siä nu­me­roi­ta pa­rem­paa: Par­hai­ta mah­dol­li­sia ske­naa­rioi­ta seu­rauk­sis­ta. Synk­kiä tosin. Ehkä ih­mis­ten li­säk­si il­mas­to­mal­lit­kin ovat tai­pu­vai­sia syn­kis­te­lyyn.

Jut­tu­ni pe­rus­tuu He­sa­rin pää­kir­joi­tuk­seen ja sii­hen lin­kat­tuun esit­te­lyyn Gapminderin sel­vi­tyk­ses­tä. Ju­tus­ta tuli vähän pis­te­liäs. Se tuli siitä apina­ver­tauk­ses­ta.